Mestarikurssi työn murroksen ymmärryksen lisäämiseksi

Mestarikurssi työn murroksen ymmärryksen lisäämiseksi

14.3.2018

Neljä strategisen tutkimuksen ohjelmaa järjestää kevään aikana mestarikurssin työn murroksesta. Tämä valittiin teemaksi, koska viime aikaisessa julkisessa keskustelussa on noussut vahvasti esille tarve ymmärtää paremmin käynnissä olevaan työn murrosta. Työn murros on lisäksi teema, joka koskettaa useita STN-rahoitteisia hankkeita.  Kurssin avauksessa ohjelmajohtaja Eveliina Saari kertoi, että kurssin avulla strategisen tutkimuksen ohjelmat tuovat oman panoksensa keskusteluun.

”Kurssin tavoitteena on tarjota monitieteinen areena, jossa tarjotaan uusia ajattelun aineksia työn murrosta käsittelevään keskusteluun. Odotamme vilkasta keskustelua, uusia oivalluksia ja ehkä jopa ratkaisuaihioita keskustelujen tuloksena työelämän suuntaamiseksi entistä parempaan suuntaan”, totesi Saari.

Saaren mukaan työn murrokseen liittyy yleisessä keskustelussa paljon uhkakuvia, pelkoja työn katoamisesta ja toisaalta eräänlaista ”hypetystä” tekoälyn luomista mahdollisuuksista.  Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä työn tulevaisuudesta ja siitä, miten digitalisaatio ja alustatalous tulevat muuttamaan työn organisointia tai hävittämään ihmisen tekemää työtä. Kun Saaren luotsaamat Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmat kääntyvät loppua kohti, on tutkijoilla valmistunut aiheesta uusia tutkimustuloksia ja painavaa sanottavaa.  

”Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelma sekä tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma täydentävät työn murroksen käsittelyä niin teknologiakehityksen yhteiskunnallis-taloudellisten vaikutusten kuin eri ihmisryhmien ja tulevan sosiaaliturvan kehittämisen kannoilta”, lisäsi ohjelmajohtaja Heli Koski. Hän koordinoi Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelmaa.

Tavoitteena lisääntyvä keskustelu tutkimuksen ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä

Viime keväänä järjestettiin ensimmäinen STN-ohjelmien mestarikurssi syrjäytymisen ehkäisemisestä. Se oli ideoitu strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenen Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän tueksi ja keskustelun virittämiseksi tutkijoiden ja päättäjien välillä. Olli Kankaan vetämä tasa-arvo-ohjelma oli kurssin pääkoordinoija ja työtä- ja hyvinvointia käsittelevät ohjelmat pääsivät mukaan täydentämään keskustelua.

Tiedeviestintätoimisto Kaskas Media hoiti kurssin käytännönjärjestelyt ja loi ohjelmajohtajien kanssa konseptin, jossa tutkijat joutuivat tiivistämään tutkimustuloksiaan ja esittämään niiden perusteella ratkaisuehdotuksiaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Halukkaat tutkijat saivat myös esiintymissparrauksen. Kurssi sai suuren suosion ja sen verkkoon tallennettua materiaalia on hyödynnetty paljon.

Kurssin tavoitteena on tarjota tutkimuslähtöisesti uusia ajattelun aineksia työn murrosta käsittelevään keskusteluun. Parhaimmillaan tutkimustulokset ja tutkijoiden näkemykset palvelevat työelämän suuntaamista entistä mielekkäämpään suuntaan. Neliosaisen seminaarisarjan kukin kerta sisältää eri toimijoista kootun loppupaneelin, joka pureskelee alustukseksi pidetyt tutkijoiden esitykset.

Useita näkökulmia työhön tulevaisuudessa 13.3.

Ohjelmajohtaja Olli Kangas oli mukana tilaisuuden järjestämisessä. Mira Karjalainen on mukana WEAll-hankkeessa, joka on osa Olli Kankaan luotsaamaa tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmaa.

 

Kevään ensimmäinen seminaari järjestettiin 13.3. Sen aiheena oli tulevaisuuden työ. Viisi STN-konsortiota esitti tutkimuksensa valossa erilaisia näkökulmia tähän.

SWIPE-konsortion johtaja, professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta pohti tulevaisuuden työtä erityisesti alustatalouden näkökulmasta. Konsortio oli tehnyt kyselyn Akavan jäsenistölle alustataloudesta ja digitalisoinnista. Sitä ei koettu uhkana, ja 40 prosenttia vastaajista oli valmis myymään asiantuntemustaan alustojen kautta. Alustatalouden kautta tapahtuva muutos on vasta orastavaa eikä vielä erityisen suurta. Hänen mielestään alustatalous ei ole yhdenmukaista, mistä tulee tutkijoille iso haaste. ” Käyttämämme teoreettiset selitysmallit vaativat ehkä uudelleen muokkaamista alustatalouden ja työn välisen suhteen selittämiseen osana yhteiskunnan ja talouden muutosta.”

COPE-hankkeen tutkimuspäällikkö Tarja Heponiemi THL:stä käsitteli digitalisuutta sote-työssä. Esimerkiksi lääkäreillä luottamus tietojärjestelmiin on vähentynyt ja he kokevat ne stressaavina. Heponiemi muistuttaa tämän kertovan siitä, että näitä asioita ei ole saatu kuntoon. ”Organisaation pitää osata vaatia parempaa käytettävyyttä.”

WEALL-konsortiosta dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta kysyi, olemmeko me koskaan vapaalla, kun voimme koko ajan olla kännyköiden ja tietokoneen kautta yhteydessä työasioihin. Ylemmistä toimihenkilöistä yli viidennes tekee ilmaisia ylitöitä. Ratkaisuina työn jatkuvaan läsnäoloon Karjalainen näki muun muassa hyvän johtamisen, avoimuuden ja riittävät resurssit. ”Toisaalta meille on syntymässä ihmisryhmä, jotka ovat korkeasti koulutettuja, osaavia ja menestyviä kansainvälisiä asiantuntijoita mutta joilla ei enää ole työnantajaa.” Karjalaisen mukaan tähän pitää löytää uusia ratkaisuja.

WIP-hankkeen tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitokselta pohti tulonjakoa tulevaisuudessa. ”Kun pääoman ja robottien merkitys kasvaa, pääomaa voidaan verottaa enemmän kuin aikaisemmin. Se mahdollistaa korkeampia veroasteita kaikkein suurituloisimmille ja omistuksen muodot kuten palkansaajarahastot ja julkinen omistus nousevat uudelleen hillitsemään kehitystä.”

Paneeli toi positiivisuuden mukaan tulevaisuuden pohdintaan

Seminaari päätettiin paneeliin, jossa pureskeltiin läpi päivän teemat. Keskustelijoina olivat johtava asiantuntija Mikko Dufva Sitrasta, toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Baronasta, johtaja Olli Koski työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ohjelmajohtaja Eveliina Saari. Keskustelun veti koko seminaarin juontanut Reetta Rönkä Kaskas Mediasta. Myös yleisö osallistui aktiivisesti.

Dufva jäi miettimään, minkälaista työn tulevaisuutta halutaan. ”Mille olemme valmiit antamaan toimijuutta?” hän pohti esittäen näinä robotit ja tietojärjestelmät. Hänen mielestään liikaa korostetaan uhkakuvia.

Vanhala-Harmanen muistutti, että kahdeksan tunnin työpäivä on ollut vain välivaihe. Aikaisemmin maatalousyhteiskunnassa oltiin aina töissä ja nyt monet ovat jälleen siinä. ”Kumpaan suuntaan ollaan menossa? Onko tulevaisuus synkkä vai valoisa? Olisi paljon parempi, jos olisimme suuntautuneet valoisaan tulevaisuuteen.”

Koski puolestaan pohti, mihin mestarikursseja tarvitaan: ”Ainakin sen takia, että saadaan erilaiset työelämän tutkimuksen ja työelämän puheen tavat kohtaamaan toisiaan. Erilaiset yhteiskuntatieteiden näkökulmat täydentävät toisiaan.”

Saaren mielestä tarvitaan enemmän vuoropuhelua. Pitäisi keskustella siitä, mitä työelämältä halutaan. Onko se taloudellinen ansaintakeino vai mitä se on yksilön näkökulmasta. Esimerkiksi hän otti alustatyön, johon liittyy sekä ihmisten osallisuuden lisääntymisen mahdollisuus että riski pieniin tuloihin.

Eri sidostyhmistä runsaasti osallistujia

Seminaariin osallistui eri sidosryhmien edustajia muun muassa ministeriöistä, työmarkkinajärjestöistä, puolueista ja muista edunvalvontajärjestöistä.

”Olennainen kysymys työn murrosta tarkasteltaessa on olennaista, kenen kannalta sitä pitäisi tarkastella. Minkälaisen työelämän ja työelämän me haluamme?” pohti seminaariin osallistunut Outi Viitamaa-Tervonen sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä.  Hän muistutti, että tämä ei ole millään lailla sukupuolineutraali kysymys. Hänestä kurssilla on hyvää erityisesti se, että eri tieteenalojen edustajat käyvät keskustelua. Aiheissa oli ensimmäisellä kerralla paljon sellaisia, mihin olisi halunnut tarttua. Aiheita on myös hyvä pohtia valtion toimenpiteiden kannalta.

Kaikki seminaarit lähetetään suorana verkossa ja koko videomateriaali sekä alustusten esittelykalvot tallennetaan myöhempää käyttöä varten. Ensimmäisen seminaaripäivän esitykset ovat katsottavissa osoitteessa www.tasaarvostn.fi. Keskustelua jatketaan myös kurssin yhteyteen perustetussa työn murros -aiheisessa facebook-ryhmässä. Twitterissä kurssia voi seurata aihetunnisteella #työnmurros.

Kurssi jatkuu tiistaina 20.3. aiheena nuoret uuden työn kynnyksellä. 27.3. työ opettaa ja 10.4. vedetään synteesi siitä, miten muuttuva työ muuttaa yhteiskuntaa ja hyvinvointia. Joitakin yksittäisiä paikkoja ja peruutuspaikkoja saattaa vielä tulla, joten ilmoittautua voi osoitteessa www.tasaarvostn.fi.

Teksti ja kuvat: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 14.3.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »