Usein kysyttyä STN-rahoituksesta

Rahoitusta haettaessa tutustu ensin huolellisesti hakuilmoitustekstiin ja rahoituksen käytön ehtoihin.

Kuka voi hakea?

STN-hakuun voi jättää vain konsortiohakemuksia. Konsortion tulee perustua aitoon yhteistyöhön, jossa työpaketit ovat tasapainoisesti ja asianmukaisesti jaettuina. 

STN -hauissa rahoitusta voivat hakea konsortiot, joissa on mukana vähintään:

• kolme osahanketta (vastaa usein tutkimusryhmää)
• kolme eri organisaatiota
• kolme eri tieteenalaa

Konsortion johtajan ja työpaketin vastuullisen tutkijan tulee olla tohtori ja vähintään dosentin tasoinen tutkija. Mikäli työpaketti keskittyy vuorovaikutustyöhön, sen vastuullisen henkilön on oltava pätevä omalla toimialallaan, mutta häneltä ei edellytetä tohtorin tutkintoa.

Osahankkeen johtajilla on oltava pätevyys osahankkeen johtamiseen ja pääsääntöisesti hänellä tulee olla tohtorintutkinto.

Sama henkilö voi olla ainoastaan yhden STN-konsortion johtaja.

Sama henkilö voi toimia työpaketin vastuullisena johtajana enintään yhdessä hakemuksessa per ohjelma.

Suomen Akatemian huippuyksiköiden johtajat voivat hakea rahoitusta, mutta eivät kuitenkaan konsortion johtajina.

Mikä on osahankkeen rooli STN-konsortiomallissa?

Osahanke vastaa usein tutkimusryhmää ja se koostuu samassa suorituspaikassa työskentelevistä henkilöistä. Yhden organisaation (esim. yliopisto) sisällä voi olla useampia eri suorituspaikkoja (esim. laitokset) ja siten osahankkeita. Termi on Akatemian kannalta hallinnollinen, sillä rahoituspäätös myönnetään osahankkeelle. Kysymys siitä, kuuluvatko saman yliopiston eri laitoksilla työskentelevät tutkimusryhmät samaan vai eri osahankkeeseen, on taloushallinnollinen ja riippuu monesti siitä, noudatetaanko eri laitoksilla samoja yleiskustannuskertoimia.

Konsortioiden tutkimus- ja vuorovaikutustyö toteutetaan sen sijaan työpaketeissa, joihin voi osallistua henkilöitä useammasta eri osahankkeesta.

Miten aiehakemus ja varsinainen hakemus eroavat toisistaan?

Aiehakemus jätetään STN-konsortion johtajan laatimana yksittäisenä hakemuksena, ei konsortiohakemuksena. Konsortion johtajan tulee varmistaa työpaketeista vastaavien tutkijoiden hakukelpoisuus ja että he ovat mukana vain yhdessä hakemuksessa.

Aiehakemukseen liitetään tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelma sekä STN-konsortion johtajan, varajohtajan ja työpakettien johtajien ansioluettelot ja julkaisulistat. Lisätietoja aiehakemuksen laatimisesta löytyy hakuilmoituksesta.

Sen sijaan toiseen vaiheeseen kutsuttavien hakijoiden jättämä varsinainen hakemus on konsortiohakemus, jossa STN-konsortion johtajan hakemukseen yhdistyvät osahankkeiden hakemukset ja liitteet. Konsortiohakemus voidaan jättää vasta, kun jokainen konsortion osahankkeeksi ilmoitettu hakemus on merkitty valmiiksi. Lisätietoja varsinaisen hakemuksen laatimisesta löytyy hakuilmoituksesta.

Miten pitkiä rahoituskaudet ovat?

STN myöntää rahoitusta pitkäjänteisille tutkimushankkeille. Käytännössä tämä merkitsee 3-6 vuoden rahoituskausia Suomen Akatemiasta annetun lain perustelumuistion mukaisesti.

Vuoden 2017 tutkimusohjelman rahoituskausi oli nelivuotinen (2017 - 2021) ja 2018 ohjelmien kuusivuotinen, jonka rahoitus myönnetään kahdessa osassa väliarvioinnin perusteella (3 + 3 vuotta, 2018 - 2023).

Mitä kustannuksia korvataan?

STN:n myöntämä rahoitus on täysimääräistä ja kokonaiskustannusmallin mukaista. Organisaation omarahoitusosuutta ei siis vaadita. Rahoitus kattaa tutkimuksen kaikki kustannukset. Tutustu kokonaiskustannusmalliin.

Poikkeuksena muuhun Akatemian myöntämään hankerahoitukseen STN-konsortiohankkeissa voi hakea STN-konsortion johtajan ja koordinaattorin palkkauskustannuksia täysimääräisesti koko hankkeen ajaksi. Vuorovaikutus- ja vaikuttavuustyöstä aiheutuvat kustannukset sisällytetään rahoitukseen. 

Voivatko yritykset hakea rahoitusta?

Kyllä voivat hakea. Muiden kuin tutkimusorganisaatioiden tulee osoittaa, että saaja erottaa taloudellisen ja muun toimintansa sekä niiden kustannukset, rahoituksen ja tulot selkeästi toisistaan ja näin estää tehokkaasti tuen siirtymisen taloudelliseen toimintaan. Jos saaja ei pysty tehokkaasti estämään tuen siirtymistä, voidaan rahoitus myöntää vain Euroopan Unionin valtiontukisääntelyn vähämerkityksistä tukea (ns. de minimis -tuki) koskevien sääntöjen mukaisesti (komission asetus N:o 1407/2013, EUVL L 352, 24.12.2013).

Mahdollisesti syntyvistä IPR-oikeuksista on konsortion sovittava keskenään ennen rahoituksen alkamista. IPR-oikeuksia voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle markkinahintaisesti. Tutustu  Suomen Akatemian yleisten rahoistuehtojen kohtaan IPR-oikeuksia koskien.

Miten arvioidaan konsortiohankkeen yhteiskunnallinen merkitys?

Arviointikysymykset löytyvät hakuilmoituksesta.

Kuka päättää, poliitikot vai akateeminen arviointiryhmä?

Vastaus riippuu siitä, mistä päätöksestä puhutaan. Valtioneuvosto on päättänyt strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin perustamisesta. Valtioneuvosto päättää STN:n ehdottamista teema-aloitteista. Tähän päättyy valtioneuvoston päätäntävalta. Ohjelmista ja rahoitettavista hankkeista päättää STN. STN käyttää päätöksenteon tukena riippumattomista asiantuntijoista koostuvien paneelien antamia arvioita. Paneeleihin kerätään koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita. Asiantuntijat valitaan osaamisen, ei taustaorganisaation perusteella. Ministeriöiden virkamiehet tai poliitikot eivät osallistu hankevalintaan.

Voiko konsortion johtajalla olla käynnissä olevia akatemiahankkeita?

Kyllä voi. Ainoa rajoitus liittyy huippuyksikön johtajaan: huippuyksikön johtaja ei voi olla samaan aikaan STN-konsortion johtaja. STN-konsortiot ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden johtaminen edellyttää huomattavaa työpanosta. Strategisen tutkimuksen neuvosto edellyttää, että konsortion johtaja kykenee sitoutumaan riittävällä työpanoksella konsortion johtamistehtävään.

Vaihtuvatko teema- ja ohjelma-alueet seuraavassa haussa?

Tähän kysymykseen ei voi vastata varmasti, mutta teemoja tarkastellaan vuosittain ja oletettavasti niihin tulee ennen pitkää muutoksiakin.

Kuinka kv-arvioitsijoita ohjeistetaan? 

Virkamiehet perehdyttävät kaikki arviointiin osallistuvat panelistit strategisen tutkimuksen tavoitteisiin, ohjelmiin ja arviointikäytäntöihin ja -kysymyksiin. Panelistit arvioivat hankkeet riippumattomasti ja antavat niille arvosanat. Rahoituspäätökset tekee STN.

Milloin hakija saa paneelin arviointilausunnot? 

Hakija saa lausunnot, kun STN on tehnyt päätökset.

Hakuilmoituksessa mainitaan, että rahoitetaan ensisijaisesti väitelleistä tutkijoista koostuvia ryhmiä. Tarkoittaako tämä sitä, että ryhmissä ei voi olla lainkaan ei-väitelleitä tutkijoita? Vai voiko tulkita, että väitöskirjojen tekemistä ei rahoiteta, mutta ryhmissä voi muuten olla yksittäisiä ei-väitelleitä tutkijoita?

Yksi STN-rahoituksen peruspilareista on korkeatasoinen tieteellinen tutkimus. STN-konsortio myös arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Tämän vuoksi Akatemia kehottaa palkkaamaan tutkijatohtoritasoisia tutkijoita ryhmiinsä.

Ryhmiin voi palkata sellaista henkilöstöä kuin tutkimuksen tekeminen edellyttää – siis myös väitöskirjatyöntekijöitä. STN on keskusteluissaan kuitenkin painottanut, että he haluaisivat nähdä tutkimusryhmien koostuvan väitelleistä tutkijoista (post doc).

Voiko hankkeessa olla mukana yritys joko konsortion jäsenenä tai siten, että palvelu ostetaan?

Konsortiohankkeessa voi olla mukana myös yrityksiä. Jos esimerkiksi palvelu tai osaaminen ostetaan, niin rahoituksen saajan tulee selvittää, sovelletaanko hankintaan lakia julkisista hankinnoista. Siis rahoituksen saajan on selvitettävä, onko hankinta kilpailutettava. (Ks. lisää Suomen Akatemian yleisten ehtojen kohta 7.)