Kuten muissakin toimintatapojen murroksissa, myös avoimen tieteen edistymiseen liittyy epävarmuutta ja monia kysymyksiä, kunnes uudet toimintamallit löytävät uomansa. Yksi tieteelliseen julkaisemiseen liittyvä keskustelua hämmentänyt asia on ollut ”Open Access” termin suomentaminen avoimeksi julkaisemiseksi. 

Tämä on mielestäni ollut ongelma siksi, että jo paljon ennen tällä vuosituhannella esiinnousseita avoimen tieteen tavoitteita tieteellisen tutkimuksen periaatteena on ollut tutkimustulosten avoin julkaiseminen. Itse asiassa käännös on myös epätarkka, sillä ”access” tarkoittaa saatavuutta ja johonkin käsiksi pääsemistä eli sitä, että tieteellinen julkaisu olisi kaikkien asiasta kiinnostuneiden vapaasti luettavissa. Lisäksi avoimen julkaisemisen käsitteeseen on usein liittynyt ajatus siitä, että julkaiseminen Open Access -lehdissä olisi ainut keino saattaa julkaisu vapaasti luettavaksi. 

Siksi olen iloinen, että yhä laajemmin puhumme avoimen julkaisemisen sijasta tai sen rinnalla julkaisujen avoimesta saatavuudesta. Näin painotetaan aiempaa selvemmin koko tiedeyhteisön toimintatapojen tavoitteellista kehittämistä, eikä niinkään vain julkaisijoille ja kustantajille esitettyä vaatimusta muuttaa omia toimintatapojaan. 

Avoimen tieteen näkökulmasta oleellisinta ei ole keskittyä siihen, missä tutkimus julkaistaan vaan niihin keinoihin, joilla sopivassa paikassa julkaistu tieteellinen julkaisu on kaikkien siitä kiinnostuneiden vapaasti ja ilman maksua luettavana. Juuri tämä on myös cOAlition S -yhteistyön laatiman Plan S -suunnitelman tavoite, johon voi tutustua Plan S:n verkkosivulla. 

Mitä hyötyä on avoimesta julkaisemisesta? 

Julkaisujen avoin saatavuus tukee tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja uudistumista ja siksi myös Akatemiassa haluamme edistää sitä omassa roolissamme. 

Ilman tutkimustulosten tuomista muiden tutkijoiden tietoon tiede kehittyisi hyvin hitaasti, sillä uutta tutkimusta ei voisi rakentaa aiemman tiedon ja osaamisen päälle. Isaac Newton kuvasi tätä sanomalla: ”Jos olen nähnyt kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten olkapäillä.” 

Avoimen julkaisemisen periaatteessa ei siis ole itsessään mitään uutta tälläkään vuosisadalla, mutta uudet teknologiset ratkaisut ja tiivistyvä avoimen tieteen yhteistyö on luomassa ennenäkemättömän tavan päästä maksutta satojen tuhansien tutkijoiden työn tulosten äärelle. 

Näin tutkija voi aiempaa helpommin jo tutkimustaan suunnitellessa tutustua olemassa olevaan tieteelliseen tietoon, viimeisimpiin menetelmiin ja teorioihin ja välttää vahingossa aloittamasta hanketta, jonka tulokset eivät työn valmistuttua enää kiinnostaisi muita alan tutkijoita. Julkaisujen avoin saatavuus tukeekin tutkimuksen uudistumista. Avoin saatavuus edistää myös mahdollisuutta arvioida julkaistujen tutkimusten toistettavuutta ja sitä pohjaa, miltä tutkija omaa tutkimusideaansa kehittää. 

Tutkimuksen tulokset vaikuttavat tiedeyhteisössä, kun joku muu tutkija niitä hyödyntää omassa työssään. Tätä seurataan usein viittauksilla. Julkaisujen, jotka ovat avoimesti saatavilla, on useissa tutkimuksissa todettu saavan keskimäärin enemmän viittauksia verrattuna maksumuurin takana oleviin julkaisuihin. Tutkijan tuodessa julkaisunsa avoimesti saataville hänen työnsä vaikuttaa siten laajemmin tieteen edistymiseen. Tämä lisää tutkimuksen avoimuutta myös kaikille niille, joilla ei ole varaa tai halua maksaa tieteellisten julkaisusarjojen tilausmaksuja. 

Mitä useamman tutkijan on mahdollista tutustua kaikkiin häntä kiinnostaviin julkaisuihin, sitä vahvempi on tieteen tekemisen pohja. Kun julkaisut ovat ilman maksua saatavilla, myös yhteiskunnan muut toimijat voivat niihin tutustua. Näin myös tutkimustyön läpinäkyvyys lisääntyy yhteiskunnassa. 

Missä voin julkaista avoimesti? 

Tiivistyvän kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön tavoitteena on, että tutkija voisi helposti valita oman työnsä kannalta parhaan julkaisukanavan, joka tarjoaa myös mahdollisimman kätevän tavan tuoda julkaisu avoimesti ilman maksumuureja kaikkien siitä kiinnostuneiden saataville. 

Tieteellisten seurain valtuuskunta vastaa avoimen tieteen kansallisesta koordinaatiosta. Viime vuoden lopulla julkaistiin ensimmäinen, lehti- ja konferenssiartikkeleita koskeva tutkimusyhteisön kansallinen osalinjaus tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta ja toimenpideohjelma vuosille 2020-2025. 

Voit tutustua toimenpideohjelmaan avoimen tieteen verkkosivula (pdf).

Tieteellisten seurain valtuuskuntaTSV on julkaissut myös suosituksen vastuullisesta tutkijanarvioinnista avoimen tieteen verkkosivulla. 

Meillä Suomessa FinELib-konsortio on jo pidempään tehnyt tärkeää käytännön työtä sen edistäessä pelkkiin tilausmaksuihin käytettyjen varojen siirtoa julkaisujen avoimen saatavuuden toteuttamiseksi. Sopimusneuvottelujen tulosten myötä solmituissa sopimuksissa onkin jo löydetty ratkaisuja julkaisujen avoimen saatavuuden toteuttamiseen. Tutustu esimerkiksi Springer-julkaisijayhtiön Open Access -sopimukseen. 

Valmistelemme parhaillaan Suomen Akatemiassa tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa julkaisujen avoimen saatavuuden edistämistä ja tutkijan vastuullisen arvioinnin kehittämistä huomioimalla mm. TSV:n, Plan S:n ja FinELIbin tavoitteet ja suunnitelmat. 

Uudet periaatteet on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2021 jälkeen julkaistavissa rahoitushauissamme. 

Käytännössä muutokset vaikuttaisivat Akatemialta rahaa saavien tutkijoiden työhön vuodesta 2022 alkaen, jolloin ensimmäisiä vuonna 2021 rahoitettujen hankkeiden julkaisuja alkaa valmistua. Näin Akatemia tukee osaltaan TSV:n tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden osalinjauksen tavoitetta kaikkien uusien tieteellisten artikkeli- ja konferenssijulkaisujen välittömästä avoimesta saatavuudesta viimeistään vuonna 2022. 

Plan S:n mukaisesti 1.1.2021 jälkeen avatuissa Suomen Akatemian hauissa rahoitettujen hankkeiden tutkija voi saattaa julkaisunsa avoimeksi julkaisemalla Open Access -lehdissä, Open Access -alustoilla tai rinnakkaistallentamalla julkaisu ilman embargoaikaa esimerkiksi yliopiston omassa järjestelmässä. Siksi onkin ilahduttavaa, että yliopistot tarjoavat jo nyt hyvin tukea rinnakkaistallentamisen toteuttamiseen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto tukee yliopistolaisia avoimessa julkaisussa monella tavalla, voit lukea lisää aiheesta Helsingin yliopiston blogista. Lisäksi siirtymäkaudella vuoden 2024 loppuun asti tutkimusrahoitusta voi käyttää myös nk. hybridijulkaisujen artikkelimaksuihin, mikäli niiden kanssa on laadittu Plan S:n kelpuuttama siirtymäkauden sopimus. 

Tällä hetkellä cOAlition S määrittelee tarkemmin hybridilehtien siirtymäkauden askeleita ja ehtoja, rakentaa työkaluja, joilla tutkijoiden on helppo tunnistaa Plan S:n mukaisesti toimivat julkaisusarjat sekä analysoi, minkälaisia uusia avoimuutta tukevia julkaisusarjoja tai alustoja tarvittaisiin tulevaisuudessa. 

Ohjeistus koskee tässä vaiheessa vain artikkeleita, monografioiden ja kirjojen osalta valmistelutyö on parhaillaan käynnissä. 

Kansainvälisellä yhteistyöllä kohti monimuotoista avointa saatavuutta 

Plan S -suunnitelman keskeisenä lähtökohtana on, että julkaisujen avoin saatavuus voidaan käytännössä toteuttaa erilaisilla lähestymistavoilla. Tähän samaan tavoitteeseen liittyivät toukokuussa 2019 myös neljä muuta merkittävintä kansainvälistä Open Access toimijaa (African Open Science Platform, AmeLICA, OA2020 ja SciELO) allekirjoittaessaan yhteisen kannanoton ”São Paulo Statement on Open Access”. 

Näistä esimerkiksi OA2020:n julkaisujen avoimen saatavuuden tavoitteisiin on sitoutunut jo yli 140 organisaatiota, jotka edustavat yli 4 600 instituutiota eri puolilta maailmaa. Myös FinELib-konsortio on mukana OA2020-verkostossa. Voit tutustua OA2020-verkostoon ja sen toimintaan tarkemmin Open Access 2020 -verkkosivulta. 

Viime vuosien aikana monin eri tavoin tiivistynyt kansainvälinen yhteistyö on nopeasti lisännyt ja laajentanut ymmärrystä julkaisemisen trendeistä, kustannuksista ja taloudellisista rakenteista. Kun yhä useampi toimija eri maissa tavoittelee julkaisujen avointa saatavuutta, myös kustantajien on helpompi rakentaa uudenlaisia toimintatapoja ja tutkijoiden on helpompaa saattaa julkaisunsa avoimesti saataville. 

Näin erilaisten yhteenliittymien ja toimijoiden yhteistyöllä olemme yhä lähempänä tilannetta, jossa kasvava määrä julkaisukanavia, alustoja ja teknisiä ratkaisuja mahdollistaa julkaisujen avoimen saatavuuden toteuttamisen tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi.

Riitta Maijala
@RiittaMaijala