5.2.2019

Verenvuodon tulee tyrehtyä mutta veren liiallinen hyytyminenkin on pahasta

Veren hyytyminen on elämää ylläpitävä järjestelmä, joka tähtää ensin tärkeän hyytymisentsyymi trombiinin, ja myöhemmässä vaiheessa säierakenne fibriinin, muodostumiseen. Yhtä tärkeää on kuitenkin elimistön kyky hajottaa tarpeettomiksi käyneitä hyytymiä verisuonitukosten muodostumisen estämiseksi.

Veren hyytymistä voidaan tarkastella perinteisillä laboratoriokokeilla, jotka mittaavat hyytymistekijöiden määrää. Perinteiset mittausmenetelmät kertovat myös, miten nopeasti hyytymä alkaa muodostua koeputkessa. Syntyvän hyytymän laadusta tai kestävyydestä ne eivät kuitenkaan kerro mitään. Uusilla, toiminnallisilla veren hyytymistä mittaavilla menetelmillä voidaan mitata paitsi syntyvän trombiinin määrää ja hyytymän muodostumisen nopeutta, myös sen kokoa ja hajoamisalttiutta.

Poika pitää verta vuotavasta nenästä

Vertailen väitöskirjassani vanhojen ja uusien menetelmien hyytymisjärjestelmän toimivuudesta antamaa tietoa. Uudet menetelmät osoittautuivat hyödyllisiksi etenkin hyytymän kiihtyneen hajoamisen tunnistamisessa ja hoidossa.

Hyytymistekijävajaukset aiheuttavat vuotohäiriöitä

Vaikeaa verenvuotoa korvataan punasoluilla, plasmalla ja verihiutaleilla. Virusturvallisuuden vuoksi verenluovuttajilta kerätty plasma käy läpi niin sanotun SD-käsittelyn (solvent/detergent). Verenvuototaipumusta voivat aiheuttaa perinnölliset hyytymisjärjestelmän sairaudet, kuten harvinainen hyytymistekijä XIII (FXIII) vaje. Kyseinen hyytymistekijä aktivoituu trombiinin vaikutuksesta ja vahvistaa hyytymän rakennetta. FXIII puutoksessa verenhyytymä jää rakenteellisesti heikoksi ja muodostuneet hyytymät hajoavat normaalia herkemmin.

Hyytymistekijävajauksesta kärsiviä potilaita voidaan hoitaa antamalla heille korvaushoitoa säännöllisesti sekä verenvuotojen, vammojen tai leikkausten yhteydessä. Myös suomalaiseen tautiperimään kuuluva lysinurinen proteiini-intoleranssi (LPI) aiheuttaa verenvuototaipumusta, jonka syyt tunnetaan huonosti. LPI on perinnöllinen aineenvaihduntasairaus. Potilaat kärsivät usein muun muassa munuaisten vajaatoiminnasta, joka johtaa munuaiskorvaushoitoihin tai -siirtoon: tällöin herkkyys verenvuodoille muodostuu ongelmaksi.

Tutkimustuloksista saadaan tärkeää lisätietoa potilaiden hoitoon

Väitöskirjassani tutkitaan myös SD-plasman, perinnöllisen tekijä XIII puutoksen ja LPI:n vaikutusta trombiinin ja fibriinin muodostumiseen sekä muodostuneen hyytymän alttiuteen hajota. Ilmeni, että käsitellyssä SD-plasmassa trombiinia muodostuu noin nelinkertaisesti tavalliseen plasmaan verrattuna. Jatkotutkimuksissa paljastui, että erään veren luonnollisen hyytymistä estävän tekijän määrä romahtaa SD-käsittelyn seurauksena, mikä voi selittää suuren trombiinin tuotannon. Toisaalta havaitsimme hyytymän hajoavan tavallista nopeammin SD-käsitellyssä plasmassa. Näillä löydöksillä on merkitystä suunniteltaessa verenvuodon hoitoa ja leikkaustoimien toteutusta.

Tutkimme, miten kolme perinnöllistä FXIII puutosta sairastavaa potilasta reagoi hyytymistekijäkorvaushoitoon. Potilaiden trombiinin tuotanto oli kiihtynyt matalilla hyytymistekijätasoilla, mutta korvaushoito normalisoi sen. Trombiinin tuotanto lisääntyi myös, kun estimme fibriiniverkon muodostusta – näin saimme jäljiteltyä FXIII puutoksen aiheuttamaa fibriinin muodostushäiriötä. Tulokset viittaavat siihen, että huonolaatuinen fibriini voi aktivoida trombiinin tuotantoa. Nämä asiat on huomioitava arvioitaessa FXIII hoidon tehoa, annostelua ja turvallisuutta.

LPI-potilaiden veren hyytymisjärjestelmän toimivuus on hyvä tarkastaa ennen leikkauksia

LPI-potilaat saavat herkästi verenvuotoja erilaisten toimenpiteiden yhteydessä, ja naisilla kuukautis- ja synnytysvuodot ovat usein ongelmallisia. Siksi selvitimme 15 LPI-potilaan hyytymisjärjestelmän toimintaa. Tutkimustemme mukaan potilaiden ensivaiheen veren hyytyminen on heikentynyt ja trombiinin muodostuminen on poikkeavaa. Tämän vuoksi suosittelemme, että LPI-potilaiden veren hyytymisjärjestelmän toiminta tarkastetaan ennen leikkauksia laboratoriokokeilla. Näin leikkauksen aikainen hoito voidaan suunnitella mahdollisimman tarkasti verenvuotojen estämiseksi.

Osoitimme myös, että heikentynyt fibriinin muodostus ja voimakkaasti kiihtynyt hyytymän hajoaminen ovat riippuvaisia munuaisten vajaatoiminnan vaikeusasteesta. Tutkimustulokset korostavat veren hyytymishäiriöiden osallisuutta munuaistautien yhteydessä.

 Hanna Pitkänen ja ROTEM-laite

Teksti: Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, LL Hanna Pitkänen, HUS ATeK / Uusi Lastensairaala
Kuvat: Heikki Valkonen ja Pond5.com

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun (Kliinisen tohtoriohjelman) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/en/research/doctoral-education/doctoral-schools-and-programmes/doctoral-school-in-health-sciences/dshealth-courses#section-48338

 

 

Viimeksi muokattu 26.6.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi