SV EN

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valitsi 20 uutta akatemiatutkijaa

26.4.2019

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle. Toimikunnan rahoituspäätöksen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimussuunnitelman korkea tieteellinen laatu ja hakijan pätevyys. Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita ja monipuolisesti verkottuneita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen. Toimikunta painottaa myös liikkuvuutta ja erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta ja kokemusta erilaisista tutkimusympäristöistä olennaisena osana tutkijanuran rakentumista ja tutkijan aseman vakiinnuttamista itsenäisenä tutkijana kansainvälisessä tutkijayhteisössä.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 8,7 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin 12 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista 65 prosenttia on naisia ja hakijoista heitä oli 52 prosenttia.

”Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sai jälleen suuren määrän erittäin korkeatasoisiksi arvioituja akatemiatutkijahakemuksia, joista vain osa oli mahdollista rahoittaa. Akatemiatutkija on itsenäinen tutkija, jolta voidaan odottaa omaperäistä tieteellistä panosta, vahvaa kansainvälisyyttä ja niiden myötä pätevöitymistä professoritasoisiin tehtäviin. Tänä vuonna hakemuksia arvioitiin aiempaa jonkin verran laajemmissa ja monitieteisemmissä paneeleissa ja toimikunta pohtii saamansa palautteen perusteella jatkuvasti myös rahoituspäätösprosessien kehittämistä”, sanoo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlström.

Esimerkkejä rahoitetuista akatemiatutkijoista:

Eerika Finell Tampereen yliopistosta selvittää monitieteisessä projektissaan, miten sisäilmaongelmat vaikuttavat oppilaiden psykososiaaliseen hyvinvointiin ja kouluyhteisön toimintaan. Tutkimus auttaa ymmärtämään ja arvioimaan koulujen sisäilmaongelmien laajempia, muita kuin terveydellisiä vaikutuksia. Se lisää tietoa siitä, mitkä ovat koulujen sisäilmaongelmien pitkän aikavälin seuraukset niiden lasten ja nuorten kannalta, jotka oireilevat koulussa, ja miten heitä on mahdollista tukea.

Kaisa Vehkalahti Oulun yliopistosta tutkii, miten maalaisnuoruus on muuttunut 1950-luvulta 2020-luvulle ja millaisia merkityksiä maaseutumaiseen kasvuympäristöön kiinnittymisellä on ihmisten elämänkulussa. Laadullinen pitkittäistutkimuksen ja historiantutkimuksen metodeja yhdistävä hanke seuraa nuoria keskiasteelta varhaisaikuisuuteen (19-23 vuotiaat). Muuttuva maalaisnuoruus asetetaan osaksi toisen maailmansodan jälkeisen ajanjakson kattavaa historiallista jatkumoa.

Petri Jylhä Aalto-yliopistosta tarkastelee muuttujia, jotka vaikuttavat arvopaperien odotettuihin tuottoihin ja hinnoitteluun. Tutkimus pyrkii ymmärtämään arvopaperien tuottojen ennustettavuutta kolmella tavalla. Projekti tarkastelee kriittisesti kirjallisuudessa käytettyjä tilastollisia menetelmiä. Toiseksi, projekti tarkastelee mitkä kirjallisuudessa esitetyt muuttujat ovat oikeasti kytköksissä arvopaperien odotettuihin tuottoihin ja mitkä eivät. Kolmanneksi, projekti pyrkii ymmärtämään minkä takia tietyt muuttujat ennustavat arvopaperien tuottoja.

Viimeksi muokattu 27.4.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »