Kysy tieteestä

Allerginen reaktio saattaa vakavimmillaan ilmetä anafylaksiana, joka on äkillinen, vakava allerginen yleisreaktio ja jossa ihminen voi olla jopa hengenvaarassa. Yliopistotutkija Piia Karisola ja professori Mika Mäkelä vastaavat lukijamme kysymykseen siitä, miten allergiset reaktiot ilmenevät ja miten allergiaoireiden esiintymisaika vaihtelee.

(Esi)historiallisina aikoina ukonilma ja salamointi saatettiin selittää jumalten vihasta johtuvaksi. Psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta vastaa lukijamme kysymykseen siitä, miksi edelleen annamme elottomille asioille tai esineille tunteita tai kiinnymme niihin.

Mitkä linnut ovat yleistyneet tai vähentyneet ilmaston ja ympäristön muuttumisen takia? Miksi jotkin linnut jumittuvat keskelle tietä eivätkä reagoi ihmiseen tai liikenteeseen? Eivätkö linnut enää pelkää ihmisiä tai autoja? Näihin kysymyksiin vastaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luomuksesta. Lue, miten esimerkiksi maankäyttö ja rauhoittaminen ovat vaikuttaneet.

Lukijamme pohtii maailmankaikkeuden kokoa sen syntyessä verrattuna nykykokoon. Hän myös pohtii valonnopeutta ja valovuosia suhteessa siihen, miten hirvittävän pitkän matkan valo onkaan kulkenut, jos sen näkemiseen on kulunut 12 miljardia valovuotta. Lue, mitä akatemiatutkija Talvikki Hovatta Turun yliopistosta vastaa. Hän selittää myös, miksi tähtitieteessä puhutaan koon sijaan etäisyydestä.

Lukijamme kysyy, onko aurinkopaneelin käyttö haitallista ilmastonmuutoksen kannalta, jos lumipeitteen väheneminen aiheuttaa sen, että auringon säteilystä ei heijastukaan paljoa takaisin avaruuteen?  Lämmittääkö se näin ollen ilmastoa? Kysyjä pohtii, ovatko aurinkopaneelit ratkaisu yhtään mihinkään. Turun yliopiston professori Kati Miettunen ja tohtorikoulutettava Aleksi Kamppinen vastaavat.

Lukijamme pohtii, miten sähköä tuotetaan fuusiovoimalassa. Akatemiatutkija Antti Snicker vastaa kysymykseen kuvailemalla perinteistä ideaa, jossa fuusiopaloa hallitaan magneettikentillä ja polttoaineena ovat vedyn raskaat isotoopit deuterium ja tritium. Tämän on laajasti ajateltu olevan helpoin ja lyhyin tapa kohti kaupallista fuusioenergiaa.

8.12. on suomalaisen musiikin päivä. Moni lopettaa laulamisen ikääntymisen myötä, kun ääni alkaa väristä. Tätä ei kannattaisi tehdä, sillä laulaminen edistäminen ikääntyvän hyvinvointia monella tavalla. Sama vaikutus on musiikin kuuntelulla. Lue Kysy tieteestä -palstamme vastauksesta, mitä kaikkea hyötyä niistä voikaan olla.

Enkelit liitetään vahvasti jouluun, miksi? Mitä enkelit oikeastaan ovat? Mitä niistä tiedetään Raamatun perusteella? Mistä tulee käsitys lasten suojelusenkelistä? Onko enkeleistä missään muualla tietoa ja millaista se on? Näihin kysymyksiin vastaa uskontotieteen professori Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta. Hän kertoo myös nykypäivän enkelikäsityksistä. Vastaus voi yllättää.

Lukijaamme kiinnostaa, millaisia gravitaatioaallot ovat lähellä mustien aukkojen törmäystä. Hän kysyy, onko se tsunamin kaltainen katastrofi. Hän myös pohtii valovuosien aikaperspektiivin vaikutusta tähän. Astrofysiikan professori Peter Johansson vastaa.

Kyttyrälohi on menneenä kesänä puhuttanut Suomessa. Lohitutkija, professori Craig Primmer vastaa lukijamme kysymykseen siitä, miksi kyttyrälohi on haitallinen Suomen pohjoisille joille. Samalla hän vastaa myös siihen, eikö kyttyrälohta olisi mahdollista hyödyntää ruokana esimerkiksi ravintoloissa.

Lukijamme kirjoittaa: Kuulin jo nuorena, ettei ihmisen kehon lämpötila kuumeessa voi nousta yli 40 asteen. Syynä olisi kehon valkuaisten hajoaminen ja kuolema. Nyt tätä ainetta kutsutaan proteiiniksi. Ruoan teossa proteiinipitoisia yleisesti keitetään. Onko niissä proteiinia tämän jälkeen? Tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund ja professori Marjukka Kolehmainen vastaavat.

Mitä kuuluu sananvapauteen? Saako sanoa, julkaista ja pitää tietoa ilman rajoitteita? Mihin kaikkeen sananvapaus antaa oikeuden? Mikä on vihapuheen suhde sananvapauteen? Saako vanhoja kommentteja kaivella netin syövereistä? Näihin kysymyksiin vastaa Kysy tieteestä -palstalla julkisoikeuden yliopistolehtori Riku Neuvonen, joka on perehtynyt erityisesti sananvapauden sääntelyyn.

Lukijamme pohtii, entä jos evoluutioteoria ei olisikaan totta. Mitä se tarkoittaisi? Akatemiatutkija Carita Lindstedt-Kareksela vastaa tähän ja kertoo myös yleisistä vääristyneistä käsityksistä evoluutioon liittyen ja oikaisee niitä. Hän kertoo myös, sopeutuuko evoluutio riittävän nopeasti ilmastonmuutokseen.

Lukijamme kysyy, vähenevätkö Suomen metsät. Metsäpinta-ala vähenee, kun metsää raivataan pelloiksi tai teiden ja rakennusten tieltä. Suhteellisesti metsäkato on kuitenkin Suomessa vähäistä, koska metsäpinta-alamme on niin suuri. Lue yliopistonlehtori Panu Halmeen koko vastaus kysymykseen.

Ihmisen kloonaamisen mahdollisuuteen vastaa akatemiatutkija Sanna Vuoristo. Oikeastaan luonto on sen jo yhdellä tavalla mahdollistanut! Toisaalta kyse on myös eettisestä kysymyksestä: mitä kloonaamisesta seuraisi?

Kysyjä pohtii, milloin verenpaineen nousu on terveellistä. Hän kysyy, miksi se on terveellistä liikunnassa mutta ei stressissä. Katso, mitä professori Teemu Niiranen vastaa. Hän kertoo, miten verenpaine toimii liikunnassa ja stressissä.

Kysy tieteestä -palstalla lukija kysyy, voidaanko vettä puhdistaa suoloista, kemikaaleista tai metalleista jäädyttämällä. Lue professori Marjatta Louhi-Kultasen vastaus, milloin ja miten tämä on mahdollista. Tätä käytetään paljonkin, siitäkin enemmän vastauksessa.

Lukijamme pohtii aurinkolämmön varastoimista talvikauden energiatarpeeseen. Kuinka suuri pinta-ala aurinkolämpöpaneeleja riittäisi kiinteistön lämpömäärän varaamiseen maahan lämpimän kauden aikana maalämpöjärjestelmään? Professori Kai Siren Aalto-yliopistosta sekä johtava tutkija Teppo Arola Geologian tutkimuskeskuksesta vastaavat.

Lukijamme kysyi meiltä, kuinka suuri osuus avaruudesta maahan siirrettävästä energiasta lämmittää ilmakehässä olevia epäpuhtauksia ja vesihöyryä? Ja mikä on sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja kasvillisuuteen? Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Antti Arola vastaa.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto vastaa kysymykseen, kuinka tiedon selitys perustuu antiikin Kreikan filosofien ajatteluun. Käsite on vain vähän muokkautunut vuosien saatossa, kunnes tietokoneiden tulo muutti sanan merkitystä.

Hirviä on Suomessa n. 80 000 ja valkohäntäpeuroja n. 125 000. Karhuja on n. 2 400 ja ilveksiä yli 2 000. Voisiko Suomen eläinkantoja hallita petoeläinten lisäämisellä tai ruokinnan vähentämisellä? Lue mitä tutkimusprofessori Ilpo Kojola vastaa kysyjälle.

Miten käyttökelpoisia dronet ovat rajavalvonnassa? Kuinka paljon dataa ne voivat siirtää? Tutkimuspäällikkö Jussi Aaltosen mukaan kuvauskoptereita tullaan käyttämään automaattisessa rajavalvonnassa, kunhan teknologia kehittyy.

Kysyjää kiinnostaa aurinkoenergian kerääminen talteen ja kuinka paljon se tuottaa lämpöenergiaa. Lue mitä tutkijaopettaja Antti Kosonen, Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta vastaa. 

Kysyjäämme kiinnosti, kuinka paljon Paraisten kalkkikivikaivokseen täytyisi jäädä kalkkikiveä, jotta avokaivoksen täyttävä vesi säilyisi kirkkaana kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen. Lue Johanna Laukkasen vastaus kysyjälle mitä tapahtuu, kun kaivos suljetaan. 

Oletko koskaan saunassa miettinyt, mitä tapahtuu, kun heität löylyä? Johtuuko hyvän olon tunne vedestä vapautuvasta hapesta?Entä haihtuuko happea kahvista, jos se seisoo keittimessä? Lue mitä akatemiatutkija Pertti Ala-aho kertoo.

Lukijamme kysyi meiltä, johtuuko Uranuksen kallellaan oleva pyörimisakseli Uranuksen nestemäisestä rakenteesta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n puheenjohtaja Markku Poutanen vastaa.

Lukijamme pohtii, vaikuttaako perunoiden kuoriminen ennen keittämistä niiden vitamiinipitoisuuteen? Luonnonvarakeskuksen tutkija Jarkko Hellström vastaa kysymykseen. Lue lisää

Lukijamme pohtii, miksi lentoaika on Helsingistä New Yorkiin sama kumpaakin suuntaan, vaikka maapallo pyörii? Lue, mitä Ilmatieteenlaitokselta vastattiin lukijamme pohdintaan.

Päivölänkoulun 3B luokka kysyi meiltä, mitä tapahtuisi, jos maapallo lähtisi pyörimään toiseen suuntaan. Entä haluaisivatko tai pystyisivätkö ihmiset asumaan enää maapallolla? Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen vastaa.

Voiko suomalaisessa kaivovedessä olla liikaa alumiinia? Entä voiko kaivosta haetusta löylyvedestä olla jotain haittaa? Erikoistutkija Merja Korkalainen vastaa.

Lukijamme pohtii, voiko painottomuudesta olla jotakin haittaa. Lue, mitä tutkija Timo Rantalainen Jyväskylän yliopistosta vastasi.

Entä lasketaanko UV-säteily luonnon taustasäteilyksi? Lue, mitä Tampereen yliopiston professori Anssi Auvinen Säteilyturvakeskuksesta vastasi.

Kasveillakin on älyä, mutta millaista? Tutkijatohtori Aino Kalske Turun yliopistosta valottaa meille tätä kiehtovaa aihetta.

Miten luontoon vaikuttaisi, jos hirviä ei metsästettäisi ollenkaan? Erikoistutkija Ari Nikula Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Lukijamme kysyi seuraavaa: Miten fotoni kulkisi tyhjiössä, jossa olisi absoluuttinen nollapiste? Olisiko sielläkin sähkömagneettista säteilyä? Tutkijatohtori Mikko Partanen Aalto-yliopistosta vastaa.

Lukijaamme mietityttää kaupallisten geenitestien luotettavuus. Lue molekyyligenetiikan professori Juha Keren vastaus.

Lukijaamme mietitytti miksi koulu ja kotiläksyt keksittiin? Professori Risto Rinne Turun yliopiston kasvatustieteiden laitokselta vastaa.

Lukijamme miettii, miksi ihmiset ovat niin dramaattisia? Tutkijatohtori Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta vastaa. Hän painottaa tunteiden tärkeää biologista merkitystä: ne auttavat ihmistä selviytymään ympäristön haasteista. 

Miten rypsi ja rapsi eroavat perimältään toisistaan? Erikoistutkija Pirjo Tanhuanpää Luonnonvarakeskuksesta vastaa.

Auttaako sauna koronaviruksen häätämisessä ja miksi
kannattaa peseytyä saippualla? Akatemiatutkija Jussi Hepojoki Helsingin yliopiston virologian osastolta kertoo.

Lukijamme pohdiskelee: kuoleeko puu, jos se palaa esimerkiksi metsäpalon seurauksena? Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Tuija Aronen tietää tähän vastauksen

Lukijamme miettii kronografikellon tarkkuusvaatimusta. Opettaja, kelloseppä Markku Huhtalan mukaan usein sekoitetaan kronografi ja kronometri. Kronografi on kello, jossa on normaalin ajannäytön lisäksi ajanottomekanismi.

Silmän verkkokalvonpohjan hieno hermosoluverkko välittää tiedon silmiin tulevasta valosta tai pimeydestä suoraan aivojen hypotalamuksen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen. Järjestelmä muodostaa ihmisen sisäisen kellon. Kaamosmasentuneella valon vaihtelu aiheuttaa häiriöitä tämän sisäisen kellon toiminnassa. Voiko näin tapahtua myös sokeilla henkilöillä? Tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa.

Dosentti Thomas Hackman Helsingin yliopiston fysiikan osastolta kertoo kysyjän olevan oikeassa siinä, että digitaalisten kuvien esittäminen on sidoksissa pikselien määrään.

Lukijamme pohtii, mistä unet tulevat ja miksi ihmisen näkemissä unissa on outoja rajoituksia. Lue Turun yliopiston unitutkija Katja Vallin kiinnostava vastaus.

Lukijamme kertoo nauttivansa päivittäin useamman kupin kahvia ja jos kahvinjuonti jostakin syystä jää vähemmälle, hän huomaa saavansa päänsärkyä. Mistä tämä johtuu? Farmakologian professori Esa Korpi Helsingin yliopistosta vastaa.

Lukijamme esitti kiinnostavan kysymyksen: kuoleeko norovirus astianpesukoneessa? Lue yliopistonlehtori Leena Maunulan vastaus.

Akatemiatutkija Aleksi Vuorinen vastaa Tietysti.fi:n kysyjälle liikemäärän säilymisestä ja ko. kappaleiden energiamuutoksesta.

Yliopistonlehtori Saijaliisa Kangasjärvi vastaa 6-vuotiaalle Lilylle miksi ruusulla on piikit?

Maahan törmää jatkuvasti pieniä kappaleita, jotka näkyvät tähdenlentoina. Noin 20-metriset kappaleet pystyvät jo aiheuttamaan paikallista tuhoa, kuten vuonna 2013 Venäjällä Tseljabinskissa, kertoo tutkija Riku Järvinen Ilmatieteen laitokselta.

Tutkimusprofessori Mika Gissler, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi maapallon kantokykyä miettimällä sitä, kuinka paljon maata voidaan ottaa viljelyksestä asumiskäyttöön ilman että ihmisiä uhkaa nälänhätä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jari Jalava kertoo, että tällä hetkellä antibioottiresistentit bakteerit aiheuttavat Euroopassa 25 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain.

Jokaisessa meistä on kvarkkeja ja antikvarkkeja, sillä kaikki maailmankaikkeudessa näkyvä aine koostuu niistä, kertoo Fysiikan professori Kimmo Kainulainen.

Ihmisen kokoluokassa muurahaistason mittavirheet johtaisivat valtaviin riskeihin. Onko tällaista asiaa tutkittu Suomessa, kysyy Pekka.

Merenpinnan nousun vuoksi ei kannata menettää Suomessa yöuniaan, sanoo tutkija Hilkka Pellikka Ilmatieteen laitokselta.

Lukijamme pohtii kasvin hermodynamiikkaa, johon Professori Jaakko Kangasjärvi Helsingin yliopistosta vastaa.

Tutkija Tom Kuusela, Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta vastaa kysyjän kysymykseen infrapunavalon käytöstä.

Lukijamme ovat kiinnostuneita Ukrainalle lahjoitetuista ohjuksista. Voiko ohjusten kantavuutta kasvattaa ja mitä tarkoittaa ohjusten varastointiaika? Lue mitä erikoistutkija Juha Honkonen Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta vastaa. 

Kompensaatioksi kelpaavan hiilinielun tulee täyttää hyvän kompensaation kriteerit. Onko puiden istutus talousmetsään hyvä kompensaatio? Luonnonvarakeskuksen tutkija, projektipäällikkö Emmi Hilasvuori vastaa.

Lukijamme pohtii, miten fotoni kulkisi tyhjiössä, jossa olisi absoluuttinen nollapiste? Olisiko sielläkin sähkömagneettista säteilyä? Aalto-yliopiston tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa lukijamme kysymyksiin, lue lisää

Lukijamme pohtii, miten musta aukko syntyy? Entä miten singulariteetti syntyy? Lue mitä Astrofysiikan professori Peter Johansson Helsingin yliopistosta vastaa

Lukijamme kohtasi erikoisen ilmiön, kun kupin pohjalle jäänyt kahvitilkka muuttui vihreäksi päivän aikana. Mikä voisi olla tieteellinen selitys ilmiölle? 

Lukijaamme mietityttää, miten radioaktiivisen jätteen määrä muuttuu, jos pienydinvoimalat hyväksytään ympäri maailmaa. Ylitarkastaja Ville Koskinen Säteilyturvakeskuksesta vastaa.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta kertoo nukkumiseen ja unen laatuun vaikuttavista asioista.

Onko tiettyjen, yhteismitallisten kriteerien täytyttävä, jotta kuntaa voidaan pitää itsenäisenä? Lue, mitä oikeustieteen professori Asko Uoti Itä-Suomen yliopistosta vastasi.

Lukijamme pohti, riittääkö kolmihenkisen perheen tuottamasta biojätteestä muodostuva biokaasu noin 100 neliön vähäenergiatalon lämmitykseen? Lue ympäristötekniikan professori Mika Horttanaisen vastaus.

Lukijamme kysyi miksi ihmisen suolisto on niin pitkä? Entä kuinka lyhyellä suolella voi tulla toimeen? Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, Suomen Akatemian kliininen tutkija Ville Sallinen vastaa

Lukijamme kysyi onko ihmisen mahdollista luoda maapallolle lisää vettä. Vesitalouden professori Harri Koivusalo Aalto-yliopistosta vastaa.

Professori Ilkka Julkusen mukaan ruoan, tavaroiden ja erilaisten pintojen välityksellä saatujen koronatartuntojen riski on osoittautunut pieneksi. Kun covid-19 -virus joutuu kehon ulkopuolelle ja kuivuu, se inaktivoituu. Myös auringon ultraviolettisäteily inaktivoi sitä. Pintamateriaalilla on kuitenkin merkitystä.

Lukijaamme pohdituttaa koronaviruksen pakkasenkestävyys. Lue, mitä akatemiatutkija Matti Jalasvuori vastasi.

Lukijamme kysyi miten muuttolinnut tietävät, milloin niiden pitää lähteä matkaan? Entä miten ne osaavat suunnistaa myös pimeässä? Intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta ja eläinfysiologian professori emeritus Esa Hohtola Oulun yliopistosta vastaavat.

Lukijamme miettii, että miksi pitää esittää nukkuvaa saadakseen unta? Tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa ja antaa neuvoja parempaan uneen.

Lukijamme pohtii, mitä suhteellisuusteoria tarkoittaa teoriassa. Lue Helsingin yliopiston dosentti Hannu Kurki-Suonion vastaus.

”Miten eloton materia voi muuttua elolliseksi? Eli jos alkuräjähdyksen lämpötila ja paine ovat olleet niin suuria, ettei mikään tunnettu solu kestä, niin miten elämän synty on ollut mahdollista?”, pohdiskelee eräs lukijamme. Turun yliopiston biokemian laitoksen yliopistolehtori Kirsi Lehto vastaa.

Lukijamme miettii, sisältääkö etikka metanolia. Tohtorikoulutettava
Johanna Jokioja ja apulaisprofessori Kaisa Linderborg Turun yliopistosta vastaavat, että alkoholijuomasta valmistetusta etikasta voidaan tarkoilla laitteilla havaita vähäisiä määriä metanolia.

Lukijaamme epäilyttää hänen kuulemansa väite, että yksilön temperamentti voisi periytyä vain toiselta vanhemmalta. Periytyväthän esimerkiksi pituus, älykkyys tai ihonväri molemmilta vanhemmilta. Lue dosentti Irma Järvelän vastaus.

Jos asiat olisivat menneet aikojen alussa toisin, voisiko elämän koodi DNA perustua eri aineisiin kuin nyt? Onko perimän osiksi muitakin sopivia aineita? Lukijamme kysymyksiin vastaa tutkijatohtori Suvi Santala Tampereen yliopistosta.

Lukijamme esitti kiinnostavan kysymyksen: kuoleeko norovirus astianpesukoneessa? Lue yliopistonlehtori Leena Maunulan vastaus.

Lukijamme pohtii, voiko luonnoneläimille kertyä ylipainoa? Lue eläinfysiologian professori Matti Vornasen vastaus.

Lukijamme on asentamassa saunaansa sähkökiukaan kanssa sopivia infrapunapaneeleita. Yhden paneelin teho on 900w. Kaksi paneelia voisi asentaa
sarjaan, mutta silloin teho tippuu 450 wattia per paneeli. Menetetäänkö tällöin
terveysvaikutuksia taloudellisuuden kustannuksella? Lue Säteilyturvakeskuksen
erikoistutkija Lasse Ylianttilan vastaus.

Sydänsarkoidoosi on tunnettu yli sata vuotta, mutta emme vieläkään tiedä sen riskitekijöitä. Kardiologian erikoislääkäri Jukka Lehtosen (HYKS) mukaan sydänsarkoidoosia ei kuitenkaan voi aiheuttaa itse, eikä sitä myöskään pystytä ennaltaehkäisemään.

Lukijamme pohti, mitä tarkoittaa ubiikki tietojenkäsittely. Tutkija Ella Peltosen mukaan termi tulee englannin käsitteestä ubiquitous computing. Ubiikin sijaan Peltonen puhuisi mielellään kaikkialla läsnäolevasta tietojenkäsittelystä.

Toimiiko implantti radiotaajuuksia hyväksikäyttäen vai mikä on toimintaperiaate? Mikä on signaalin kantama? Milloin Suomessa käytettiin implanttia koehenkilöllä ensi kertaa ja missä? Näihin kysymyksiin vastaa akatemiatutkija Toni Björninen, Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Olemme jo pitkään riidelleet ystäväni kanssa siitä, voinko ruskeasilmäisenä saada sinisilmäisen lapsen, jos myös miehelläni on ruskeat silmät. Ystäväni on sitä mieltä, että todennäköisyys on erittäin pieni. Itse muistelisin lukion biologiantunneilta, että sinisilmäinen lapsi olisi hyvinkin mahdollinen, sillä voihan meistä molemmat kantaa sinistä geeniä resessiivisenä. Miten on? Kumpi on oikeassa?

Seepran raidoille on haettu tieteellistä selitystä vuosisatoja, mutta vieläkään arvoitus ei ole ratkennut täysin. Akatemiatutkija Marjo Saastamoinen Helsingin yliopistosta kertoo, millaisten seikkojen arvellaan selittävän seeprojen raidoitusta.

Professori Heikki Salo Oulun yliopistosta vastaa kysymykseen mustista aukoista.

Mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta, niihin ei löydy yksiselitteisiä vastauksia, koska kyse on aina myös ihmisten omista valinnoista, vastaa tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio Turun yliopistosta.   

HI on hankala virus, koska se tuhoaa elimistössä juuri niitä soluja, joiden tehtävä on puolustaa elimistöä viruksilta, vastaa virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta.

Mitä tapahtuisi, jos Maa asteittain vähitellen muuttaisi pyörimissuuntaansa? Fysiikan professori Matti Leppäranta ja tähtitieteen professori Karri Muinonen vastaavat kysyjälle.

Akatemiaprofessori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta vastaa kysyjän kysymykseen miten aivojen toimintaa on tutkittu.

Tutkijatohtori Eliisa Lotsari Itä-Suomen yliopiston vastaa kysyjälle jokien veden riittävyydestä.  

7-luokkalaisia kiinnostaa aineiden jäätymis- ja kiehumispisteet. Entä mikä on korkein kiehumispiste ja mikä tämä aine on?

Tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner ja optoelektroniikan professori Markku Sopanen Aalto-yliopistosta vastaavat lukijamme kysymykseen.

Hajut ovat kemiallisia yhdisteitä, molekyylejä, ja leviävät paikasta toiseen yleensä ilman välityksellä. Kun ne törmäävät pintoihin, ne jäävät niihin kiinni samaan tapaan kuin vesihöyry. Kaikkein tehokkain tapa poistaa pinttynyttä, häiritsevää hajua on otsonointi.

Jos on, niin miksei sitä jo tehdä? Sähkönsiirtojärjestelmien professori Liisa Haarla Aalto-yliopistosta vastaa kysyjälle.

Jos Maapallolla ei olisi ilmakehää, kaikki kappaleet putoaisivat samalla kiihtyvyydellä, riippumatta niiden painosta tai tiheydestä. Korkealta pudotettuina ne myös kiihtyisivät valtaviin nopeuksiin ennen maahan putoamistaan.