Skenaariotyöskentely auttaa rakentamaan toivottua tulevaisuutta ja suuntaamaan toimintaa. Tehokas skenaariotyö vaatii sidosryhmien sitoutumista ja vaikutusvaltaisten tahojen mukanaoloa.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan mahdollisimman luotettavaa tietoa varsinkin silloin, kun päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Skenaariot – mahdolliset tulevaisuudenkuvat – auttavat hahmottamaan millaiset tulevaisuudet ovat mahdollisia, miten niihin voidaan varautua, millaisia tulevaisuuksia tavoitellaan sekä miten voidaan edetä kohti haluttua tulevaisuutta. Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat järjestivät lokakuussa kaksipäiväisen konferenssin ennakoinnista ja skenaariotyöskentelystä. Verkossa toteutettuun konferenssiin osallistui reilut sata tutkijaa ja asiantuntijaa eri aloilta.

Konferenssin avauspuheenvuoroissa professori Ahti Salo Aalto-yliopistosta pureutui skenaarioiden metodologiaan. Professori George Wright Strathclyden yliopistosta Glasgowesta puhui vaikutusvaltaisten sidosryhmien merkityksestä skenaariotyöskentelyssä. Professori Steve Evans Cambridgen yliopistosta pohti resilienssiä ja miten yritykset ja kansakunnat voivat varautua kestävällä tavalla erilaisiin tulevaisuuksiin.

Konferenssin työryhmissä pohdittiin skenaarioiden käyttöä totutun ajattelun haastamisessa, kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisessa, eri sektoreiden muutoksen rakentamisessa ja riskeihin varautumisessa.

Sidosryhmien roolista käytiin vilkasta keskustelua. Osallistujat pohtivat, kuka oikeastaan on asiantuntija, kenellä on lopulta valtaa ja kenen tulevaisuutta rakennetaan. Voivatko skenaariot vahvistaa kansalaisten ja ”yhteiskunnan hiljaisten” ääntä? Keskusteluissa tunnistettiin myös tarve ymmärtää paremmin kielen, uskomusten ja tunteiden vaikutusta sektorien välisessä yhteistyössä. Positiivisen muutoksen aikaansaamisessa mikrotason osaaminen voisi hyödyttää kaikkia. Esityksissä esille nousi tärkeänä näkökulmana luottamus. Skenaariot ovat hyödyttömiä, jos niiden tekijöihin ei luoteta. Skenaarioita voidaan myös käyttää, kun pohditaan, mitkä tekijät muuttavat luottamusta yhteiskunnan perusrakenteisiin.

Skenaariotyöskentelyyn tarvitaan uusia välineitä

Ennakoinnista ja skenaariotyöskentelystä voivat hyötyä globaalit, valtiolliset, paikalliset ja yritystason toimijat. Tarvetta nähtiin globaaleille ja Eurooppa-tason skenaarioille, mutta myös paikallistason keskusteluille tulevaisuuksien hahmottamisessa. Esimerkiksi kiertotalouteen ja ruokajärjestelmiin pureutuneissa keskusteluissa nostettiin esiin sidosryhmien merkitys muutoksen tukemisessa.

Globaalit sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen skenaariot voivat helpottaa elinkeinoelämää ja yksittäisiä yrityksiä varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin. Skenaariot auttavat yrityksiä myös kokeiluissa ja mahdollisten muutostarpeiden tunnistamisessa. Tuotannon rakenteisiin ja väestöllisiin muutoksiin liittyvät tulevaisuuskuvat puolestaan tukevat yhteiskuntapoliittista suunnittelua.

Vaikka skenaariotyöskentely hyödyttää monia tahoja, se koetaan myös haastavana. Keskusteluissa pohdittiin uudenlaisten työkalujen tarvetta ja osallistujien sitoutuneisuutta prosessiin. Auttavatko skenaariot rakentamaan parempaa tulevaisuutta riippuu siitä, miten niitä käytetään: skenaarioita voidaan käyttää niin poliittisena aseena kuin vallitsevan ajattelun haastajana ja uusien ajattelumallien juurruttajana. Yhteiskunnallisiin (tai vaikka yrityksen) riskeihin varautumisessa pyrkimyksenä on usein paluu menneeseen mahdollisimman nopeasti – tämä on näkynyt voimakkaasti myös koronakriisin julkisessa keskustelussa. Kuitenkin tulevaisuuden rakentamisessa todennäköiset lopputulemat ovat useammin jotain täydellisen katastrofin -skenaarion ja paluu menneeseen -skenaarion väliltä.

Dialogeissa avain tulevaisuuksien hahmottamiseen

Hallitun muutoksen rakentaminen tietoisesti ei ole helppoa. Vaarana on esimerkiksi yhteen skenaarioon tai tulevaisuuden strategiaan jumiutuminen. Resilienssi, joustavuus ja sopeutuminen uudenlaisiin tulevaisuuksiin luovasti ja jouhevasti vaatii harjoittelua niin ajatuksen tasolla kuin käytännössäkin. Parhaimmillaan onnistunut skenaariotyö voi auttaa haastamaan, rikkomaan malleja ja polkuriippuvuuksia, ja sitä kautta rakentamaan uudenlaisia, raikkaampia tulevaisuuksia. Useissa STN-hankkeissa on esimerkiksi toteutettu murrosareenoja, joissa on pohdittu mahdollisia tulevaisuuksia sidosryhmien kanssa, ja tarkasteltu polkuja kohti haluttuja tulevaisuuksia. Ensimmäinen suomalainen murrosareena koski energiatuotannon ja -kulutuksen tulevaisuutta Smart Energy -teknologiamurros - mahdollisuuksien hyödyntäminen Suomen kestävässä kasvussa toisella vuosisadalla (SET) -hankkeessa.¹ Sen jälkeen lähestymistapaa on sovellettu mm. vesien kestävään käyttöön Sopeutuminen sinisen kasvun avaimena (BlueAdapt) -hankkeessa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa hankkeissa tehdään runsaasti ennakointia ja skenaariotyöskentelyä. Konferenssi osoitti, että on hyödyllistä saattaa yhteen tulevaisuusorientoituneita tutkijoita eri aloilta. Lopputulemana todettiin, että tehokkaan skenaariotyön edellytyksenä on eri sektoreiden ja vaikuttajatahojen saaminen aktiivisesti mukaan tulevaisuusdialogiin.

¹Hyysalo , S , Lukkarinen , J , Kivimaa , P , Lovio , R , Temmes , A , Hilden , M , Marttila , T , Auvinen , K , Perikangas , S , Peljo , J , Rask , M T , Savolainen , K , Hakkarainen , L , Matschoss , K J , Huomo , T P , Berg , A & Pantsar , M 2019 , ' Developing Policy Pathways : Redesigning Transition Arenas for Mid-Range Planning ' , Sustainability , vol. 11 , no. 3 , 603 .

Kirjoittajat: strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat

Minna Lammi, Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT)
Mikael Hildén, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI)
Olli Kangas, Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA)
Heli Koski, Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH)
Kaisa Korhonen-Kurki, Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) ja Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT)
Anne-Christine Ritschkoff, Kestävän kasvun avaimet (GROWTH)
Helena Kahiluoto, Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) ja Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet (STEER)
Asta Salmi, Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä (IMPRES)