Murrosareenasta uutta voimaa energia-, ilmasto- ja innovaatiopolitiikkaan

Murrosareenasta uutta voimaa energia-, ilmasto- ja innovaatiopolitiikkaan

Professori Sampsa Hyysalo SET-konsortiosta

Sampsa Hyysalo on yhteissuunnittelun professori Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella. Hän johti Smart Energy Transition hankkeen ja Sitran hiilineutraali kiertotalous teeman järjestämää murrosareenaprosessia ja sen räätälöinnistä Suomeen vuonna 2017.

Globaali energiamurros on meneillään. Ilmastonmuutos ja Suomen vastuut sen torjumisessa haastavat nykyisen energiapolitiikan. Riittävät päästövähennykset edellyttävät merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Ne muuttavat energiantuottajien ja -jakelijoiden liiketoimintaa, avaavat ovia valtaville uusille vientimarkkinoille ja luovat uusia tapoja asua, liikkua ja kuluttaa arjessa.

Energiajärjestelmän murros koskettaa meitä kaikkia suoraan ja välillisesti, ja sitä koskevat päätökset edellyttävät asiantuntemusta energia-alaa laajemmalta alueelta. Avainkysymys on, miten Suomi voi menestyä tässä murroksessa?

Murrosareenatyöskentely on uudenlainen työmuoto Suomessa. Siinä kootaan yhteen joukko asiantuntijoita, osallisia ja vaikuttajia yhteiskunnan eri lohkoilta pitkäaikaiseen työskentelyyn jäsentämään jollain sektorilla tapahtuvaa muutosta. Työskentely pohjaa kansainväliseen transition management -metodologiaan, jota on kehitetty eteenpäin Suomeen soveltuvammaksi. Murrosareenan työskentelyssä edetään nykytilan haasteista ja muutoksen ajureista visioon vuodelle 2030 ja muutostavoitteisiin, joilla visio on saavutettavissa. Työskentelyn painopiste on yksityiskohtaisten muutospolkujen luonnostelussa nykytilasta tavoitteisiin ja sen viimeisessä vaiheessa listataan välittömiä muutostoimia joihin muutospolut antavat aihetta.

Professori Sampsa Hyysalo SET-konsortiosta muistitaulun edessäVuonna 2017 Smart Energy Transition -projekti ja Sitran hiilineutraali kiertotalous -teema järjestivät ensimmäisen murrosareenan, joka kokosi yhteen 23 energia-alan uudistamiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen eri sektoreilla sitoutunutta toimijaa. Areenan loppuraportti ”Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen” luovutettiin Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkäselle 28.11.2017 ja siitä keskustelivat paneelissa kansanedustajat Harri Jaskari (kok) Hanna Kosonen (Kesk) Ville Skinnari (SDP) ja Joakim Strand (RKP) sekä TEKESin hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen.

Tämän toteutuksen pohjalta voidaan todeta, että murrosareenoiden käyttö voi tuoda ilmasto- ja energiapolitiikan tarkasteluun piirteitä, jotka täydentävät työryhmien työskentelyä, kuulemismenettelyä ja lausunto-käytäntöä.

1. Murrosareenalla toimia työstetään yhdessä

Lausuntokäytännössä lausuntojen ehdottamien toimien ristiinvaikutukset ja informaation ristiinpölytys jäävät valmistelijoille. Näin lausunnonantajat eivät altistu yhdessä tapahtuvalle pohdinnalle, eikä heillä ole kontrollia siihen mitä heidän lausumistaan sisällytetään lopulliseen suunnitelmadokumenttiin. Kumpikin piirre on omiaan tuottamaan kapeasti lausunnonantajan omia intressejä ajavia ja muodoltaan ehdottomia lausumia.

2. Ääripäät eivät hallitse keskustelua

Työryhmissä ja lausuntomenettelyissä tapaavat olla eniten äänessä ne, jotka ovat menettämässä jotain pohjaehdotuksessa tai ne joiden tavoitteet eivät ole toteutumassa haluamassaan laajuudessa. Lausuntomenettely toimii hyvin tällaisten voimakkaasti toisistaan poikkeavien näkemysten esilletuonnissa ja kirjatuiksi saattamisessa. Murrosareena ja vastaavat konvergenssiin pyrkivät työskentelymallit voivat motivoida osaamisen ja näkemyksen tuomista strategiaprosessiin myös niiltä, joille kaavaillut muutokset ovat neutraaleja, odotettuja tai lievästi positiivisia ja jotka siksi eivät investoi aikaansa lausuntoprosesseihin.

3. Monialaisella tarkastelulla kohti systeemistä muutosta

Ilmastopoliittiset toimet kohdistuvat monilta osin systeemiseen muutokseen kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. Tällainen muutos on enemmän kuin osiensa summa ja keskeiseksi muodostuvat eri toimien yhteisvaikutukset, keskinäissuhteet sekä vaikutukset seuraaviin toimiin muutospoluilla – sekä eri toimijoiden rooli ja vastuut julkisen sektorin ohella. Energiapolitiikan lisäksi ilmastopolitiikka kytkeytyy välittömästi innovaatio-, kaupunki-, alue- ja kuluttajapolitiikkaan, mikä nostaa tarvetta monialaiselle tarkastelulle.

4. Muutospolut kartoittavat tietä

Toimien ajoituksen merkitys kasvaa sitä mukaa kun ilmastotyössä siirrytään vähittäisistä ensimmäisen vaiheen päästövähennyksistä syvempiä muutoksia vaativiin toimiin. Murrosareenan polkutarkasteluiden yksi tärkeimmistä viesteistä on se, että toimien tarkastelu yksittäisinä panos-hyöty suhteina ei sellaisenaan vielä huomioi aikajänteitä ja valmistavia toimia, joita tarvitaan pidemmälle menevien päästövähennysten toteutuksessa. Muutosten sosiaalinen hyväksyttävyys kehittyy vähittäin ja usein monien valmistavien toimien yhteisvaikutuksesta sekä teknisen kehityksen suuntaamisesta.

5. Konkretiaa muutosaskeleilla

Monet murrosareenassa esille tulleet muutosaskeleet ja muutostoimet olivat merkittävästi yksityiskohtaisempia kuin valtaosa energia- ja ilmastostrategiassa tai keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa ehdotetut. Ministeriöt tekevät sisäisesti vastaavien yksityiskohtaisten toimien ehdotuksia ja valmisteluprosesseja, mutta nykyiset strategian valmisteluprosessit tuovat tämän tason konkretiaa näkyviin vain ajoittaisesti ja pistemäisesti.

6. Näkemyksiä laaja-alaisesti

Murrosareena kerää laaja-alaisen joukon osallistujia pohtimaan tavoitteita ja tarvittavia muutoksia. Työskentely synnyttää näin verkostoitumista ja näkemysten välittymistä yli toimialojen ja hallinnonalojen sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

7. Keskeiset asiat pöydälle ja toimeksi

Murrosareena nostaa esiin aiheita joita on käsitelty monessa paikassa jo pitkään, mutta ilman selkeää toimenpideohjelmaa. Esimerkkinä vaikkapa taloyhtiöiden aktivoiminen energiansäästössä, energiakatselmoinnin kehittämisessä, energiaratkaisuidensa uudistamisessa ja sähköautojen latauksessa. Viimeksi mainittua edistetään parhaillaan Liikenne- ja viestintäministeriönä EU:n tahoilta, mutta areena nostaa esiin laajemman taloyhtiöitä koskevan kokonaisuuden.

Nyt läpikäydyn toteutuksen pohjalta katsomme, että murrosareenan kaltainen monialainen asiantuntijaprosessi voi olla hyödyllinen lisä energia- ja ilmastotyön työkalupakissa. Se täydentää ennemminkin kuin korvaa nykyisiä toimintatapoja.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 20.12.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »