SV EN

Suomen Akatemia valitsi 10 uutta akatemiaprofessoria

23.5.2018

 Suomen Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2019-31.12.2023. Tehtävään oli aiehaussa 193 hakijaa, joista 33 kutsuttiin toiseen vaiheeseen. Valinnassa käytettiin vertaisarviointia, joka tehtiin neljässä tieteenalalähtöisessä paneelissa. Niiden mukaan hakijat olivat erittäin korkeatasoisia ja hyvin verkottuneita tutkijoita. Lopullisen valinnan teki Akatemian yleisjaosto paneelien ehdotusten pohjalta.

Akatemiaprofessoriksi voidaan nimittää alansa kansainvälisesti arvostettu huippututkija, jonka tieteellisellä toiminnalla arvioidaan olevan merkittävää vaikuttavuutta tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan.

Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän merkittävästi tutkimusta ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä.

Uudet akatemiaprofessorit ovat Lauri Aaltonen Helsingin yliopistosta, Anne Haila (-31.12.2022) Helsingin yliopistosta, Pekka Lappalainen Helsingin yliopistosta, Matti Lassas Helsingin yliopistosta, Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta, Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta, Anssi Peräkylä Helsingin yliopistosta, Olli Raitakari Turun yliopistosta, Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta ja Tapio Salmi Åbo Akademista.

Valittujen tutkimusalat ovat syöpägenetiikka, sosiaalitieteet, solu- ja molekyylibiologia, sovellettu matematiikka, tiiviin aineen fysiikka, evoluutiobiologia, epidemiologia, teoreettinen fysiikka ja kemiallinen reaktiotekniikka.

Lauri Aaltonen pyrkii lisäämään tietämystä perimän toiminnasta syövässä tutkimalla suomalaisesta väestöstä ainutlaatuisia potilasryhmiä, kuten syövän suvuttaista keskittymistä ja potilaita, joita ympäristö altistaa samankaltaisesti.

Anne Haila etsii uudenlaisia ratkaisuja kaupungistumisen aiheuttamille ongelmille, joita ovat kohoava maanhinta, maakeinottelu, asumisen kalleus ja yhteisöjen hajoaminen.

Pekka Lappalainen tutkii rakennebiologian, biokemian ja solubiologian menetelmin, miten kaksi keskeistä aktiinia sitovaa proteiinia nopeuttavat aktiinisäikeiden purkautumista ja aktiinimolekyylien kierrätystä soluissa.

Matti Lassas tutkii inversio-ongelmia, joilla yleensä tarkoitetaan tuntemattomien rakenteiden selvittämistä epäsuorilla mittauksilla. Sovelluksilla tähdätään muun muassa erilaisten aivohalvaustyyppien tunnistamiseen ja maanalaisten luonnonvarojen kartoitukseen.

Peter Liljerothtutkii keinotekoisia designer-materiaaleja, jotka rakennetaan joko atomi kerrallaan käyttäen mikroskooppisia tekniikoita tai hyödyntäen molekyylien itsejärjestäytymistä. Päämääränä on luoda materiaaleja, joiden sähköisiä ominaisuuksia voidaan muokata halutusti.

Johanna Mappes tutkii eläinten signalointia ja kommunikointia, kuten miten eliöt sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön, mitä evolutiivisia seurauksia on petojen katoamisesta, miten fenotyyppinen vaihtelu pysyy populaatioissa ja mikä on kommunikoinnin merkitys lajiutumisprosesseihin.

Anssi Peräkylä selvittää, miten vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden narsistiset ongelmat, kuten haavoittuvuuden ja grandiositeetin välillä vaihteleva itsekokemus, muokkaavat sosiaalista vuorovaikutusta.

Olli Raitakari tutkii, onko vanhempien altistuminen tietyille riskitekijöille, kuten tupakansavu, ympäristömyrkyt, psykososiaalinen stressi, yhteydessä jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien välityksellä.

Kari Rummukainen tutkii gravitaatioaaltoja, jotka syntyivät kahden mustan aukon törmäyksessä. Vuonna 2034 avaruuteen lähetettävän gravitaatioaaltoteleskooppi LISA:n vaatimustenmäärittely kuuluu myös hänen tutkimukseensa.

Tapio Salmen tutkimusteemana on öljyä korvaavien puusta tuotettavien raaka-aineiden kehittäminen. Tutkimuskysymykset liittyvät kemiallisten reaktioiden, erityisesti katalyysin mallintamiseen ja tehostamiseen.

Lisätietoja

 

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

 

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Viimeksi muokattu 23.5.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »