Avoin julkaiseminen on edistynyt paljon Budapestin (2002) ja Berliinin julistuksien (2003) jälkeen. Avoimuutta edistäviä toimintatapoja, infrastruktuureja ja julkaisufoorumeita on syntynyt runsaasti. Monet rahoittajat, mm. tuleva eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horizon Europe ja Suomen Akatemia, edellyttävät avointa julkaisemista.

Tutkimuksen tulosten saavutettavuuden kannalta digitaalisesti toteutettu avoin julkaiseminen on hyödyllistä. Lehtitilausmaksujen korkeat hinnat, maksumuurit ja julkaisujen rinnakkaistallentamisen karenssiajat hidastavat muiden tutkijoiden mahdollisuuksia saada tietoonsa yhteisön jäsenten tekemät tutkimustulokset. Ilman niitä jokainen tutkija voisi nykyistä nopeammin ja helpommin hyödyntää omassa tutkimuksessaan muiden tekemiä julkaisuja, vaikkei hänellä tai hänen työskentelypaikallaan olisikaan rahoitusta julkaisujen ostamiseen tai julkaisusarjojen tilaamiseen. Vastaavasti tutkijan omat artikkelit voisivat avoimien julkaisutapojen myötä saavuttaa nykyistä paljon laajemman lukijakunnan.

Avoimen julkaisemisen edistyminen ei kuitenkaan riipu yksittäisistä julistuksista tai yksittäisten tutkijoiden päätöksistä. Kyse on kokonaisuudesta, jossa linkittyvät yhteen tutkijoiden meritoitumisen periaatteet, tutkimuksen laadun tukeminen, kustantajien työpanos ja ansaintalogiikka sekä tavoitteet julkisin varoin tuotetun tutkimuksen laajasta saatavuudesta yhdessä digitalisaation luomien uusien mahdollisuuksien kanssa.

Plan S ja Science Europe

Euroopan komission  ja Science Europen julkaiseman nk. “Plan S”:n tavoite on selkeä: 1.1.2020 lähtien julkisten kansallisten sekä eurooppalaisten tutkimusrahoittajien rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen pitää olla lähtökohtaisesti julkaistu luotettavissa avoimissa tiedejulkaisuissa tai julkaisualustoilla.

Plan S -valmisteluihin on osallistunut myös Science Europe ja 11 kansallista tutkimusrahoittajaa, ns. cOAlition S, mm. UK:sta, Ranskasta, Hollannista, Irlannista, Itävallasta, Norjasta ja Ruotsista.

Päätavoitteita on kaksi: julkisella tutkimusrahoituksella tuotetut julkaisut on saatava pois maksumuurien takaa kaikkien luettaviksi, ja avoimuus on toteutettava ilman kohtuuttomia kustannuksia. Näihin tavoitteisiin päästään sopimalla kansainvälisesti mm. kirjoittajien tekijänoikeuksien säilyttämisen tavoista ja yhteisistä avoimuutta tukevista julkaisulisensseistä. Kohtuuttomille lehtien tilausmaksuille ja avoimuuden mahdollistaville APC-maksuille olisi sovittava yhteinen raja sekä hybridijulkaisuista ja rinnakkaistallentamisen karenssiajoista olisi luovuttava. Tiedelehtien julkaisijoiden tulisi sen sijaan tarjota tukensa tutkimustulosten levittämiselle uusien toimintamallien kautta.

Vaikka tavoitteena on, että kaikki julkisilla varoilla rahoitettujen tutkimusten tieteelliset julkaisut ovat avoimia 1.1.2020 alkaen, huomioidaan kuitenkin monografioiden ja kirjojen mahdollisesti vaatima pidempi siirtymäaika.

Plan S tavoittelee myös tutkimusrahoittajien roolin vahvistamista avoimen julkaisemisen edistämisessä. Edellä esitetyt tavoitteet vaativat yhteisiä ja kansainvälisesti kattavia neuvotteluja ja sopimuksia. Rahoittajat loisivat kriteerit ja vaatimukset palveluille, joita korkealaatuisten avoimutta toteuttavien lehtien ja alustojen olisi tarjottava. Mikäli tällaisia lehtiä tai alustoja ei olisi olemassa, rahoittajien tehtävä olisi kannustaa sellaisten perustamista ja tukea niitä tarvittaessa. Plan S:n tavoitteena on, että yksittäiset tutkijat eivät itse kata avoimen julkaisemisen kustannuksia: siitä vastaavat yliopistot ja tutkimusrahoittajat.

Avoimien arkistojen ja rinnakkaistallennuksen merkitys tutkimuksen tuotosten pitkäaikaissäilytyksen ja toimitusinnovaatioiden pohjana säilyy tärkeänä. Rahoittajat pyytävät yliopistoja, tutkimusorganisaatioita ja kirjastoja muokkaamaan toimintatapojaan, erityisesti läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Plan S ja Suomen Akatemia

Suomen Akatemia edellyttää jo nyt avointa julkaisemista. Kultaisen mallin mukaisesti artikkeli julkaistaan suoraan avoimesti korkeatasoisessa ja avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti toimivassa julkaisukanavassa, niin sanotussa open access -julkaisussa. Nämä kulut ovat hyväksyttäviä tutkimuskuluja Akatemian rahoittamissa hankkeissa. Plan S:n toteutuessa kirjoittajamaksuille luotaisiin standardi, jonka tavoitteena olisi kohtuullistaa kirjoittajamaksuja samalla kun Euroopassa olisi luotu kriteerit, joilla tunnistetaan laadukkaat avoimet julkaisualustat ja edistetään niiden muodostumista.

Vihreässä mallissa artikkeli julkaistaan perinteisessä tilausmaksullisessa tieteellisessä lehdessä ja rinnakkaistallennetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saatavaksi sähköiseen julkaisuarkistoon tai -tietokantaan.  Tällä hetkellä vihreän mallin hyväksyttävä karenssiaika on yleensä 6 kk, joskin humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille se on usein kaksitoista kuukautta. Plan S:ään sitoutuessaan rahoittajat, myös Akatemia, eivät enää sallisi tällaisia karenssiaikoja.

Tällä hetkellä Akatemia sallii myös hybridijulkaisemisen. Kyse on ollut välivaiheen ratkaisusta ja siirtymäkaudesta matkalla täysin avoimeen julkaisemiseen. Plan S:ään sitoutuessamme hybiridijulkaisujen hyväksyminen päättyisi käytännössä viimeistään vuonna 2020.

Keskeinen muutos olisi myös se, että rahoittajien yhteistyön lisääntyessä myös Akatemia sitoutuisi edistämään avointa julkaisemista tukevia toimia nykyistä laajemmin yhdessä muiden eurooppalaisten rahoittajien kanssa.

Akatemian hallitus käsittelee Plan S:a kokouksessaan 20.9.2018. Plan S:n edellytysten aiheuttamia muutoksia Akatemian kriteereihin on tarpeen tarkastella huolellisesti. Samalla on hyvä ennakoida, mihin suuntaan Plan S toteutuessaan johdattelee avointa julkaisemista. Tullaanko esimerkiksi jo Horizon Europen hakemusarvioinnissa painottamaan avoimesti julkaistuja artikkeleita enemmän kuin maksumuurin takana olevia artikkeleita? Jos, niin tapahtuisiko tämä myös muiden kansallisten tutkimusrahoittajien rahoituksessa? Mikäli kehitys etenee tähän suuntaan, milloin ja miten se vaikuttaisi myös tutkijoiden rekrytoinneissa? Laajenisiko julkaistujen tutkimusten avoimuuden edellyttäminen joskus myös hakijan meritoitumisen arviontiin?

Avoin julkaiseminen on tänä syksynä ajankohtainen keskustelunaihe myös siksi, että Unifin Avoin tiede ja data -projekti suositteli kansallisen avoimen julkaisemisen politiikan tuottamista.  Haluamme myös Akatemian puolelta olla vahvasti tukemassa Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaa sen parhaillaan valmistellessa Avoimen tieteen kansallisen koordinaation käynnistämistä. Avoimen tieteen edistämiselle tarvitaan yhteisiä foorumeita, joissa erilaisia kysymyksiä ja näkökulmia voidaan punnita ja arvioida parhaiden ratkaisujen tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi.

Riitta Maijala, ylijohtaja
@RiittaMaijala