Turun yliopiston tiedote Hannu Salmen DIGIHUM-hankkeesta

13.6.2018

Turun yliopiston tiedote

Lehdistö nosti Mannerheimin parrasvaloihin

Turun yliopiston tutkijat selvittivät, miten uutisia on kopioitu Suomessa vuosina 1771–1920. Miljoonista sanomalehtien sivuista koostuva aineisto analysoitiin bioinformatiikasta ammennetulla menetelmällä.

Vuoden 1918 sisällissota oli informaatiosotaa, kilpailua siitä, kenen tiedot ja mielikuvat levisivät tehokkaimmin. Kun Mannerheimin johdolla aloitettiin Etelä-Pohjanmaan venäläisten varuskuntien riisuminen aseista 28. tammikuuta, Mannerheimin allekirjoittama tiedote levisi sähkösanomakonttoreiden kautta sanomalehdille.

– Sosialistilehtien mukaan kyse oli ”valheilla pelottelusta”. Sodan aikana ylipäällikön toimia käsiteltiin sekä punaisissa että valkoisissa lehdissä. Mannerheim oli tietoinen lehdistön merkityksestä, mikä ilmenee hänen 18. toukokuuta antamastaan päiväkäskystä, jossa kiellettiin armeijan henkilöstöä antamasta haastatteluja sanomalehdille, kertoo akatemiaprofessori Hannu Salmi.

Päiväkäsky julkaistiin viikon aikana 40 sanomalehdessä eri puolilla Suomea. Aiemmin melko tuntemattomasta Mannerheimista tuli julkisuuden henkilö, jonka nimi esiintyi sanoma- ja aikakauslehdistössä vuonna 1918 liki 8 000 kertaa, keskimäärin yli 20 kertaa päivässä.

Lehdistön suhde Mannerheimiin ilmenee Turun yliopiston tutkijoiden tietokannasta, jota varten selvitettiin, miten sanoma- ja aikakauslehdet ovat kierrättäneet toistensa sisältöjä.

– Median viraalisuus ei ole uusi ilmiö. Jo 1800-luvulla lehdet kopioivat aineistoa muista lehdistä, ja enimmillään samaa uutista toistettiin yli sata kertaa, hankkeen vastuullisena tutkijana toiminut Salmi toteaa.

Turun yliopiston informaatioteknologian ja kulttuurihistorian tutkijat analysoivat viisi miljoonaa vuosina 1771–1920 julkaistua sanomalehtisivua menetelmällä, joka pohjautuu bioinformatiikassa käytettyyn algoritmiin.

– Proteiini- ja DNA-sekvenssien vertailuun kehitetty menetelmä soveltuu myös runsaasti kohinaa sisältävän tekstiaineiston louhintaan. Tutkimuksessa löytyi yli 13 miljoonaa tekstiä, jotka oli julkaistu vähintään kaksi kertaa vuosien 1771–1920 aikana, kertoo tulevaisuuden teknologioiden laitoksen apulaisprofessori Filip Ginter.

Mannerheimiin liittyviä uutisia kopioitiin pelkästään vuonna 1918 lähes 5 000 kertaa. Levinnein Mannerheimia käsittelevä teksti oli haastattelu, joka julkaistiin vuoden 1918 joulukuussa 34 paikkakunnalla yhteensä 77 kertaa.
Hankkeen tulokset on julkaistu kaikille avoimena tietokantana osoitteessa http://comhis.fi

Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian Digitaalisten ihmistieteiden ohjelmaan kuuluvassa konsortiossa Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland.

Mannerheimin päiväkäsky Suupohjan Kaiku -lehdessä 23.5.1918. Kuva vapaasti käytettävissä: https://apps.utu.fi/media/kuvat/suupohjan_kaiku_23051918.jpg

Lisätietoja

Hannu Salmi
hansalmi@utu.fi
040 705 1196

Filip Ginter
figint@utu.fi
050 413 8305

Viimeksi muokattu 13.6.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »