EN
Immuunijärjestelmän säätelyn tutkijana huipulle

Immuunijärjestelmän säätelyn tutkijana huipulle

13.12.2018

Akatemiaprofessori Riitta Lahesmaan menestymisen salaisuus on sinnikkyydessä. Hän kertoo, että ei anna helposti periksi vaan jos jokin ei onnistu, on vain yritettävä uudelleen. Lisäksi hän osaa katsoa tulevaisuuteen eikä jää rypemään vanhoissa asioissa.

”Olen avoin uusille asioille ja yritän etsiä uusia tapoja tehdä niitä. Täytyy myös olla utelias, muuten ei jaksa. Kun jokin pienistä hipuista onnistuu, olemme hirveän iloisia”, Lahesmaa kertoo.

Juuri haastattelupäivänä yksi hänen tutkijaryhmänsä tutkijoista oli onnistunut kahdessa asiassa: Ryhmän kauan yrittämä ei-koodaavan RNA:n kuvantaminen onnistui vihdoin. Toinen onnistuminen oli solujen erilaistumiseen vaikuttavan uuden tekijän vaikutuksen saaminen näkyviin. Sitäkin yritettiin pitkään.

Turun yliopistossa professorina toimiva Lahesmaa on ensimmäistä kauttaan akatemiaprofessorina. ”Olen tänä aikana nauttinut ja iloinnut valtavasti siitä, että olen voinut olla ryhmäni kanssa. Olen käynyt läpi tuloksia, suunnitellut uusia kokeita, lukenut, kirjoittanut ja miettinyt.”

Tutkijanuralle Kalifornian kautta

Lahesmaa on toiminut vuodesta 1998 Turun biotekniikan keskuksen johtajana. Akatemiaprofessorina hän on toimivapaalla tästä tehtävästä. Hän on ollut useasti vierailevana professorina Yhdysvalloissa, muun muassa Stanfordissa ja Kalifornian yliopistossa San Franciscossa. Aikaisemmin hän on ollut myös Harvardissa.

Tutkijanura ei ollut itsestään selvä valinta Lahesmaalle. Hänen oli ollut tarkoitus erikoistua sisätautilääkäriksi. Väitöskirjan tekemisen jälkeen hän lähti kuitenkin tutkijatohtoriksi Stanfordiin. Perheen oli tarkoitus palata Suomeen muutaman vuoden kuluttua, mutta 1990-luvun lama esti sen. Assistentin virka, johon hänen oli tarkoitus tulla, jätettiin täyttämättä.

Siksi Lahesmaa meni muutamaksi vuodeksi töihin sveitsiläiseen lääkeyritykseen, joka sijaitsi Stanfordin yliopiston naapurissa. Siellä Lahesmaa sai oman ryhmän ja muita resursseja käyttöönsä. Tämä käänne sai hänet päättämään tutkijanuralle jäämisen. Viiden vuoden kuluttua hän haki ja sai akatemiatutkijan viran ja hänet valittiin Turun biotekniikan keskuksen johtajaksi, mitkä mahdollistivat paluun Suomeen. 

Immuunivaste ja T-solut tärkein tutkimuskohde

Lahesmaa on koko väitöksen jälkeisen tutkijanuransa tutkinut immuunijärjestelmän säätelymekanismeja.  T-solut ovat immuunivasteessa keskeisiä tekijöitä. Niiden tehtävänä on huolehtia siitä, että elimistö tunnistaa sille vieraat taudinaiheuttajat kuten monet mikrobit ja virukset. Ne eivät normaalisti hyökkää omia kudoksia vastaan. Mutta jos immuunisäätely epäonnistuu, T-solut saattavat kohdistaa hyökkäyksensä omiin kudoksiin kuten esimerkiksi haimaan tai aivoihin. Tämä aiheuttaa MS-taudissa tulehduspesäkkeitä aivoihin ja reumassa nivelkalvoille. Siksi immuunivaste pitää saada toimimaan oikealla tavalla. 

”T-solut ovat keskeisiä immuunivasteen säätelijöitä. Ne on hyvin koulutettu kateenkorvassa jo varhaisessa kehitysvaiheessa, jotta ne tunnistavat vieraat tunkeutujat mutta eivät omia kudoksia. Tulehduksissa tämä toleranssi kuitenkin murtuu. Omat kudokset tai rakenteet voivat rikkoutua ja niiden tilalle tulee uudenlaisia rakenteita, joita T-solut eivät ole aikaisemmin nähneet. Silloin T-solut hyökkäävät omia kudoksia vastaan”, selostaa Lahesmaa.

Syövässä taas immuunivaste syöpäsolujen poistamiseksi on heikentynyt. Tämän vuoden lääketieteen Nobel myönnettiin immunologisten syöpähoitojen keksijöille, joiden tutkimuksen kanssa Lahesmaalla on paljon yhteistä. Palkitut tutkijat olivat tunnistaneet sellaisia rakenteita solujen pinnalla, jotka vaimentavat T-solujen toimintaa. He huomasivat, että jos tämä jarru poistetaan, solut pystyvät toimimaan normaalisti. Esimerkiksi melanoomia pystyttiin näin jopa parantamaan.

Tavoitteena T-soluihin vaikuttaminen

”Me etsimme uusia tekijöitä ja mekanismeja, jotka joko aktivoivat T-soluja tai jarruttavat niiden toimintaa. Kyseessä on keskeinen konsepti koko immuunivasteessa. Näiden mekanismien toiminnan parempi ymmärtäminen mahdollistaa uusien hoitojen kehittämisen autoimmuunitautien puhkeamisen estämiseksi ja niiden hoitamiseksi.”

Lahesmaan ryhmä käyttää tutkimuksessaan solumalleja. Istukkaverestä eristetään soluja, jotka eivät ole vielä kohdanneet mitään ulkoisia tekijöitä ja jotka eivät vielä tiedä tehtäväänsä. Niitä voidaan viljellä.

”Selvitämme, mitkä ovat ne mekanismit, joiden ansioista soluista tulee joko säätelijä-T-soluja tai aktiivisia hyökkääjäsoluja. Ne syntyvät samoista soluista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on muuttaa solujen toimintaa haluttuun tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Olemme jo löytäneet useita sellaisia tekijöitä, jotka ohjaavat solun erilaistumista ja toimintaa ja joihin vaikuttamalla solun kohtalo voidaan muuttaa.”

Ajankohtainen tutkimusaihe

Lahesmaan hypoteesin mukaan solujen erilaistuessa aikaisemmin huonosti tunnetut, mutta tälle prosessille keskeiset säätelyalueet vaikuttavat siihen, että solut kykenevät erilaistumaan vaikkapa säätelijäsoluiksi. Yksilöllinen vaihtelu näissä säätelyalueissa voi heikentää joidenkin ihmisten kykyä tuottaa näitä soluja, minkä vuoksi he ovat alttiita autoimmuunisairauksille.

Lahesmaan ryhmä on löytänyt tällaisia säätelijätekijöitä sellaisilla genomin alueilla, joihin on paikannettu myös alttius sairastua autoimmuunisairauksiin. Tänä vuonna he raportoivat uuden tekijän, joka vaikuttaa säätelijäsolujen syntymiseen. Käynnissä olevissa jatkotutkimuksissa selvitetään sitä, miten se tarkalleen toimii ja esiintyy esimerkiksi syöpäkudoksen immuunisoluissa.

”Toivon mukaan työmme jatkuu ja saamme myös tulevaisuudessa rahoitusta immuunisäätelyn tutkimukseen, joka varsinkin ihmisen osalta tunnetaan huonosti. Aihe on mitä ajankohtaisin ja hedelmällinen, koska aivan viime vuosina on tullut syövän ja autoimmuunisairauksien hoitoon uusia lääkkeitä, joilla T-solumekanismeihin voidaan vaikuttaa”, korostaa Lahesmaa.

Katso videolta Lahesmaan neuvoja nuorille tutkijoille, kuinka edetä uralla.

Teksti, kuvat ja video: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 13.12.2018
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »