Helinä Melkas: Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa: Kokeilujen tuoma kokemustieto ja kentän monialainen ääni esiin

professori Helinä Melkas, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Professori Helinä Melkas edustaa strategisen tutkimuksen ”Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus” -hanketta (ROSE-konsortio) ja toimii palveluinnovaatioiden professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Robotisaatiota hyvinvointipalveluissa on tärkeää tarkastella monista eri näkökulmista ja eri tasoilla, yksittäisestä käyttäjästä aina systeemitasoon asti. Ilmiöön liittyy monien eri alojen toimijoita ja näiden vuorovaikutusta. Olemme osana ROSE-hanketta selvittäneet kentän erilaisten toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden edustajien näkemyksiä tästä ajankohtaisesta aiheesta laajassa kyselytutkimuksessa. Tuloksissa korostuivat muun muassa monialaisen osaamisen, kootun tiedon, verkostoitumisen ja käyttäjälähtöisen ajattelun tarpeet.

Uusia ammatteja tulossa, uutta osaamista tarvitaan

Robotit vaikuttavat työelämään monenlaisin tavoin. Kyselyyn vastanneet arvioivat robottien yleistymisen tuovan mukanaan uusia ammatteja tai lisäävän esimerkiksi huoltoon ja perehdytykseen liittyviä työtehtäviä. Uudenlaista osaamista tarvitaan muun muassa erilaisista teknologiaratkaisuista, robottien käytöstä, robottien mukanaan tuomista työelämän muutoksista ja robottiteknologian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Teknisen ja hyvinvointiosaamisen yhdistäminen nähtiin tärkeäksi. Kaiken kaikkiaan todettiin tarvittavan hyvin monialaista, poikkitieteellistä osaamista ja yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä sekä käyttäjäasiantuntijuuden hyödyntämistä, mikä edellyttää taitoja yhteistoiminnallisuuteen, avoimuuteen ja aitoon yhdessä kehittämiseen. Kokonaisuuksia tulisi osata hallita nykyistä paremmin.

Kokemukset tärkeitä

Robottien käyttöön hyvinvointipalveluissa suhtauduttiin varsin myönteisesti (75 % vastaajista). Hieman yli puolet totesi suhtautumisensa robotteihin muuttuneen viime vuosina myönteisemmäksi kuin mitä se aiemmin oli. Vaikuttaakin siltä, että mitä enemmän ihmisillä on tietoa ja kokemusta robottien käytöstä hyvinvointipalveluissa, sitä myönteisemmin he siihen suhtautuvat. Suurimpina haasteina nähtiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen väheneminen.

Kartoitimme tutkimuksessa myös robottien käyttöön liittyvää verkostoa. Vastaajat olivat keskustelleet roboteista esimerkiksi omassa työyhteisössään sekä päättäjien tai robotteja käyttäneiden ammattilaisten kanssa. Keskustelut robotteja käyttävien yksityishenkilöiden kanssa olivat olleet vähissä. Nähtiin kuitenkin tärkeänä, että nimenomaan käyttäjien tarpeet ja kokemukset tulisivat kuulluiksi keskusteltaessa robottien käyttämisestä hyvinvointipalveluissa tai kehitettäessä tuotteita ja palveluita. Käyttäjien systeemistä roolia on korostettu myös ROSE-konsortion kesällä 2017 julkaisemassa hoivarobotiikan tiekartassa. Käyttäjien näkökulmasta robottien käytön vaikutukset voivat olla ehdollisesti myönteisiä tai kielteisiä riippuen esimerkiksi asiakkaan perehdytyksen onnistumisesta ja robotin käytettävyydestä, kyselyvastaajat totesivat.

Roboteista kaivataan monenlaista tietoa

Robotteja koskevia tiedonlähteitä todettiin olevan liian vähän tai niiden nähtiin olevan liian pintapuolisia. Kaivattiin tietoa siitä, missä kaikkialla hoivarobotteja on käytössä. Yleisesti ottaen kysyntää olisi kootulle, ajantasaiselle ja puolueettomalle tiedolle robottien tarjonnasta, toiminnasta, käytettävyydestä ja vaikuttavuudesta. Eräs vastaaja kaipasi osuvasti ”yksinkertaistajan ammattia” robotiikan kansantajuistamiseksi.

Vastausten perusteella kolme merkittävintä yksittäistä tekijää, jotka hidastavat robottien käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa olivat hoiva- ja hoitokulttuuri, muutosvastarinta ja pelko robotteja kohtaan. Merkittävimpiä robottien käyttöönottoa edistäviä tekijöitä puolestaan olivat vastaajien mukaan kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus. 

Kyselytulokset tarjoavat käytännön eväitä muun muassa innovaatioekosysteemin kehittämiseen, koulutussuunnitteluun ja eri tahojen viestintään. Kyselyyn vastasi noin 250 henkilöä (vastausprosentti noin 25 %) keväällä 2017. Kunnista tuli paljon vastauksia. Vastaajista noin 77 % toimii työssä, joka liittyy vanhuspalveluihin. Reilu kolmannes oli käyttänyt jotakin robottia. (Tuisku, Pekkarinen, Hennala & Melkas: ”Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa – Kysely kentän eri toimijoiden tarpeista, rooleista ja yhteistyöstä”)

 

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 20.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »