EN

Uutta tietoa vanhenemisesta

17.10.2017

Mistä vanheneminen johtuu? Mitä biologisia prosesseja sen takana on? Tätä selvittää akatemiatutkija ja vuoden alussa aloittavan Kantasolumetabolian huippuyksikön johtaja Pekka Katajisto Helsingin yliopistosta. Aihe innosti häntä erityisesti siksi, että vanhenemisen varsinaiset syyt tunnetaan edelleenkin yllättävän huonosti.

”Ikääntymisen olemassaolo usein unohtuu biologisena ilmiönä, koska se on niin luonnollinen osa tapaamme hahmottaa maailmaa. Biologille on kuitenkin luontevaa kysyä miten kudoksien toiminta voi häiriintyä ja miten eri solut vaikuttavat toimintojen ylläpitoon ja jatkuvuuteen. Siinä missä esimerkiksi syöpätutkijoita yleensä kiinnostaa yksittäisen solun häiriöstä johtuvat ongelmat, ikääntymisen tutkimuksessa täytyy huomioida, kuinka useiden solujen vuorovaikutuksia vaativat toiminnot saattavat heikentyä ilman dramaattisia muutoksia yksittäisen solun tasolla.”

Katajiston mukaan vanhenemisen tutkimuksessa eletään juuri nyt murroksen aikaa. Tutkimus osataan tarkentaa vanhenemisen kannalta oleellisimpiin soluihin eli kudosten uusiutumisesta vastaaviin kantasoluihin. Kudoskantasolujen toiminnan ymmärtämisessä on viime aikoina tapahtunut valtavia harppauksia ja uusien työkalujen avulla on mahdollista ymmärtää ikääntymisen mekanismeja perustavalla tasolla.

Selvitettävänä kudosten uusiutumiskyky

Katajisto tutkii muun muassa soluja, jotka suojaavat ja ravitsevat kantasoluja sekä ohjaavat niiden toimintaa. Hän kutsuu niitä nissisoluiksi (engl. niche).

”Nissi suojaa ja ravitsee kantasoluja mutta ohjaa myös niiden toimintaa moninaisilla signaaleilla niin, että kantasolut pystyvät ylläpitämään kudoksia tasapainoisesti. Tällöin kudoksen toiminta säilyy hyvänä mahdollisista muutoksista huolimatta. Ikääntymisen myötä nissin solujen toiminta muuttuu, jolloin kantasolut saavat joko vääränlaisia viestejä, tai jäävät jopa vaille tietoa kudoksen tilasta. Seurauksena kudokset joko uusiutuvat liian hitaasti ja niiden toimintakyky laskee tai ne uusiutuvat liikaa, mikä altistaa syövälle”, kertoo Katajisto.

Nissisolut ovat joka kudoksessa erilaisia. Katajiston mukaan on vaikeaa kuvata itse nissiäkin, sillä se on eri kudoksissa hyvin erilainen. Hänen ryhmänsä tutkii nissisolujen ja kantasolujen välistä kommunikaatiota erityisesti suolessa, sillä suoli on erittäin nopeasti ympäristön muutoksiin muokkautuva kudos, ja sen nissisolut tunnetaan hyvin. Suolesta pystyy erottelemaan sekä suolen uusiutumisesta vastaavat kantasolut että niiden toimintaa ohjaavat solut ja yhdistelemään tai muokkaamaan niitä laboratoriossa halutulla tavalla. Näin voidaan tutkia, kuinka kahden tärkeän solutyypin kommunikaatio huolehtii kudoksen toimintakyvystä.

”Selvitämme, voiko ikääntyvän kudoksen heikko uusiutumiskyky johtua siitä, että solujen välillä on kommunikaatiokatkos, tai viestivätkö solut toisilleen jopa ’vaihtoehtoisia totuuksia’ uusiutumisen tarpeesta.”

Miten hidastaa kudosten toiminnan laskua?

Katajiston ryhmä on löytänyt uusia tapoja, joilla nissisolut ohjaavat kantasolujen toimintaa, ja havainnut, kuinka epäsymmetrisen solunjakautumisen aikana tiettyjen "äitisolun" solunosien, mitokondrioiden, valikoiva periytyminen kahden tytärsolun välillä voi ohjata solujen kantasolukantaisuutta tai johtaa niiden menetykseen tai solun erilaistumiseen.

”Toivomme, että havaintojemme ansiosta voimme turvallisesti lisätä kudosten kantasolujen aktiivisuutta tai niiden määrää. Pyrimme kehittämään keinoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioista parantumiseen. Tämä saattaisi myös avata uusia tapoja hidastaa ikääntymisen yhteydessä tapahtuvaa kudosten toiminnan laskua ja esimerkiksi ylläpitää lihasvoimaa. Vaikka keskitymmekin ikääntymisen mukanaan tuomiin ongelmiin kantasolujen toiminnassa, voi tutkimuksemme avata uusia tapoja edistää esimerkiksi syöpähoidoista toipumista. Emme kuitenkaan tavoittele ikuista elämää.”

Lisäpontta uralle MIT:sta

Katajiston tutkimus on niin sanottua riskitutkimusta, johon hän sai pontta työskennellessään väitelleenä tutkijana Yhdysvalloissa MIT:ssä, yhdessä maailman parhaista yliopistoista. Siellä hänen ohjaajansa tuki Katajiston hankkeita innostuneesti, sillä Katajiston aiheet eivät varsinaisesti liittyneet hänen normaalin tutkimusalaansa. Suomeen palattuaan Katajisto perusti oman tutkimusryhmän, joka jatkaa MIT:ssa saatujen tulosten pohjalta.

”Akatemiatutkijan rahoitus tarjosi tärkeän aloitusbudjetin, jolla pystyimme nopeasti tuottamaan tuloksia, joiden pohjalta olemme onnistuneet hankkimaan huomattavaa rahoitusta kansainvälisiltä tahoilta kuten EU:lta.  Akatemiatutkijan rahoitus asettaa nuorelle tutkijalle selkeän aikaikkunan, jonka puitteissa voi tavoitella muuta rahoitusta ja menestystä.”

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuva: Matti Immonen

Viimeksi muokattu 17.10.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »