Olemme puhuneet paljon tutkitun tiedon merkityksestä päätöksenteossa, mutta melko usein lähestyen aihetta periaatteellisesti. Tämä kevät on tarjonnut tärkeän mahdollisuuden nähdä konkreettisesti tieteen suuri merkitys yhteiskunnalle. Poikkeuksellinen tilanne on nostanut laajasti esille myös tutkitun tiedon luonteen itseään korjaavana ja vertaisarviointiin perustuvana yhteisöllisenä toimintana.

Lisärahoitusta pandemiarokotteisiin ja -lääkkeisiin, kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen sekä ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen

Tänä keväänä eduskunta on myöntänyt Akatemian kautta jaettavaksi yhteensä 91 miljoonaa euroa lisärahoitusta kolmannessa ja neljännessä lisätalousarviossa.

Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimustyön monipuolinen merkitys yhteiskunnallisten haasteiden ennakoinnissa ja ratkaisemisessa näkyy näiden kertaluonteisten lisärahoitusten teemoissa sekä panostuksissa Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan tavoitteiden toteuttamiseen.

Temaattista rahoitusta on myönnetty COVID-19-rokote- ja lääketutkimukseen (kolmas lisätalousarvio, jonka rahoituspäätökset on jo tehty) ja kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen (neljäs lisätalousarvio). Tämän lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa on myönnetty rahoitusta vuodelle 2021 ilmastonmuutostutkimukseen, ja suunnitelman pohjalta Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen järjestelmätasoisen tutkimuksen rahoituksen hakuilmoitus on juuri julkaistu. Rahoituspäätökset tehdään vuoden 2021 alussa.

TKI-tiekartan toimeenpanoa kolmessa haussa

Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta toteaa, että Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Suomen nousu pandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta ja menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää uuden tiedon tuottamista, yhteiskunnallista hyötyä ja arvonlisää tuovia innovaatioita sekä korkeaa osaamisen tasoa.

Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on tiekartan linjausten mukaan koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi ja ekosysteemeiksi.

Tiekarttaa laadittaessa - ja nyt sen toteuttamisen aikana - Akatemia on keskustellut säännöllisesti Business Finlandin kanssa eri rahoitusmuodoista ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta.

Tämän vuoden neljäs lisätalousarvio kohdentaa rahoitusta TKI-tiekartan toteuttamiseen, erityisesti kumppanuuksiin liittyviin rahoitusmuotoihin: lippulaivoihin, tutkimusinfrastruktuureihin sekä kumppanuusverkostoihin. Näiden kolmen haun hakuilmoitukset on juuri julkaistu.

Lippulaivat ovat jo itsessään osaamiskeskittymiä ja merkittäviä toimijoita omassa ekosysteemissään. Nyt haettavaksi avattava rahoitus ohjataan vahvoille tutkimuksen ja osaamisen keskittymille, joilla on aktiivinen yhteistyö elinkeinoelämän ja mahdollisesti myös muiden toimijoiden kanssa.

Osaamiskeskittymien ja ekosysteemien rakentamista ja toiminnan kehittämistä tuetaan myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kumppanuusverkostojen erityisrahoituksella. Kyseinen teema on noussut esille myös muun muassa Akatemian Tieteen tila -selvityksissä, ja on hienoa, että siihen nyt on käytettävissä rahoitusta.

Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyöalustoina -rahoituksella vahvistetaan ja kehitetään tutkimusinfrastruktuurien laajaa ja monimuotoista hyödynnettävyyttä. Tällä tavoin tuetaan myös osaamiskeskittymien ja laadukkaiden ekosysteemien rakentumista. Samalla haku toteuttaa Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian 2020-2030 (pdf) tavoitteita infrastruktuurien laajasta ja monimuotoisesta vaikuttavuudesta.

Yllä mainittujen kolmen rahoitushaun yhteisenä tavoitteena on korkeatasoisen tutkimustyön ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen. Valitettavasti lisätalousarvion asettamien aikarajoitusten vuoksi näiden rahoitusmuotojen hakuaika osuu kesään.

Toisaalta kolmen, toisiaan täydentävän rahoitusmuodon ja organisaation omien strategisten painopisteiden tarkastelu samaan aikaan voi tukea systemaattisuutta hakemusten suunnittelussa. Syyskuun alussa päättyvien hakujen myötä pystymme järjestämään hyvän vertaisarvioinnin sekä tekemään rahoituspäätökset siten, että aikarajoissa pysytään.

Nopeat haut – Akatemian perusperiaatteita kunnioittaen

Pandemiaan suoraan ja välillisesti kytkeytyvien tekijöiden takia Suomen Akatemia toteuttaa tänä vuonna lukuisia erityishakuja, ja ne viedään läpi tavallista prosessia nopeammin. Kaikissa hauissa noudatamme perusperiaatteitamme, kansainvälistä vertaisarviointia ja siihen perustuvaa päätöksentekoa.

Kun kuulimme 5.6.2020, että valtioneuvosto esittää Akatemialle kertaluonteisesti yhteensä 81 miljoonaa euroa tänä vuonna jaettavaa lisärahoitusta, pohdimme heti, mitkä asiat suunnittelussa olisivat kaikkein tärkeimpiä.  

Esille nousivat erityisesti rahoituksen mahdollisimman tarkoituksenmukainen käyttö, hakijoiden näkökulman pitäminen vahvana suunnittelun osana, mahdollisimman pitkän valmisteluajan saaminen hakijoille, vertaisarvioinnin parhaat mahdolliset toteuttamismahdollisuudet, päätöksenteon järjestäminen ja haun järjestämiseen tarvittavan henkilöstön voimavarojen riittävyys kesän kynnykselle osuvassa aikataulussa.

Valtioneuvoston esitykseen ja eduskunnan päättämään lisätalousarvioon sisältyvä määrärahojen käytön aloittaminen jo tänä vuonna loi selkeän takarajan sille, milloin viimeistään rahoituspäätökset syksyllä 2020 on tehtävä.

Nyt julkaistut hakuilmoitukset ovat hyvin tiiviin valmisteluprosessin tulos. Organisaatioiden haettavina olevissa rahoitusmuodoissa olemme kuulleet yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, tutkimusryhmien haettavissa olevissa rahoitusmuodoissa yksittäisiä tutkijoita ja muita toimijoita.

Lisäksi parhaillaan on valmistelussa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimusrahoitus. Tämä rahoitus suunnataan tutkimusryhmille ja tutkimusryhmien konsortioille.

Kiitämme kaikkia hakujen valmistelua kommentoineita hyvistä ehdotuksista, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet hakujen toteutukseen.

Lopuksi: syyshaun ja huippuyksikköhaun hakuilmoitukset on myös jo julkaistu

Syksyllä on haettavana myös Akatemian perinteisiä rahoitusmuotoja ja syyshaun 2020 hakuilmoitukset on jo julkaistu. Haettavana ovat tavalliseen tapaan tutkijatohtorin, akatemiatutkijan, akatemiahankkeen, kliinisen tutkijan ja liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoitusmuodot. Lisäksi haettavana on tekniikan tutkimuksen rahoitusyhteistyön pilottihaku Norjan tiedeneuvoston kanssa. Myös seuraavan tutkimuksen huippuyksikköohjelman 2022–2029 haku avataan syksyllä.

Riitta Maijala, tutkimusasioista vastaava ylijohtaja
@RiittaMaijala