Mystiset mitokondriot

2.2.2018

Suomalaiset ovat lihoneet 1970-luvulta lähtien siinä määrin, että nyt yli puolet väestöstä on ylipainoisia. Ihminen on määritelmällisesti merkittävän ylipainoinen eli lihava, kun painon ja pituuden avulla laskettava painoindeksi BMI on 30 tai enemmän.  

Lihavuustutkija Kirsi Pietiläisen mukaan syy lihomiseen on yleensä harvinaisen selvä. 

”Lihomisen taustalla on harvoin mikään sairaus. Joillakin yksinkertaisesti on niin hyvä ruokahalu, että he syövät enemmän kuin kuluttavat. Kukaan ei voi jatkuvasti syödä tuhansia ylimääräisiä kaloreita lihomatta. Toiset vain tulevat niin nopeasti kylläisiksi, että heistä tuntuu siltä, kuin he olisivat syöneet todella paljon”, täsmentää Pietiläinen. 

Ylipainon aiheuttamat ongelmat näyttäytyvät erilaisina eri yksilöissä. Joillakin nivelet alkavat oireilla jo 5-10 kilon liikakilon takia. Jonkun toisen elimistö kestää suurempaa kilomäärää. Pietiläisen mukaan 20-30 kilon ylipaino alkaa kyllä tuntua kenen tahansa kropassa. Silti kaikki lihavat eivät välttämättä sairastu diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin.   

Kohteena identtiset kaksoset

Kirsi Pietiläinen työskentelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kliinisen metabolian professorina ja ylilääkärinä Jorvin sairaalan lihavuuskeskuksessa. Helsingin yliopiston tutkimuslaitos Biomedicumissa Pietiläisen johtama lihavuustutkimusryhmä on tutkinut aineenvaihduntahäiriöiden kehittymisen mekanismeja lihavuudessa.

Lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen on ensimmäinen tenure track -polun kautta vakinaistettu Helsingin yliopiston professori. 

 

Taipumus lihomiseen on vahvasti geneettinen. Jotkut lihovat helpommin kuin toiset. Mutta miksi toiset sairastuvat painon noustessa diabeteksen, sydäntautien, rasvamaksan ja korkean verenpaineen kaltaisiin aineenvaihdunnallisiin liitännäissairauksiin ja toiset eivät? Siinä keskeinen tutkimuskysymys, jota Pietiläisen johtama 15-henkinen ryhmä on pohtinut Suomen Akatemian rahoituksen tuella.

”Halusimme ymmärtää liitännäissairauksien syntymekanismeja ja miten näiden sairauksien kehittymistä voitaisiin estää, vaikka ihmiselle olisi jo kertynyt ylipainoa”, täsmentää Pietiläinen. 

Tutkijoiden pääasiallisena kohteena ovat olleet identtiset kaksoset. Aineisto pohjaa laajaan kaksostutkimukseen, jonka geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio aloitti jo vuonna 1975. Kaprion keräämästä aineistosta löydettiin yli viitisenkymmentä kaksosparia, joista toinen kaksonen oli yli kymmenen kiloa painavampi kuin toinen. 

”Meillä oli Jaakko Kaprion aineiston ansiosta hyvät peruslähtökohdat. Olisi ollut vaikea löytää tällaisia harvinaisia kaksospareja ilman isoja valtakunnallisia kaksosrekistereitä”.

Hankkeessa verrattiin suomalaisten kaksosten rasvakudoksen ja lihaskudoksen aineenvaihduntaa erilaisten koeasetelmien ja näytteiden avulla. Yhteistyötä tehtiin myös Biomedicumin ulkopuolella muun muassa ruotsalaisten, amerikkalaisten, englantilaisten ja sveitsiläisten tutkijoiden kanssa. 

Pietiläinen kiittelee suomalaisten tutkimusmyönteisyyttä. Tutkimuksiin kutsutuilta nimittäin otettiin sylki-, virtsa-, uloste- ja verinäytteiden lisäksi myös lihas- ja rasvakudosnäytteet, joten näytteiden antaminen oli tutkittaville tavanomaista raskaampaa. Näytteiden avulla tutkittiin muun muassa rasvakudosten geenien ja mitokondrioiden toimintaa ja etsittiin eroja kaksosten välillä.  

Vaikka Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa keskityttiin pääasiassa kaksosten tutkimiseen, tutkittavina on ollut myös niitä ylipainosta kärsiviä ihmisiä, joita hoidetaan Pietiläisen johtamassa HUSin lihavuuskeskuksessa.

Laiskat ja aktiiviset mitokondriot 

Lihavuutta on tutkittu Suomessa 2000-luvun alusta lähtien. Aihe on tärkeä maassa, missä yli puolet väestöstä koostuu lihavista ihmisistä, jotka eivät pysty välttelemään monipuolistuneen ruokatarjonnan houkutuksia ja jotka liikkuvat entistä vähemmän. 

Monet lihavuuteen liittyvät käsitykset ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana. Kyytiä on saanut esimerkiksi rasvakudoksen rooli passiivisena energiavarastona. Nykyisin tiedetään, että laiskaksi luultu rasvakudos vaikuttaa koko elimistöön. Mielenkiinto kohdistuu erityisesti mitokondrioiden toimintaan rasvakudoksessa.

Mitokondriot ovat ihmiskehon solujen moottoreita, jotka ottavat vastaan ihmisen syömän polttoaineen eli rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit, joista ne valmistavat solun tarvitsemaa energiaa. Mitokondrioita on kaikissa muissa soluissa paitsi kypsissä punasoluissa, ja niillä on paljon tehtäviä jokseenkin kaikissa ihmiskehon prosesseissa. Ne tuottavat muokkautuvan elimistön rakennuspalikoita, varmistavat kudoksen hyvinvoinnin ja niiden aktiivisuus vaikuttaa aineenvaihdunnan tehokkuuteen.  

Kaikkien mitokondriot eivät kuitenkaan ole yhtä aktiivisia. Joidenkin mitokondriot ovat laiskempia tai uneliaampia kuin toisten. 

”Mitokondrioilla on ratkaiseva vaikutus aineenvaihduntahäiriöiden kehittymisessä. Jos mitokondrioiden toiminta vaikeutuu tai on vajavaista, se johtaa helposti aineenvaihduntahäiriöiden syntymiseen. Toistaiseksi olemme tutkineet vain rasvakudoksen mitokondrioita, mutta oletamme, että saamme samantyyppisiä löydöksiä myös lihaskudoksesta.”

”Jos ihminen ei liho helposti, hänellä saattaa olla hyvät mitokondriot. Laihoilla, urheilullisilla ihmisillä yleensä on aktiivisemmat mitokondriot kuin vähän liikkuvilla, lihavilla ihmisillä. Tulevaisuudessa pyrimme selvittämään, miten elintavoilla voi itse vaikuttaa mitokondrioiden toimintaan – eli voiko niiden toimintaa parantaa esimerkiksi liikunnan ja vitamiinien tai vastaavien avulla.”   

Rasvakudoksen mitokondrioiden tutkiminen osoittautui kiinnostavaksi mutta käytännössä myös haasteelliseksi vaiheeksi. Pietiläisen mukaan rasvakudosnäytteet loppuivat aina kesken, vaikka rasva ei sinällään lopu tutkittavista ihmisistä. 

”Sitä puhdasta rasvaa tarvitaan niin paljon, että sen kerääminen pientoimenpiteillä ei vain riitä.”

Perusasiat kuntoon

Joka vuoden alussa, ennen kesää ja kesän jälkeen Kirsi Pietiläinen saa yhteydenottoja naistenlehtien toimittajilta, jotka kyselevät vinkkejä laihdutukseen. Pietiläisen mukaan mitään yhtä, kaikille sopivaa neuvoa on vaikea antaa.

”Ihmiset ovat elintapoineen ja elämäntilanteineen aina vain yksilöllisempiä myös lihomiseen ja laihdutukseen liittyvien asioiden osalta. Pitäisi katsoa aina jokaisen ihmisen kohdalla erikseen, mitä hän tarvitsee ja mitä hän pystyy muuttamaan elämässään.” 

”Parasta olisi, jos pystyisi elämään siten, ettei ylipainoa pääsisi kertymään. Ylipainon takia ei kuitenkaan pitäisi syöksyä itsesyytösten ajamana mihinkään murheen alhoon vaan kannattaisi aktiivisesti yrittää pysyä liikunnallisena ja syödä terveellisesti.”

Minkälainen sitten on terveellinen ruokavalio nykysuositusten mukaan? 

”Eivät perusasiat ole muuttuneet paljoakaan. Nyt suositellaan hieman vähentämään hiilihydraattien osuutta ja korostetaan rasvojen laatua. Näissäkin mennään kuitenkin aina vain yksilöllisempään suuntaan ja hyväksytään, että yhdelle sopii yhdenlainen ruokavalio ja toiselle paremmin toisenlainen.”

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi 

Viimeksi muokattu 30.1.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »