Saamelaisaiheiset kärkihankkeet edistävät saamelaiskulttuuria

Saamelaisaiheiset kärkihankkeet edistävät saamelaiskulttuuria

11.4.2018

Suomen Akatemia rahoittaa kahta saamelaisaiheista kärkihanketta. Niiden tavoitteena on edistää saamelaiskulttuuria kehittämällä saamelaismuseo Siidaa ja luomalla muistipankki kolttasaamelaisesta musiikkikulttuurista.

Apulaisprofessori Sanna Valkonen Lapin yliopistosta johtaa Akatemian rahoittamaa kärkihanketta ”Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä museo. Alkuperäiskansan representaatiot ja saamelaiskulttuuri Saamelaismuseo Siidassa”. Hankkeessa kehitetään Siidalle näyttelypoliittinen ohjelma eli ohjeet ja kriteeristö vaihtuvien näyttelyiden valitsemiseksi sekä luodaan uusi näyttelykäsikirjoitus yhdessä Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen kanssa Siidan perusnäyttelyihin.

”Hankkeen tavoitteena on luoda ja kehittää saamelaisia museokäytäntöjä, mikä tarkoittaa museokäytäntöjen ja -toimintatapojen määrittämistä ja kehittämistä saamelaisesta näkökulmasta ja perustuen saamelaiseen ymmärrykseen historiasta ja kulttuurista. Näitä käytäntöjä on mahdollista hyödyntää laajemmin paitsi alkuperäiskansamuseokontekstissa myös museoalalla yleisesti, mikä tuottaa uudenlaista ymmärrystä myös siitä, mitä museo on ja voi olla. Hanke on Siidan ja Lapin yliopiston yhteinen projekti”, kertoo Valkonen.

Työ tehdään erilaisilla paikallisyhteisöjä osallistavilla menetelmillä, joiden tavoitteena on vahvistaa saamelaismuseon yhteisöllistä toimintatapaa, akateemista yhteistyötä ja integroida paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä kulttuuriperintönsä määrittämiseen ja tuottamiseen. Hanke osallistuu laajempaan kansainväliseen tieteelliseen ja museoiden väliseen keskusteluun museokäytänteiden alkuperäiskansaistamisesta. 

Parivuotinen hanke on tähän mennessä paitsi työstänyt näyttelykäsikirjoitusta ja näyttelypoliittista ohjelmaa, myös kehittänyt erilaisia saamelaisia lähestymistapoja, erityisesti gulahallan-ajattelumallia museokontekstissa. Se tarkoittaa saamelaismuseon ja saamelaisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta ja siihen perustuvia toimintamalleja. Yhtenä tavoitteena on myös luoda gulahallan-yhteys saamelaisten, paikallisten suomalaisten, muiden suomalaisten ja ulkomaalaisten välille ja tehdä museosta eri yhteisöjen kohtaamispaikka. Hanke on myös syventänyt pohjoismaista yhteistyötä saamelaismuseoiden kesken. Hankkeessa työskentelevät saamen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja tutkija, saamelaismuseon amanuenssi Áile Aikio.

Pitkäjänteistä tutkimusta politiikasta ja kulttuurista

”Olen koulutukseltani politiikan tutkija ja olen koko tutkimusurani ajan tarkastellut saamelaisuuteen, saamelaiseen yhteiskuntaan ja sen suhteisiin liittyviä poliittisia ulottuvuuksia. Oma saamelaisuuteni on luonnollisesti ollut eräs keskeinen tekijä, joka herätti aikanaan valtio-opin opiskelijan kiinnostuksen saamelaista yhteiskuntaa ja – politiikkaa sekä saamelaisten ja muun yhteiskunnan ja valtion välisiä suhteita koskevaan tutkimukseen”, sanoo Valkonen.

Valkonen on tutkinut saamelaisuuteen liittyviä kysymyksiä 2000-luvun alusta lähtien. Aiempi tutkimus on keskittynyt pitkälti saamelaisen yhteiskunnan valtasuhteiden ja -mekanismien tutkimiseen, poliittisen subjektiuden ja alkuperäiskansaisuuden tematiikkaan sekä uskonnon ja sukupuolen kysymyksiin.

”Minulla on ollut aiemmin Suomen Akatemian tutkijatohtorihanke, olen ollut Akatemian rahoittamassa hankkeessa mukana sekä olen saanut eri säätiöiltä rahoitusta tutkimukseeni. Johdan myös Koneen säätiön rahoittamaa saamelaista luontosuhdetta koskevaa tiede/taide –projektia.  Nykyistä kärkihanketta Akatemia rahoittaa sataprosenttisesti. Olen tällä hetkellä myös mukana Akatemian arktisen tutkimusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Alkuperäiskansadiskurssien kotouttaminen ja poliittisten subjektien rakentaminen Saamenmaassa”, kertoo Valkonen.

Saamelaisten musiikkikulttuuri kohteena

Toinen kärkihanke on tutkijatohtori Marko Jousteen vetämä pilottihanke kolttasaamelaisesta muistipankista.  Siinä yhdistetään uudella tavalla arkistotyö aktiiviseen kulttuurin elvytystyöhön yhteistyössä kolttasaamelaisten ja paikallisten koulutus- ja kulttuuri-instituutioiden kanssa. Projektissa palautetaan kulttuuritietoa kolttasaamelaisille ja autetaan kolttasaamelaisia elvyttämään, vahvistamaan ja kehittämään kulttuuriperintöään, erityisesti musiikkia. Jouste työskentelee Oulun yliopiston saamelaisessa kulttuuriarkistossa, joka toimii Giellagas-instituutissa.

Tavoitteena on esittää kokonaiskuvaus kolttasaamelaisesta musiikkikulttuurista ja sen muutoksista 1900-luvun alusta 1970-luvulle saakka. Kärkihankkeessa on mukana myös kielentutkijoita ja tämän vuoksi tutkimuksessa on päästy entistä tarkempaan tekstien litterointiin. 

”Hankkeen tavoitteena on luoda polku arkistojen ja kolttasaamelaisen yhteisön välille ja palauttaa yhteisölle sekä aineistoa että niihin kohdistuvaa tutkimustietoa. Eettiset kysymykset ovat keskiössä tässä hankkeessa, sillä historiallinen kolttasaamelainen aineisto liittyy oikeisiin ihmisiin ja heidän elämänvaiheisiinsa”, kertoo Jouste. Hankkeessa työskentelee kaksi kolttasaamelaista työntekijää. Hankkeen työntekijät ovat Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff.

Tutkijatohtorirahoituksellaan Jouste selvittää monitasoisten musiikkiperinteiden historiallisia käännekohtia Suomen kolttasaamelaisilla. Tutkimuksesta tehtävän teoksen käsikirjoitus on jo pitkällä. Jouste kertoo, että arkistoista on löytynyt paljon ennen tutkimatonta aineistoa, ja näin kuva alueellista kolttasaamelaisista perinteistä tarkentuu. 

Jouste on tutkinut saamelaisaiheita vuodesta 1997 saakka, jolloin hän julkaisi ensimmäisen artikkelinsa aiheesta. ”Akatemian osuus koko tämän ajan rahoituksessa on ollut ensisijaisen merkittävä. Olen ollut mukana lukuisissa Akatemian rahoittamissa projekteissa jo ennen tutkijatohtorikauttani.”

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Leena Vähäkylä, Anna-Leena Muotka ja Saamelaismuseo Siida 

Lisätietoja

”Tutkimuksella eteenpäin” -kärkihankerahoituksen tavoitteena on lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kohdistamalla suunnattu haku tutkimuksen ja sen hyödyntämisen edistämiseen. Rahoituksella tuetaan etenkin nuoren tutkijasukupolven mahdollisuuksia oman tutkimuksen ja sen hyödyntämisen edistämiseen.  

Akatemian kärkihankerahoituksella pyritään vahvistamaan aktiivista yhteistyötä tutkimuksen tekijöiden (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) ja hyödyntäjien (elinkeinoelämä) kesken. Rahoitetuissa hankkeissa edistetään tutkimustulosten hyödyntämistä erilaisten kokeilujen ja pilottien avulla. Suomen Akatemia rahoittaa 101 hanketta yhteensä 30 miljoonalla eurolla.

Viimeksi muokattu 11.4.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »