SNT-hankkeet esittäytyivät OECD:ssä

STN-hankkeet esittäytyivät OECD:ssä

 

Hanna Rajalahti, Taidot Työhön -hankkeen viestintävastaava kirjoittaa blogissaan Evidence from the North -seminaarista ja siitä miten hyödyllistä verkostuituminen on.

Kuva: Mika Maliranta Etlasta, Aleksi Kalenius Suomen OECD-edustustosta ja Jussi Vauhkonen Strategisen tutkimuksen yksiköstä.

OECD sai rautaisannoksen strategista tutkimusta juhannuksen alla Suomen OECD-edustuston yhdessä Strategisen tutkimuksen neuvoston kanssa järjestämässä seminaarissa Evidence from the North. Esillä Pariisissa oli tutkijoita muun muassa Oma linja, Polkuja Työhön, Taidot Työhön ja WIP -hankkeista. Heidän esityksiään kommentoivat kutakin teemaa tutkivat OECD:n analyytikot ja ekonomistit.

Ensimmäisen seminaaripäivän 18.6. esitysten teemat liittyivät koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan, toisena päivänä 19.6. teemana oli globalisaation ja teknologisen murroksen vaikutukset työmarkkinoihin ja yrityksiin.

Strategisen tutkimuksen yksikön johtaja Jussi Vauhkonen pitää OECD:ta kiinnostavana areenana strategiselle tutkimukselle.

”OECD:llä on pitkä historia tutkitun tiedon ja päätöksenteon rajapinnassa. Suomalaiselle päätöksenteolle OECD on ikään kuin peili, josta halutaan nähdä kuva meistä itsestämme. Siksi on tärkeää, että OECD:llä on käsitys Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja kontakteja tutkijoihin.

”Minusta vaikutti, että seminaari palveli tätä tarkoitusta hyvin. Seminaariin osallistui OECD:stä oikea kohderyhmä”, Vauhkonen sanoo. Strategisen tutkimuksen neuvosto on aiemminkin hyödyntänyt OECD:tä arvioidessaan tutkimushankkeiden relevanssia poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.

Tutkijat: Verkostoituminen hyödyllistä

Taidot Työhön -hanketta edustava professori Mika Maliranta Jyväskylän yliopistosta katsoo seminaarin tarjonneen erinomaisen mahdollisuuden tutkimustulosten levittämiseen kansainvälisesti. ”Tällaisessa tapahtumassa syntyy hyviä verkostoja. Ne täydentävät tieteellisiä konferensseja, joita jokaisella on joka tapauksessa paljon.”

Maliranta piti seminaarissa kaksinapaisen esityksen, joka kattoi sekä yritysdynamiikan ja luovan tuhon tutkimuksen että Taidot Työhön -hankkeessa tehdyn tutkimuksen johtamisen laadusta.

”Olen ilahtunut siitä, että OECD:ssa on jo monen vuoden ajan kiinnitetty huomiota yritysdynamiikan merkitykseen tuottavuuden ja työllisyyden kannalta. Siellä on tehty paljon kiinnostavaa maiden välistä vertailua, joka myös jatkuu”, Maliranta sanoo.

Myös Polkuja työhön -hanketta edustanut tutkija Hanna Virtanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta arvosti keskustelua tutkimuksestaan.  ”Esitin vielä keskeneräistä tutkimusta, joten jo esityksen tekemisestä oli hyötyä projektin etenemisen kannalta. Lisäksi keskustelut vahvistivat käsitystäni tutkimusalueen kansainvälisestä tilanteesta.”

Virtanenkin nosti verkostoitumisen tämän tyyppisen seminaarin keskeiseksi hyödyksi: ”Vaikea sanoa vielä, poikiiko näistä jatkossa mitään yhteydenottoja, mutta ymmärrys tutkimukseni teemasta kuitenkin toivottavasti lisääntyi.”

OECD: Korkeatasoista ja ajankohtaista tutkimusta

OECD:n tiede, teknologia ja innovaatio -yksikön vanhempi ekonomisti Mariagrazia Squicciarini osallistui tilaisuuteen tiistaina, jolloin hän kommentoi Etlan Katarina Nilsson Hakkalan palvelujen ulkoistamisen vaikutuksia työmarkkinoihin käsittelevää tutkimusta. Squicciarini, jonka uraan kuuluu myös viisi vuotta VTT:n tutkijana, piti tilaisuuden esityksiä korkeatasoisina.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Mariagrazia Squicciarini OECD:stä ja Katarina Nilsson Hakkala Etlasta.

Ensinnäkin, STN-hankkeiden teemoja pidettiin ajankohtaisina myös OECD:n näkökulmasta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa hankkeissa tutkitaan samoja kysymyksiä, joihin OECD:ltä kysytään vastauksia. Moni hallitus miettii esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen kaltaisia sosiaali- ja koulutuspoliittisia linjauksia globalisaation ja teknologian muuttaessa työmarkkinoita.
Niin Squicciriani kuin muutkin OEDC:n edustajat nostivat kommenteissaan esille erityisesti kolme teemaa:

Toiseksi, kiinnostusta herätti suomalaisten aineistojen kattavuus. Rekisteriaineistojen saatavuus ja mahdollisuus yhdistellä esimerkiksi väestörekisterin ja FLEED-rekisterin tietoja ei ole monessakaan maassa samalla tavalla mahdollista kuin Suomessa.

Kolmanneksi osallistujia keskustelutti tutkimusten toistettavuus. Kaikki OECD:n kommentoija jäivät pohtimaan, kuinka hyvin tutkimukset Suomesta ovat toistettavissa muissa OECD-maissa vai onko Suomi pohjoismaisella hyvinvointivaltiomallillaan poikkeus.

(Kuvat Hanna Rajalahti)

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 27.6.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »