SV

Suomalaisten luottamus kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn heikkoa

26.1.2018

Uusi kaivostoimintaan liittyviä asenteita kartoittava tutkimus osoittaa, että suomalaisten luottamus alan lainsäädäntöön ja julkiseen sääntelyyn on heikkoa. Kyselytutkimuksen mukaan noin 45 prosenttia vastanneista ei luota kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnasta vastaaviin viranomaisiin. Vastaajista runsas kolmannes ilmoittaa luottavansa viranomaisiin jonkin verran. Jyväskylän yliopistossa toteutettu tutkimus on osa Suomen Akatemian Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit -akatemiaohjelmaa.

Tutkimuksen mukaan jopa 54 prosenttia vastaajista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja. Vastaavasti ympäristölainsäädäntöön ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemisessä luottaa jonkin verran 29 prosenttia vastaajista.

”Tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmassa vuoden 2012 kyselytutkimuksessa. Myös nyt luottamus viranomaisiin kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnassa sekä luottamus ympäristölainsäädäntöön kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemisessä on huolestuttavan matalaa”, toteaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Tapio Litmanen.

Tutkijoiden mielestä on kuitenkin huomattava, että kaivostoiminnan yleinen hyväksyntä on kohtalaista. Vastaajista runsas 40 prosenttia hyväksyy kaivostoiminnan varauksin ja 40 prosenttia vastaajista antaa kaivostoiminnalle tätä vahvemman hyväksynnän.

”Erityisesti perusmetallien, jalometallien ja teollisuusmineraalien louhinnan hyväksyntä on yleisesti melko vahvaa. Sen sijaan uraanin louhinta on vähiten hyväksyttyä”, kertoo tutkija Tuija Jartti.

Kyselytutkimuksessa luotetuimmaksi alaan liittyväksi toimijaryhmäksi miellettiin kansalaisjärjestöt. Toiseksi luotetuimmiksi toimijaryhmäksi miellettiin valtion hallinto ja kunnallishallinto ja vähiten luotetuksi kaivosteollisuus. Luottamus eri toimijoihin on kuitenkin melko matalaa.

Työpaikat kaivostoiminnan merkittävin hyöty

Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä kaivostoiminnan hyödyistä ja haitoista. Vastanneet mielsivät kaivostoiminnan merkittävimmäksi hyödyksi alan työllisyysvaikutukset. Vastaajista 82 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta luo työpaikkoja suomalaisille ja 73 prosenttia vastaajista kokee kaivostoiminnan parantavan alueellisia työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksia. Merkittävimmäksi haitaksi miellettiin ympäristövaikutukset. Vastaajista 84 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta vaikuttaa kielteisesti pohja- ja pintavesien vesin laatuun.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen jakautumiseen suhtaudutaan suomalaisten keskuudessa varauksella. Kaivosteollisuuden, kunnallishallinnon tai valtion hallinnon ei myöskään koeta kuuntelevan ja kunnioittavan paikallisyhteisöjen mielipiteitä. 

Tutkimus toteutettiin syyskuussa 2016 ja sen kohteena olivat 18–75-vuotiaat, äidinkieleltään suomenkieliset Manner-Suomen alueella asuvat henkilöt. 4200 henkilön otos toteutettiin kahdessa klusterissa, joissa toisessa Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi edustivat kaivosmaakuntia, toisessa oli muu Manner-Suomi. Kyselyn vastausprosentti oli 26 prosenttia (N= 1091).

Tutkimuksen tulokset on raportoitu julkaisussa: Jartti, T., Litmanen, T., Lacey, J. & Moffat, K. (2017). Finnish Attitudes Toward Mining. YFI Publications 4. University of Jyväskylä.

Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7299-8

Lisätietoja

  • professori Tapio Litmanen, p. 040-5707083 ja tutkija Tuija Jartti, p. 040-8054184, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Suomen Akatemian viestintä
viestintäsuunnittelija Aino Laine
p. 0295335007
aino.laine@aka.fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 436 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Viimeksi muokattu 26.1.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »