Veronkierto ja taloudellinen eriarvoisuus

Taloustieteen professori Matti Tuomala, kuvaaja Maarit Kytöharju/ Talous ja Yhteiskunta -lehti Matti Tuomala Tampereen
yliopiston taloustieteen professori ja WIP-konsortion johtaja. WIP-konsortio
selvittää eriarvoisuuden laajaa kirjoa ja miten politiikka sitä muovaa. 
 

Onko veronkierto ongelma, joka koskee vain varakkaita? Tämä on varmaan hyvin yleinen uskomus. Usein kuitenkin tämä kiistetään.Väitetään, että varakkailla on mahdollisuus verosuunniteluun. Tästä syystä heillä ei ole tarvetta laittomaan toimintaan; veronkiertoon. Onko näin? Alstadsaterin, Johannesenin ja Zucmanin (2017) (AJZ) hiljattain tekemä tutkimus antaa mielipiteiden ja ennakkoluulojen sijasta vastausta todellisesta tilanteesta. AJZ estimoivat veronkierron suuruutta ja sitä, miten se Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa jakautuu väestön keskuudessa varallisuuden mukaan. Aineistona heillä oli kahdesta tunnetusta tietovuodosta HSBC (Swiss leaks) ja Mossack Fonseca (Panama paperit) saatua tietoa tileistä ja henkilöistä näiden tilien takana. Tämän tiedon he yhdistivät kolmen pohjoismaan kansalaisten varallisuustietoihin. Keskimäärin kolme prosenttia henkilöveroista kierretään näissä maissa, mutta luku nousee 25 - 30 prosenttiin, kun mennään varakkaimpaan promilleen. Tuo ryhmä koostuu henkilöistä, joiden netto-varallisuus ylittää 40 miljoonaa dollaria. He havaitsivat myös, että sen jälkeen kun veronkierto on vähentynyt armahdusmenettelyn ansiosta, veronkiertäjät eivät ole lisänneet laillisesta verojen välttämistä verosuunnittelulla. Tutkimus siis vahvistaa yleistä uskomusta, että rikkaat kiertävät eniten veroja. Kuitenkin tämän tutkimuksen tärkein viesti on se, että se kumoaa uskomuksen siitä, että varakkailla ei ole tarvetta veronkiertoon, koska heillä on laillisia keinoja verosuunnittelulla välttää veroja. Samalla AJZ:n arviot veronkierron laajuudesta tarkoittavat, että tulo- ja varallisuuserot ovat todellisuudessa suuremmat kuin virallisista tilastoaineistoista lasketut arviot osoittavat.  Onko tilanne Suomessa sama kuin muissa pohjoismaissa? Miksi Suomen varakkaat eroavaisivat muiden pohjoismaiden varakkaista?

Viite:

Alstadsæter A.,N. Johannesen  ja G.Zucman (2017), Tax Evasion and Inequality , NBER working paper 23772, revised December 2017 [Appendix & data webpage]. 

Kuva: Maarit Kytöharju/ Talous & yhteiskunta -lehti

 

 

Viimeksi muokattu 1.2.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »