SV EN

Biotieteiden ja  ympäristön tutkimuksen sekä terveyden tutkimuksen toimikuntien yhteiset rahoituskriteerit ja -linjaukset päätöksenteossa

Nykyiset biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta ja terveyden tutkimuksen toimikunta ovat valmistelleet yhteiset rahoituskriteerit ja rahoituslinjaukset uuden biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan kevään 2019 päätöksenteon tueksi. Nämä linjaukset koskevat syyskuun hakua 2018. 

Toimikunta huomioi kaikessa päätöksenteossaan sukupuolten välisen tasa-arvon.

Akatemiahankkeet

Rahoituspäätöksen tärkein peruste on tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, joka arvioidaan kansainvälisellä vertaisarvioinnilla.

Konsortioiden kohdalla toimikunta kiinnittää huomiota erityisesti osahankkeiden tasapainoiseen kokonaisuuteen ja yhteistyön tuomaan lisäarvoon.

Konsortioiden osahakijoilta edellytetään samaa tieteellistä tasoa kuin päähakijalta tai muuten erityisen merkittävää panosta hankkeen toteuttamiselle.

Käytettävät tutkimuspoliittiset päätöksentekokriteerit tieteellisen laadun lisäksi tasa-arvoisten hakemusten kohdalla tärkeysjärjestyksessä ovat

  1. tiedettä uudistava avaus
  2. tutkijauraltaan nuorten ja lupaavien hankehakijoiden tukeminen
  3. vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuuspotentiaali.

Toimikunta myöntää hankkeelle tyypillisesti 500 000 euroa ja konsortion osahankkeelle enintään 300 000 euroa.

Tutkijalle, jolla on meneillään akatemiahanke (ml. konsortiohanke), ei pääsääntöisesti myönnetä samanaikaista akatemiahanketta. Vastaavasti akatemiatutkijalle ja tutkijatohtorille ei myönnetä akatemiahanketta. Tällä linjauksella toimikunta pyrkii takaamaan rahoituksen mahdollisimman laajalle tutkijakunnalle.

Hakijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio. Lisäksi toimikunta rahoittaa pääsääntöisesti vain niitä hankkeita, joissa sekä vastuullinen johtaja että hänen tutkimusryhmänsä työskentelevät pääosin Suomessa.

Tutkijatohtorit

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu on ensisijainen rahoituskriteeri. Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijan pätevyyteen ja mahdollisuuteen itsenäistyä projektin aikana.

Toimikunta pitää liikkuvuutta ja erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta jo tutkijatohtorivaiheessa tärkeänä. Mikäli suunnitelmaan ei sisälly liikkuvuutta, hakijaa pyydetään perustelemaan se tutkimussuunnitelmassaan. Toimikunta pitää hyvänä tavoitteena vähintään kuuden kuukauden yhtäjaksoista kansainvälistä liikkuvuutta ja haluaa muistuttaa nuoria tutkijoita kansainvälisen liikkuvuuden tärkeydestä myöhemmälle urakehitykselle.

Käytettävät tutkimuspoliittiset päätöksentekokriteerit samanarvoisten hakemusten kohdalla tärkeysjärjestyksessä ovat

  1. tieteellisesti lupaavien tutkijoiden tukeminen
  2. tutkijoiden itsenäistymisen tukeminen
  3. hankkeessa ilmenevä tieteellinen rohkeus
  4. yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ilmeneminen hankekuvauksessa.

Toimikunta myöntää tutkijatohtorille keskimäärin 270 000 euroa mukaan lukien palkkakulut ja vähäiset tutkimuskulut.

Hakijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio.

Akatemiatutkijat

Henkilökohtainen pätevyys ja tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ovat ensisijaisia rahoituskriteerejä.

Toimikunta tukee erityisesti nousujohteisessa uravaiheessa olevia itsenäisiä ja uusiutumiskykyisiä tutkijoita.

Käytettävät tutkimuspoliittiset päätöksentekokriteerit samanarvoisten hakemusten kohdalla tärkeysjärjestyksessä ovat

  1. selkeä, nousujohteinen urakehitys, joka ilmenee mm. hakijan korkeatasoisista julkaisuista, tieteellisestä rohkeudesta, hyvästä kansainvälisestä verkostoitumisesta sekä merkittävästä hankejohtamisesta
  2. tiedettä uudistava rohkea avaus
  3. yhteiskunnallinen vaikuttavuuspotentiaali, joka voi ilmetä esimerkiksi yhteistyönä tutkimuksen hyödyntäjien kanssa tai tutkimuksen popularisointina.

Toimikunta antaa akatemiatutkijoilleen mahdollisuuden tutkimussuunnitelman toteuttamiseen myöntämällä, harkintansa mukaan, riittävän kulurahoituksen akatemiatutkijatehtävän rahoituskauden alkuvuosille. Kulurahataso uusille akatemiatutkijoille on enintään 100 000 euroa/vuosi koko kaudelle.

Akatemiatutkijoilta edellytetään kansainvälisyyttä ja aiempaa liikkuvuutta.

Hakijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa muun muuassa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio.

Kliiniset tutkijat

Kliinisen tutkijan rahoitusmuodolla tuetaan kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tai muita kliinistä potilastyötä tekeviä tutkijoita rahoittamalla osa-aikaista tutkimustyötä.

Rahoituspäätös perustuu tutkimuksen tieteelliseen laatuun sekä hakijan pätevyyteen ja sopivuuteen rahoitusmuotoon. Tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia terveydenhuollon ammattilaisia tekemään tutkimusta potilastyön ohella.

Toimikunta myöntää rahoitusta 20-50 % palkkaukseen ja sen lisäksi tutkimuskuluihin. Edellytyksenä on, että hakija tekee tämän lisäksi vähintään 50 % kliinistä potilastyötä. Rahoituskausi on enintään nelivuotinen.

Kliinisellä tutkijalla voi olla samanaikaisesti akatemiahanke.

Hakijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio.

Viimeksi muokattu 27.6.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »