ScenoProt: Ratkaisuja kestävämpään proteiinijärjestelmään
Ruokajärjestelmän sivuvirtoja voidaan hyödyntää entistä paremmin proteiinilähteinä. Samalla voidaan löytää uusia kasvipohjaisia proteiinilähteitä ja lisätä proteiiniomavaraisuutta.
Kun kaikkien keittiöstä löytyvää rypsiöljyä tuotetaan, jäljelle jää ravitsemuksellisesti erittäin arvokas puristekakku. Tämä sivuvirta sisältää runsaasti sekä proteiinia että kuitua, kumpaakin 36 %. Lisäksi rypsin puristekakun aminohappojen määrä ja koostumus on hurjan hyvä. Nyt rypsin puristekakku hyödynnetään rehuna, mutta tulevaisuudessa siitä voidaan tuottaa myös elintarvikkeita.
Luonnonvarakeskuksen Luken koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa tavoitellaan monipuolisempaa proteiinijärjestelmää ja loikkaa proteiiniomavaraisuudessa. Se merkitsisi esimerkiksi laajempaa valkuaispitoisten kasvien kirjoa pelloillamme, jolloin meidän ei tarvitsisi laskea niin paljoa esimerkiksi soijan varaan rehujemme raaka-aineena. Ruokajärjestelmässä syntyy myös runsaasti sivuvirtoja, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä viisaammin myös proteiinilähteinä.
Maatalouden kannattavuuden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta ravinteiden kierto on ratkaisevaa, sillä kalliita ravinteita ei pidä päästää karkaamaan vääriin paikkoihin. Typpi on oleellinen osa proteiinijärjestelmää, sillä sitä on kaikissa proteiineissa.
Monet valkuaiskasvit ovat palkokasveja, jotka sitovat juurinystyjensä avulla ilmakehän typpeä maahan jopa yli oman tarpeensa, ja vähentävät näin typpilannoituksen tarvetta. Viljelykasvien monipuolistaminen parantaa maaperän kasvukuntoa, jolloin kasvit pystyvät hyödyntämään maaperän ravinteet tehokkaammin. Tämäkin osaltaan vähentää ravinteiden hävikkiä.
ScenoProt kehittää prosessointimenetelmiä, joiden avulla proteiinipitoisista raaka-aineista saadaan mahdollisimman maukkaita ja käyttökelpoisia. Esimerkiksi fermentoinnin eli hapattamisen avulla joillekin ihmisille vatsavaivoja aiheuttavia yhdisteitä saadaan vähennettyä tai ne saadaan lähes kokonaan poistettua.
Hankkeessa luodaan myös uusiin proteiinilähteisiin perustuvia elintarvikkeita. Viime aikoina Jokioisten FoodPilot-koehallissa on kehitetty uusia tuotteita öljyhampusta ja sen puristekakusta. Jauhelihan tai paistettavan juuston tapaan käytettävät paistopala ja paistomuru tai hamppunäkkäri on todettu lupaaviksi tuotekonsepteiksi ja niin makunsa kuin ravintoarvojensakin puolesta.
Palkokasvien lisäksi myös sienet ovat hyvä proteiininlähde ja monella tavalla ravitsemuksellisesti hyödyllisiä. ScenoProt-hankkeessa tutkitaan sienten puoliviljelyä, joka voisi avata uusia kiertotalouden mahdollisuuksia metsänomistajille tai puuteollisuudelle. Puoliviljelyssä sieni istutetaan eli ympätään kantoon tai kaadettuun puunrunkoon. Metsiin jäävät kannot kelpaavat sienille oivallisesti, ja myös puuteollisuudelle kelpaamattomia puunrunkoja sekä sahateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kasvualustoina. Kokeissa on testattu kymmenkuntaa lajia ruokasieniä ja kahta lääkinnällistä sienilajia. Kaikki kokeiltavat lajit kerättiin suomalaisesta luonnosta.
– Uudet elintarvikkeet kiinnostavat, ja suuri enemmistö nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia sekä kasviproteiineja, kertoo ScenoProt-hanketta johtava Anne Pihlanto Lukesta.
Lue lisää ScenoProt-hankkeen verkkosivuilta:
- Proteiinipitoisista erikoiskasveista saa proteiinit, kuidut ja antioksidantit samassa paketissa
- Sienten viljelystä lisäelinkeino metsänomistajille
Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi (ScenoProt) -hankkeen visio: Vuonna 2030 Suomen kuluttajat syövät maukkaita, terveellisiä ja kestävästi tuotettuja elintarvikkeita, joiden proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti.
