SV

Sikiökausi määrittää tulevaa terveyttä

16.11.2017

Ensimmäiset yhdeksän kuukautta ihmisen elämässä määrittävät pitkälti tulevaa terveyttä ja sairauksia. Helsingin yliopiston professorin Johan Erikssonin johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa (Helsinki Birth Cohort Study HBCS) on monen kansantaudin vaaratekijöiden joukkoon liitetty sikiökautinen ohjelmoituminen eli raskausajan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittamaa.

Syntymäpainoa pidetään yhtenä merkkinä kohdunaikaisesta ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista. Tämä lisääntynyt alhaiseen syntymäpainoon liittyvä sairastumisriski välittyy monen mekanismin kautta kuten aiheuttaen esimerkiksi muutoksia geenien toiminnassa. Pienikokoisella vastasyntyneellä on myös suhteessa pienemmät sisäelimet kuten pienempi haima ja pienemmät munuaiset. Toki lapsuusaikainen kasvu ja mahdollinen ylipaino aikuisiässä vaikuttavat asiaan.

”Tutkimuksissamme olemme todenneet, että sepelvaltimotaudin juuret näyttäisivät olevan peräisin jo sikiökaudelta ja sama pätee myös tyypin 2 diabetekseen. Syntymälaihuus on riskitekijä, joka yhdessä suhteellisen liikapainon kanssa lapsuudessa johtaa epäedulliseen kehon koostumukseen ja sitä kautta sairastumiseen, kuten kuvasta käy ilmi esimerkiksi sepelvaltimotaudin suhteen”, kertoo Eriksson.

Ikääntymistutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että esimerkiksi fyysinen toimintakyky ohjelmoituu osittain jo sikiökaudella. ”Tutkimusryhmämme uudet tulokset osoittavat, että syntymäpaino ja lapsuusajan kasvu ovat yhteydessä myös gerasteniaan eli hauraus-raihnausoireyhtymään seitsemän vuosikymmentä myöhemmin. Ikääntymistutkimuksessa syntymäkohorttien tarjoama tieto elämän varhaisista vaiheista on mahdollistanut näiden yhteyksien tutkimuksen. Kansanterveyden näkökulmasta näitä tietoja voidaan hyödyntää erilaisten riskiprofiilien tunnistamisessa”, kertoo ikääntymistutkija, dosentti Mikaela von Bonsdoff Jyväskylän yliopistosta.  

 

Ennaltaehkäisy kannattaa

HBCS-tutkimuksessa on syvennytty myös ylipainon seurauksiin. Äidin raskaudenaikainen ylipaino luo kasvavalle sikiölle ympäristön, jossa lihavuuden riski kasvaa myös jälkeläisellä. Tämä riski ei liity ainoastaan lihavuuteen vaan myös sydän- ja verisuonisairauksiin ja moneen syöpään.

”Syntymälaihuus on toki merkittävä riskitekijä aikuisiän sairauksille, mutta ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on edelleen suuri merkitys. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja normaali paino vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä. Ihmiselämää tulisi tarkastella jatkumona eikä vain keskittyä raskauteen tai varhaislapsuuteen. Lapsuus johtaa liukuvasti teini-ikään, joka puolestaan on jo raskautta edeltävää vaihetta. Jokainen vaihe on mahdollisuus tarttua sairauksien ennaltaehkäisyyn. Elämänkaarinäkökulmaa terveyteen tulisi tuoda huomattavasti enemmän esille koulutuksessa ja opetuksessa”, korostavat Eriksson ja von Bonsdorff.

Suomalaistutkimuksissa on hyödynnetty Suomen ainutlaatuista neuvolajärjestelmää ja sitä kautta saatuja kasvutietoja sekä suomalaisia kattavia rekistereitä. Pitkälti HBCS-tutkimuksen innostamana - HBCS:n tuloksia on esitetty yli 150 kansainvälisessä julkaisussa – Maailman terveysjärjestö WHO on omissa suosituksissaan nostanut esille elämän ensimmäisten tuhannen päivän merkitystä lapsen myöhäisemmän terveyden kannalta.

HBCS-tutkimusryhmään kuuluu lasten- ja yleislääketieteen sekä ikääntymistutkijoita. Ryhmä on toiminut jo yli 20 vuotta.

Lisätietoja:

-          professori Johan Eriksson, Helsingin yliopisto, sp. johan.eriksson@helsinki.fi,
p. 040 5016 595  

-          yliopistotutkija, dosentti Mikaela von Bonsdorff, sp. mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi,
p. 0400 342692

-          HBCS-tutkimuksesta https://www.thl.fi/fi/web/thlfi-en/research-and-expertwork/projects-and-programmes/helsinki-birth-cohort-study-hbcs-idefix

 

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

 

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2017 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

 

Viimeksi muokattu 16.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »