Riitta Maijala: Tutkimusrahoitus on aina pitkäjänteinen investointi

22.11.2017

Riitta Maijala on Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja.

 

Samalla kun tulevaisuutta rakennetaan jo tänään, on pidettävä huolta osaamisen karttumisesta myös tulevia vuosikymmeniä varten. Siksi on tärkeää, että tutkimusrahoituksella voidaan tukea sekä vielä tuntemattomien asioiden ja ilmiöiden tutkimista että ratkaisujen etsimistä jo tunnistettuihin kysymyksiin.

Sen lisäksi, että tutkimus lisää ymmärrystämme ja tuottaa mielenkiintoisia tieteellisiä tuloksia, tieteeseen tehdyt investoinnit voivat kantaa hedelmää monilla muillakin tavoilla. Tieteellä ja tutkimuksella on merkittävä rooli vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä. Sen lisäksi tiede tukee myös käytäntöjen kehittämistä ja osaamisen kasvattamista, tarjoaa perusteltuja lähtökohtia päätöksenteolle ja rakentaa maailmankuvaa ja sivistystä (Lisää Tieteen tilasta).

Tieteen vaikuttavuuden roolit ovat myös toisiaan täydentäviä: esimerkiksi päätöksenteko edellyttää paitsi tutkittua tietoa päätettävästä asiasta, myös hyvin koulutettuja ja sivistyneitä päättäjiä ja muita toimijoita.

Suomen Akatemian jakama kilpailtu tutkimusrahoitus tukee tutkimuksen tekemistä ja samalla tutkijoiden osaamisen sekä tutkimuksen edellytysten kehittämistä. Pikavoittoja ei kannata tavoitella, vaan kyse on aina pitkän aikavälin investoinnista tulevaisuutta varten - yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa.  

Organisaatiolähtöisillä rahoitusmuodoilla tuetaan tutkimusorganisaatioiden strategisia valintoja 

Akatemian perinteisen tutkijalähtöisen ja temaattisen rahoituksen rinnalle on viime vuosina perustettu myös uusia, tutkimusorganisaatioiden omia strategisia valintoja tukevia rahoitusmuotoja, joihin valtion budjetissa on Akatemialle osoitettu lisärahoitusta. Lisäksi Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa tutkimusryhmien tekemää yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. 

Tänäkin vuonna suurin osuus Akatemian jaettavasta rahoituksesta kanavoituu tutkijoiden vapaasti valitsemien aiheiden tutkimustyöhön (noin 250 miljoonaa euroa). Kun mukaan otetaan tutkija- ja tutkimusryhmien lisäksi myös organisaatiohakijat, noin 85 prosenttia koko Akatemian kautta vuonna 2017 jaetusta rahoituksesta kohdistuu hakijoiden itse valitsemien aiheiden rahoittamiseen – olipa kyse sitten yksittäisen tutkijan tai esimerkiksi tutkimustyötä tukevan infrastruktuurin rahoituksesta.  

Tutkimusorganisaatioiden haettavissa olevalla rahoituksella Akatemia tukee tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen ja jäsenmaksujen lisäksi yliopistojen tutkimuksen profiloitumista, yhteistyötä ja työnjakoa. Tänä vuonna mukaan on tullut uutena rahoitusmuotona lippulaivaohjelma, jonka rahoituspäätökset tehdään ensi vuonna.  

Siinä, missä Akatemia valitsee perinteisissä rahoitusmuodoissa parhaiden hakemusten pohjalta rahoitettavat tutkijat, organisaatiolähtöisessä rahoituksessa tuki ei suoraan kohdistu yksittäiselle tutkijalle vaan alueelle, jonka tutkimusorganisaatio on itse valinnut strategiseksi kehittämisalueekseen.  

Näissä rahoitusmuodoissa onkin tärkeää se, että organisaatiot ovat vahvasti sitoutuneet tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen pitkäjänteiseen kehittämiseen.  

Esimerkiksi kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoitustarve kestää usein kymmeniä vuosia. Siksi Akatemialta ei kannata hakea rahoitusta infrastruktuurin rakentamiseen, elleivät isäntäorganisaatiot itse ole päättäneet rahoittaa sen ylläpitoa, käyttöä ja purkamista elinkaaren päättyessä. Jos tätä ei ole mietitty jo rakentamisvaiheessa, voidaan vuosien saatossa joutua yllättäviin tilanteisiin ja rahaa kuluu tutkimuksen tekemisen kannalta toissijaiseen kohteeseen.  

Yliopistot voivat profiloitumisrahoituksen tuella toteuttaa strategisia suunnitelmiaan nopeammin, kuin mitä se muutoin olisi mahdollista. Rahoitusta voidaan myöntää toimiin, jotka vahvistavat yliopiston strategisia tutkimusaloja, uusia avauksia ja niihin kytkeytyviä poisvalintoja. Jos esimerkiksi strategiassa on päätetty perustaa viisi tenure track -paikkaa, ne voidaan profiloitumisrahoituksen turvin täyttää nopeammin, kuin mitä yliopiston perusrahoituksen uudelleensuuntaamisella olisi ehkä ollut mahdollista. Yliopisto valitsee itse, mille profiloitumisalueelle ja minkälaisiin toimiin se hakee rahoitusta.  

Tutkimusorganisaatioiden vahva sitoutuminen pitkäjänteisiin tutkimusinvestointeihin luo näköaloja tutkimustyölle, kannusteita laadun kehittämiselle ja rohkaisee tarttumaan uusien tutkimusavausten haasteisiin.  

Organisaatiolähtöisten rahoitusmuotojen kehittämisen rinnalla onkin tänä syksynä ollut ilahduttavaa nähdä tutkimusorganisaatioiden vahvaa sitoutumista myös uudistetun huippuyksikkörahoituksen rahoitusneuvotteluissa. Monilla isäntäorganisaatioilla oli selkeät suunnitelmat siihen, miten huippuyksiköitä tuetaan Akatemian rahoituskauden aikana ja sen loputtua. Esimerkiksi eräissä yliopistoissa yliopiston oman rahoituksen käyttö oli joustavaa seuraavan kymmenen vuoden aikana Akatemian huippuyksikkörahoituskauden ollessa kahdeksan vuotta. Akatemian rahoituskauden loppumiseen varauduttiin myös siten, että yliopisto aikoi avata tenure track -paikkoja kolmen-neljän vuoden kuluttua huippuyksikön aloittamisesta.  

Saimme lippulaivahakuun yhteensä 16 hakemusta. Nopeasti vilkaistuna haussa on mukana erittäin mielenkiintoisia suunnitelmia lippulaivojen rakentamiseksi. Johtopäätöksiä emme hakemusten laadusta kuitenkaan halua vetää - tässäkin rahoitusmuodossa luotamme kansainväliseen vertaisarviointiin. Sen avulla Akatemian hallituksen asettama lippulaivajaosto tekee tammikuussa 2018 päätöksen niistä hakemuksista, jotka kutsutaan paneelien haastateltaviksi helmikuun lopussa. Rahoituspäätökset tästä ensimmäisestä lippulaivahausta tehdään huhtikuussa 2018.  

Olipa hakijana sitten tutkija, tutkimusryhmä tai organisaatio, rahoituspäätösten tukena käytetäänkin Akatemiassa aina kansainvälistä vertaisarviointia. Näin pitkäjänteinen investointi tutkimuksen tukemiseksi kohdistuu kansainvälisellä tasolla oleviin hankkeisiin, joissa edistetään tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja uudistumista.  

 

Riitta Maijala

Kirjoittaja on Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja.
riitta.maijala (at) aka.fi

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 22.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »