Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) kuuluu maamme keskeisiin julkisiin tutkimusrahoittajiin. Se toimii Suomen Akatemian yhteydessä ja rahoittaa laajoja tutkimusohjelmia, joissa etsitään korkeatasoisen tutkimuksen ja aktiivisen vuorovaikutustyön keinoin ratkaisuja monimutkaisiin sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vuonna 2023 STN myönsi ohjelmarahoitusta 55,5 miljoonaa euroa, ja Suomen Akatemian eri rahoitusmuotojen kautta myönnettiin noin 450 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta.

Julkisten rahoittajien rinnalla Suomessa toimii suuri joukko yksityisiä säätiöitä. Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tuki tieteelle, taiteelle ja muulle yhteiskunnan kehittämiselle oli vuonna 2022 yhteensä 516 miljoonaa euroa. Tieteisiin summasta kohdistui 295 miljoonaa euroa.

Julkiset ja yksityiset rahoittajat tekevät suunnitelmallista yhteistyötä mm. rahoittamalla yhteisiä tutkimusohjelmia, joista esimerkkinä Tieteellä terveyteen -ohjelma (TERVA 2018–2022). Ohjelmaa rahoittivat yhdessä Suomen Akatemia, Aivosäätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Syöpäsäätiö. Rahoittajalähtöisesti suunnitellun yhteistyön lisäksi julkiset rahoittajat ja säätiöt tukevat ja rikastavat toistensa aloittamia hankkeita hakijalähtöisesti, kun tutkijat ja kulttuurialan ammattilaiset hakevat omien aihepiiriensä ympärille rahoitusta eri lähteistä.

STN:n rahoitusta saadakseen hakijoiden on laadittava tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelma, ja STN osoittaa osan jokaisen hankkeen rahoituksesta erilaisten tahojen kanssa tehtävään vuorovaikutustyöhön. STN-ohjelmien tutkimusteemojen laajuus, vuorovaikutustyön keinovalikoiman monipuolisuus ja ohjelmien pitkä kesto (pääsääntöisesti kuusi vuotta) houkuttelevat hankkeita rakentamaan moniulotteisia sidosryhmäverkostoja ja liittämään hankekokonaisuuksiin uudenlaisia ideoita ja toimintatapoja.    

Päättyneissä STN-ohjelmissa toimineiden hankkeiden loppuraporteista ja käynnissä olevien rahoitusten seurantatiedoista käy ilmi, että osa hankkeista on saanut merkittäviä lisäsummia säätiöiltä. Osa säätiörahoituksista on kohdistunut tutkimustyön jatkamiseen uusilla ideoilla, osa taas erilaisiin tiedettä ja taidetta yhdistäviin projekteihin.

Tiede ja taide kestävyysmurrosta tutkimassa

Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT 2018–2023) -ohjelma on tutkimuksen keinoin pyrkinyt parantamaan yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden kokonaisvaltaista sopeutumiskykyä ilmaston, taloudellisen ympäristön ja yhteiskuntarakenteiden muutoksiin. Kestävyysmurros on kuitenkin myös kulttuurinen kysymys, jonka toteuttaminen vaatii paitsi teknologista kehitystä myös muutoksia elämäntavoissa ja arvoperustassa. Taiteen avulla on mahdollista saavuttaa ihmisryhmiä ja tietoisuuden tasoja, joita perinteinen tutkimustieto tai tutkimukseen pohjautuvat politiikkasuositukset eivät saavuta tai puhuttele. Nämä seikat innostivat ADAPT-ohjelman hankkeisessa työskenteleviä tutkijoita etsimään yhteistyökumppaneita Taideyliopistosta, jonka strateginen ympäristöohjelma korostaa taiteen merkitystä osana kestävyyskriisin ratkaisua.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia otti kutsun vastaan ja perusti aiheen ympärille kollektiivin ArsADAPT – kestävän tulevaisuuden taiteilijat. ArsADAPT sai vuonna 2022 Jenny ja Antti Wihurin rahastolta apurahan käsitelläkseen musiikillisen työskentelyn keinoin ihmisen ja luonnon suhdetta, ihmisen kokemusta kestävyysmurroksesta sekä tulevaisuuden epävarmuutta ekologisen kriisin aikana. Toteutukseen osallistui maisteri- ja tohtoriopiskelijoita, yliopisto-opettajia sekä tutkijoita. ArsADAPTin työskentely on tallennettu dokumenttielokuvaksi, joka sisältää materiaalia myös toukokuussa 2023 järjestetystä ADAPT-hankkeen loppuseminaarista.

”Hankkeessa on nähtävissä suomalaisen tieteen ja taiteen rahoitusjärjestelmän monikanavaisuus, moniarvoisuus ja joustavuus. Tämä mahdollistaa hankkeiden verkostomaisen toiminnan ja rahoituksen niiden erilaisissa kehitysvaiheissa”, toteaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa.

Viestintää yli rajojen

Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama Viestintää yli rajojen -tutkimushanke (2021–2022) puolestaan nousi strategisen tutkimuksen Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hankkeen tutkijoiden ja sidosryhmien muodostamasta yhteisöstä. STN rahoitti BIBU:a vuosina 2017–2021 osana Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) -ohjelmaa.

Viestintää yli rajojen -hankkeessa hyödynnettiin niin BIBU:ssa kerättyä tutkimusaineistoa kuin sen aikana rakennettuja tutkijaverkostojakin. Lisäksi BIBU:ssa mukana olleen tutkijan omat kokemukset STN-konsortiossa työskentelystä antoivat pohjaa uuden tutkimushankkeen näkökulmille. "Viestintää yli rajojen –hankkeen tutkimus hyödynsi BIBUssa tehtyä tutkimusta ja haastatteluja tai tarkemmin ottaen rakentui niiden päälle. BIBU:n aikana aloittamani tutkimus laajeni yhteistyössä muiden tutkijoiden ja toimijoiden kanssa moneen suuntaan", kuvailee tutkija Mona Mannevuo.

Viestintää yli rajojen -hankkeen tutkimus pureutui tiede- ja vaikuttajaviestintään erityisesti poliittisena ja yhteiskunnallisena, valtaan kietoutuneena ilmiönä. Hankkeessa tarkasteltiin myös strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentille ominaisia odotuksia rahoitettujen ohjelmien laajasta vaikuttavuudesta ja odotusten vaikutuksia tutkimustyön arkeen sekä tutkijan rooleihin. Hankkeessa yhteistyökumppanina toimi verkkojulkaisu Long Play, joka julkaisi itsenäisesti hankkeen tutkimuksen teemoista journalistisia artikkeleita. Tiede- ja vaikuttajaviestinnän vallan verkostoja ja vaikutusta avattiin hankkeessa mielenkiintoisesti niin kirjojen, lehtiartikkelien kuin podcastin avulla myös laajalle yleisölle.

Osaamisverkostot avainasemassa

Päättyneiden STN-ohjelmien arvioinneissa on havaittu, että merkittävä osa ohjelmien yhteiskunnallista vaikuttavuutta on pitkäjänteisesti rakennettujen ja monipuolisesti eri toimijoita toisiinsa yhdistävien osaamisverkostojen vakiinnuttaminen. Osaamisverkostot ylläpitävät yhteyksiä, joita voi hyödyntää uusissa tutkimuksissa ja avauksissa. Tutkijat ovat jatkaneet yhteistyötä paitsi tutkijoiden myös tutkimuskentän ulkopuolisten tahojen kanssa, mistä esimerkkinä myös Koneen Säätiön vuonna 2021 rahoittama hanke Improvisaatio muutosvoimana kohti turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa kouluyhteisöä. Kolmivuotisen apurahan saanut Eeva Siljamäki oli aloittanut tutkimuksensa STN-hankkeessa ArtsEqual (2015–2021), joka tarkasteli yhdenvertaisuuden toteutumista taide- ja taidekasvatusalalla Suomessa. Koneen Säätiön tuella hän pääsi jatkamaan tutkimus- ja kehittämistyötä kouluympäristössä. Verkostoissa piilee mittavaa yhteiskehittämisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön osaamista, johon päästään käsiksi yhdistelemällä luovasti ja ennakkoluulottomasti erilaisia rahoituslähteitä ja toimintakulttuureja.

Monitahoinen rahoitusyhteistyö tukee myös Suomen hallituksen tavoitetta saada Suomi takaisin kasvun tielle tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. Julkisilla rahoittajilla ja säätiöillä on omat tavoitteensa ja rahoitusehtonsa, joita yhdistelemällä voidaan saada aikaan ennalta-arvaamattomia ja mielenkiintoisia aloitteita ja tuloksia.