Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamat tutkimushankkeet tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi. Sosiaaliturvakomitean työskentelyn julkilausuttuna lähtökohtana on tutkimusperusteisuus. Tänä syksynä käynnistyy yhteistyö, jossa tutkimus ja komiteatyöskentely kohtaavat vuorovaikutteisesti. Komitean ja strategisen tutkimuksen hankkeiden yhteistyölistalla ovat planetaariset rajat, teknologia, instituutiot ja yhteiskuntafilosofia sekä väestömuutokset.

Suomen sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea aloitti työnsä kuluvan vuoden alussa. Komitean tehtävänä on laatia suunnitelma sosiaaliturvan vaiheittaiselle kokonaisuudistukselle: Miten sosiaaliturvaa voitaisiin selkeyttää, tehdä siitä ymmärrettävämpi ja toimivampi järjestelmä, joka kannustaa ihmistä ja mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvassa työelämässä ja yhä monimuotoisemmissa perhe- ja muissa elämäntilanteissa.

Komitean toimikausi on pitkä. Se päättyy vasta 2027. Komitea työskentelee siis yli vaalikausien, mikä mahdollistaa hallituskaudet ylittävän poliittisen sitoutumisen tehtyihin päätöksiin ja suosituksiin. Poliittista sitoutumista lisää myös se, että kyseessä on parlamentaarinen komitea. Siinä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Komitean työtä tukemassa on laaja joukko pysyviä asiantuntijoita työmarkkinajärjestöistä, kolmannen sektorin järjestöistä, ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista.

Laajapohjaisuus takaa laajan sitoutuneisuuden. Laajapohjaisuuteen sisältyy kuitenkin omat suuret ongelmansa: Mikä on se pienin yhteinen nimittäjä, josta voidaan sopia ja voidaanko sellaista ylipäätään löytää? Yleisellä tasolla sosiaaliturvan ongelmista voidaan olla pääsääntöisesti yhtä mieltä. Myös suuret yhteiskunnalliset päämäärät lienevät samat. Selkeä sosiaaliturva ja oikeudenmukainen yhteiskunta lienee kaikkien komitean työskentelyyn osallistuvien yleinen tavoite. Konsensus tuppaa kuitenkin loppumaan varsin pian, kun käydään pohtimaan, mitkä ovat ne konkreettiset sosiaaliturvan ongelmat, joita halutaan korjata – puhumattakaan keinoista näiden ongelmien korjaamiseksi.

Tutkimusperusteisuus lähtökohtana

Ongelmaa voidaan yrittää ratkaista tutkimusperusteisuudella. Jo pitemmän aikaa on vannottu näyttöön pohjautuvan poliittisen päätöksenteon nimiin ja Suomessakin aikoinaan paljon käytetty komitealaitos perustui laajaan tiedonkeräämiseen. Sosiaaliturvakomitea voidaankin nähdä yrityksenä palauttaa komitealaitos uudistetussa muodossa suurten uudistusten valmistelun työkaluksi. Komiteatyön vahvuutena on, että valmistelussa haetaan yhteistä ymmärrystä asioiden tilasta, vaikka oltaisiin eri mieltä asioihin liittyvistä poliittisista arvovalinnoista. Yhteinen ymmärrys asioiden tilasta vaatii riittävää aikaa rakentavalla ja vastavuoroiselle keskustelulle – sekä tutkittua luotettavaa tietoa.

Sosiaaliturvakomitean työskentelyn julkilausuttuna lähtökohtana on tutkimusperusteisuus, ja tutkimuksen ja tiedon hyödyntämisellä tulee olemaan keskeinen rooli komitean työssä. Komitealla on oma tutkimus- ja arviointijaostonsa, jonka tehtävänä on koordinoida komitean työn tutkimusperusteisuutta. Jaostossa on edustettuna keskeiset alan tutkimuslaitokset, ja tarvittaessa jaoston kokoonpanoa voidaan täydentää tutkijoilla yliopistoista. Tämän lisäksi komitea käyttää hyväkseen akateemista tutkimusta ja rakentaa erilaisia tutkimuksellisia verkostoja riittävän ja monipuolisen tietopohjan aikaansaamiseksi. Komitealla on myös oma julkaisusarja, jossa se voi julkaista laaja-alaisia katsauksia ja selvityksiä uudistuksen kannalta tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista ja kehityskuluista.

Strateginen tutkimuksen hankkeiden työ osana komitean työtä tukevaa tutkimusverkostoa

Strategisen tutkimuksen  hankkeiden tutkimustieto voi olla monella tapaa hyödyksi komitean työtä tukevasaa tutkimusverkostossa. Onhan STN-rahoitteisen tutkimuksen nimenomaisena tavoitteena tehdä päätöksentekoa tukevaa tutkimusta. Kaikilla STN-ohjelmilla on kytkös komitean työhön. Osa ohjelmissa mukana olevista tutkimuskonsortioista voi tarjota vastauksia hyvinkin konkreettisiin sosiaalipoliittisiin kysymyksiin, osa taas voi tarjota näkökulmia ja tulevaisuusskenaarioita. Millaiset ovat ekologisen kestävyyden reunaehdot elintavallemme? Mitä merkitsee ilmastomuutos ruuan tuotannolle ja millaisia ovat mahdolliset väestölliset muuttoliikkeet? Mitä väestörakenteen muutos merkitsee taloudelle ja yhteiskunnalle? Millä tavalla robotisaatio, alusta- ja kiertotalous vaikuttavat sosiaaliturvan tarpeeseen, luonteeseen ja rahoitusperustaan? Mikä on tulevaisuuden sosiaaliturvan yhteiskuntafilosofinen pohja eli yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien suhde? Miten politiikan, median ja rahan muutokset vaikuttavat kykyyn ja mahdollisuuksiin uudistaa sosiaaliturvaa?

Strateginen tutkimuksen ohjelmat ja hankkeet voivat siis sekä maalata joukon suuria tauluja että lisäillä niihin tarvittaessa sosiaalipoliittisia yksityiskohtia. Liikkeelle voidaan lähteä hahmottamalla suurta kuvaa ilmaston ja ympäristön kestävyyden aiheuttamista planetaarisista rajoista, teknologisista ja väestöllisistä muutoksista, instituutioista ja niihin varastoidusta yhteiskunnallisesta vallasta. Tarkemmat aiheet on syytä sopia strategisen tutkimuksen hankkeiden ja ohjelmajohtajien sekä komitean yhteistyönä. Näin varmistetaan, että kaikilla komitean työhön osallistuvilla on jaettu kuva siitä tulevaisuuden maailmasta ja reunaehdoista, joissa suomalaista sosiaalipolitiikkaa tullaan tekemään.

Pasi Mosion kuva: THL