EN

Yksi kaikkien aikojen kirkkaimmista supernovaräjähdyksistä ehkä löydetty

13.11.2017

Tutkijatohtori Erkki Kankareen johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden populaation äärimmäisen kirkkaita räjähdyksiä etäisistä galakseista. Kyseessä voi olla yksi kaikkien aikojen kirkkaimmista supernovaräjähdyksistä. Tutkimus pohjautuu valtaosin havaintoihin yhteispohjoismaiselta NOT-teleskoopilta, jota Suomen Akatemia on mukana rahoittamassa.

Tutkimus keskittyy kirkkaaseen räjähdykseen, joka löydettiin Havaijilla sijaitsevalla teleskoopilla osana koko taivaan kattavaa etsintäohjelmaa, jonka tavoitteena on löytää muuttuvia kohteita kuten supernovia eli massiivisten tähtien räjähdyksiä. Löydetyn räjähdyksen emogalaksi sijaitsee yli kolmen miljardin valovuoden etäisyydellä Maasta. Se on erittäin mielenkiintoinen muun muassa kirkkautensa ja emogalaksin ydinalueelle sijoittumisensa vuoksi. Kohdetta on seurattu useita vuosia.

”Kohteen säteilemä kokonaisenergia on tuhatkertainen verrattuna normaaleihin supernovaräjähdyksiin. Kohteen emogalaksi on myös aktiivinen niin sanottu Seyfert-galaksi, jonka ytimessä on noin kymmenen miljoonan Auringon massainen supermassiivinen musta aukko. Kohteen spektroskooppiset ominaisuudet, sekä hidas ja tasainen kirkkauden evoluutio osoittivat kuitenkin, että kyseessä ei ole normaali aktiivisen galaksin supermassiiviseen mustaan aukkoon liittyvä purkaus", kertoo Erkki Kankare, joka työskentelee tällä hetkellä Queen's University Belfastissa.

Havaintoanalyysin pohjalta tutkijaryhmä päätyi kahteen eri vaihtoehtoon kohteesta. Jos kyseessä on yksi kaikkien aikojen kirkkaimmista supernovaräjähdyksistä, se on lähtöisin äärimmäisen massiivisesta tähdestä, jonka massa on vähintään useita kymmeniä tai jopa satoja Auringon massoja. Kyseessä voi myös olla tähden hajoaminen galaksiytimen supermassiivisen mustan aukon aiheuttamien vuorovesivoimien vaikutuksesta. Molemmissa tapauksissa havainnot viittaavat siihen, että kohteessa räjähdysmäisesti laajeneva materiaali törmäsi ympäröivässä avaruudessa olevaan tiheään kaasuun.

"Mikäli kyse on mustan aukon hajottamasta tähdestä, havainnot kertovat jotain uutta tällaisten kohteiden mekanismista", kiteyttää Kankare.

Tutkimuksessa esiteltiin myös viisi muuta löydettyä kohdetta, joilla on samankaltaiset ominaisuudet. ”Tulevat havainnot uusista samankaltaisista kohteista mahdollistavat näiden erittäin suurienergisten räjähdysten paremman ymmärtämisen. Kohteiden valtavan kirkkauden ansiosta niitä voidaan myös käyttää tulevaisuudessa työkaluina luotaamaan galaksien ominaisuuksia kaukaisessa maailmankaikkeudessa”, kertoo tutkimusryhmässä mukana ollut professori Seppo Mattila Turun yliopistosta.

Havainnot tehtiin pääosin 2.56 metrin NOT-teleskoopilla La Palmalla, Kanarian saarilla. Se on yksi maailman parhaista observatorioalueista. NOT:lla on tärkeä rooli sekä Suomessa tehtävälle tähtitieteen tutkimukselle että uuden tutkijasukupolven koulutuksessa. Joustavuutensa ansiosta NOT on kansainvälisesti erittäin kilpailukykyinen teleskooppi ja erinomaisesti soveltuva supernovien ja muiden transienttien havainnointiin. 

Suomesta tutkimuksessa ovat mukana myös tohtori Tuomas Kangas sekä tohtorikoulutettavat Jussi Harmanen ja Thomas Reynolds Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen Tuorlan observatoriosta.

Tutkimus on ilmestynyt Nature Astronomy -lehdessä.

Artikkelin tiedot:
Kankare et al. 2017, Nature Astronomy: A population of highly energetic transient events in the centres of active galaxies.
http://dx.doi.org/10.1038/s41550-017-0290-2

NOT:
http://www.not.iac.es

Pan-STARRS1:
https://panstarrs.stsci.edu

Lisätietoja

Erkki Kankare,
Queen's University Belfast,
e.kankare@qub.ac.uk , puh. +358 40 549 6522

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Kuva: NOT teleskooppi La Palmalla

 

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2017 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Viimeksi muokattu 14.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »