Ekologinen tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin

2.11.2017

Ekologisen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on monipuolista ja laaja-alaista, mutta aivan liian vähän tunnettua. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian uudessa selvityksessä. Ekologinen tutkimus kytkeytyy yhteiskunnallisiin vaikutuksiinsa luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden kautta. Selvityksessä mukana olleista indikaattoreista ekologit näkevät tutkimuksensa vaikuttavan vahvimmin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä ympäristön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Selvityksen keskeinen havainto oli hieman yllättäenkin, ettei tutkimusalojen välillä ole kovin suuria eroja vaikuttavuudessa, jos sitä tarkastellaan laajana kokonaisuutena. Alojen väliset erot liittyvät vaikuttavuuden laadulliseen vaihteluun.

Ekologian alan tutkijat näkevät roolinsa vahvana myös poliittisen ja hallinnollisen päätöksenteon ja sääntelyn valmistelussa. Suomalaisten tutkijoiden kiinnostus ekologian terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin on vahvistunut viime vuosina. Varsinaisia ekosysteemipalvelujen taloudelliseen arvottamiseen liittyviä indikaattoreita ei ollut mukana käytetyssä aineistossa, mikä selittänee osin ekologian vähäisempää taloudellista vaikuttavuutta tässä selvityksessä.  

Ekologian, evoluutiobiologian ja ekofysiologian tutkimusta vertailtiin selvityksessä kolmeen muuhun tieteenalaan: historiatieteisiin, materiaalitieteeseen ja -teknologiaan sekä lääketieteellisen tekniikan ja terveysteknologian tutkimukseen. Vaikuttavuutta arvioitiin viidellä ulottuvuudella: vaikutuksilla ympäristöön ja luonnonvaroihin, talouteen, julkisiin palveluihin ja instituutioihin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä kulttuuriin ja ihmisten kyvykkyyksiin.

Perustutkimukselta odotetaan myös osoituksia vaikuttavuudesta

”Myös perustutkimukselta odotetaan nykyään enemmän osoituksia sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tästä syystä olemme halunneet selvittää miten ja millaisia reittejä pitkin tutkimus vaikuttaa yhteiskunnassamme. Selvityksessä korostetaan yhteiskunnan moniarvoisuutta ja lähdetään oletuksesta, että kaikki vaikuttavuuden ulottuvuudet ovat yhtä merkittäviä”, kertoo johtaja Laura Raaska Suomen Akatemian bio- ja ympäristötieteen tutkimuksen yksiköstä.

”Erityisesti haluaisin nostaa esille tieteenalojen vaihtelevat kytkennät yhteiskunnan arvopohjaan ja instituutioihin. Eri tutkimusalojen tieto tuottaa ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Nämä ratkaisut voivat olla myös luonteeltaan ja aikajänteeltään varsin erilaisia. Nykykeskustelun painottuminen kaupalliseen hyödynnettävyyteen ja teknisiin ratkaisuihin jättää helposti monet aidot haasteet ja kehitystarpeet katveeseen”, sanoo analyysin tehnyt erikoistutkija Timo Kolu Suomen Akatemiasta.  

”Selvitys antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella ekologian laajaa tutkimusalaa ja mitä kohtia voisimme kehittää edelleen. Olen myös hyvin otettu siitä sitoutumisesta, mitä tutkijat ovat osoittaneet, jotta olemme voineet toteuttaa tämän selvityksen”, sanoo Laura Raaska.

Selvityksessä tarkasteltiin myös erilaisten ekologian tutkimustyyppien yhteyttä tutkijoiden vaikuttavuuden kokemuksiin. Yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan monipuolisinta ja laaja-alaisinta on ns. käytäntösuuntautunut perustutkimus, jossa perustutkimus yhdistyy käytännöllisiin päämääriin. Tutkimusaineisto pohjautuu Tieteen tila 2016 -katsaukseen liittyneeseen kyselyyn, johon vastasi 490 tutkijaa syksyllä 2016.

Ristiriitaiset odotukset vaikuttavuuden esteenä

Selvityksen havainto oli, että tutkimusalojen reitit vaikuttavuuteen poikkeavat toisistaan. Ekologian alalla reiteistä vahvimmin nousi esiin julkisuuden kautta vaikuttaminen. Ekologeille tiiviimpi käytännön yhteistyö ei ole yhtä tyypillistä kuin teknisempien alojen tutkijoille. Yhteistyön tyypillisenä muotona ovat keskustelut tiedon käyttäjien kanssa työpajoissa ja tapaamisissa. Tätä tiiviimpi yhteistyö on harvinaisempaa. Tutkimuksen käytäntösuuntautuneisuus ja ryhmänjohtajuus edistävät tiiviiden yhteistyörakenteiden syntymistä.

Vaikuttavuuden esteistä tarkasteltiin neljää tekijää: aikaviive, tutkimuksen onnistuminen, tutkijoista riippumattomat ihmiset ja prosessit sekä vaikuttavuuden toivottavuutta koskevat erilaiset näkemykset ja odotukset. Tutkimuksen vaikutuksiin liittyvät erilaiset tai ristiriitaiset odotukset ovat ekologialle suurempi vaikuttavuuden este kuin muille selvityksessä mukana olleille teknisemmille aloille. Ekologisen tutkimuksen osalta yhteiskunnallinen vaikuttavuus on moninaista, mutta vaikuttavuuden voimakkuus saisi päätöksenteossa olla läpinäkyvämpää ja perusteltua.

”Kestävä ympäristönhoito edellyttää vanhojen arvojen, asenteiden ja toimintatapojen muutosta. Vanhoista tottumuksista luopuminen synnyttää helposti kitkaa ja jännitteitä. Julkinen keskustelu auttaa tässä”, sanoo Timo Kolu.

Ekologisen tutkimuksen vaikuttavuuden tarkastelua jatketaan marraskuussa Suomen Akatemiassa pidettävässä työpajassa.

Tutustu selvitykseen: http://www.aka.fi/fi/akatemia/julkaisut/

Lisätietoja antavat

-  Erikoistutkija Timo Kolu, bio- ja ympäristötieteen tutkimuksen yksikkö, puh. 0295 33 5044
- Yksikön johtaja Laura Raaska, bio- ja ympäristötieteen tutkimuksen yksikkö, puh. 0295 33 5094   

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2017 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.  

Aino Laine
viestintäsuunnittelija
Suomen Akatemian viestintä
puh. 0295 33 5007

 

 

Viimeksi muokattu 2.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »