Tutkimusta päätöksenteon tueksi

14.11.2017

Strategisen tutkimuksen rahoitus on onnistunut rahoitusmuoto. Tutkimuksen suuntaaminen päätöksenteon tueksi on toimivaa. Tätä mieltä on johtaja Jaakko Kiander, strategisen tutkimuksen neuvoston jäsen. Hän on ollut neuvostossa mukana sen alusta lähtien.

”Tämä on mennyt paremmin kuin aluksi kuvittelin. Hakemukset ovat olleet hyviä, ja tutkijayhteisö on yllättänyt positiivisuudellaan. Tutkijat ovat ottaneet tämän rahoitusmuodon hyvin vastaan ja tekevät hyvää työtä”, arvioi Kiander. Hänestä myös vuorovaikutus on ollut positiivinen yllätys.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto STN aloitti toimintansa vuonna 2014.  Ensimmäiset ohjelmat ja niiden konsortiot eli laajat hankekokonaisuudet ovat toimineet vuodesta 2015. Niillä on menossa väliraportointi ja jatkorahoituksen haku toiselle kolmivuotiskaudelle. Kianderin mukaan rahoitusmuoto on tutkijoille hyvä pitkäkestoisuudellaan, sillä rahoituksen kokonaiskesto on kuusi vuotta. Vielä ollaan kuitenkin aika alussa. Esimerkiksi tieteellisiä julkaisuja on vasta vähän.

Vuorovaikutteisuus uusi tapa vaikuttaa päätöksentekoon

Neuvoston ainutlaatuinen idea on ollut vuorovaikutteisuus. Jokaisen konsortion on pitänyt laatia vuorovaikutussuunnitelma ja palkata vuorovaikutusvastaava. Tavoitteena on olla entistä enemmän yhteydessä päättäjiin ja muihin sidosryhmiin tutkimuksen alusta lähtien. Kianderin mukaan kaikki ovat olleet siinä hyviä.

”Tämä on tutkijoille ihan uusi avaus. Monelle introvertille tutkijalle se on voinut olla aika vaikea pala mutta hyvin on päästy liikkeelle. Professorit vuorovaikutusvastaavina ovat hyviä alkaessaan kommunikoida, koska he hallitsevat asian.”

Lisäksi Kianderin mukaan teemakokonaisuuksille palkatut ohjelmajohtajat ovat olleet onnistuneita valintoja: ”Olemme saaneet näihin tehtäviin kokenutta ja osaavaa porukkaa, jolla on johtamis- ja kommunikaatiokykyjä.”

Vuorovaikutteisuus tuli mukaan rahoitusmuotoon, kun valtioneuvosto halusi, että tutkimus on myös yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Siksi pelkät tieteelliset artikkelit eivät riittäneet. Tulosten pitää mennä päätöksentekijöiden ja heidän valmistelijoidensa käyttöön. Neuvosto päätyi siihen, että perinteiset viestinnän keinot eivät riitä.

”Tutkimustiedon potentiaaliset käyttäjät pitää saada dialogiin tutkijoiden kanssa. Se edellyttää uusien tapojen luomista. Aluksi työnsimme pallon hakijoille, että tällainen pitää olla, keksikää millainen se voisi olla. Koko ajan on kehitytty.” Kiander muistuttaa, että ryhmät voivat tehdä työnjakoa, koska osa kokee tämän itselleen luontevaksi, osa ei.

Kiander ei näe jatkuvan vuorovaikutuksen olevan esteenä tutkimusten pääsemiselle kansainvälisiin julkaisuihin. ”Ei niitä kiinnosta, mitä Suomessa puhutaan. Niitä kiinnostaa se, onko artikkelissa jotakin uutta tutkimuksen kannalta.” Entisenä tutkijana Kiander muistuttaa, että tutkijan elinehto kuitenkin on, että hän saa julkaisuja.

Vahva taloustieteen osaaminen hyvä perusta strategisen tutkimuksen työhön

Kiander tekee päätyötään työeläkelaitos Ilmarisen johtajana. Hän kokee olevansa neuvostossa yritysmaailman edustaja, koska hänellä on paljon liike-elämän kontakteja. Silti hänellä on vahva tutkijatausta. Hän on koulutukseltaan taloustieteilijä ja hän käyttää itsestään mielellään jo käytöstä poistunutta titteliä kansantaloustieteilijä, sillä hän on perin juurin makrotaloustieteilijä. Hän on työskennellyt muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana ja sitä ennen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusjohtajana. Hän toimi myös Suomen Akatemian 1990-luvun talouskriisi -tutkimusohjelman koordinaattorina. Sen tiimoilta häneltä pyydetään edelleen paljon kommentteja mediaan. Kianderin mielestä yhteiskuntatieteellinen tutkimustausta antaa hyvät valmiudet ymmärtää yhteiskunnan toimintaa ja yleisnäkemyksen päätöksenteon tiedontarpeista. Siksi ei ollut vaikeata asettua STN-rooliin.

”Toivottavasti valtiolla riittää uskoa tähän. Se riippuu tuloksista ja miten niitä vuorovaikutuksella markkinoidaan. Tutkijoiden on pystyttävä osoittamaan tutkimuksen tärkeys”, Kiander painottaa.

Lisää strategisen tutkimuksen neuvostosta http://www.aka.fi/fi/akatemia/stn/

 

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuva: Kari Likonen

Viimeksi muokattu 14.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »