YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmasta (Agenda 2030) sovittiin vuonna 2015. Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös kehittyneitä valtioita. Vuoden 2015 tavoitteet kattavat lisäksi ympäristöön ja luontoon liittyvät tavoitteet, jotka puuttuivat aikaisemmin sovitusta. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat nyt erittäin kunnianhimoiset ja kattavat laajasti elämän eri alueet: 17 globaalia tavoitetta sisältävät 169 alatavoitetta.

Vuonna 2019 YK arvioi, että kestävän kehityksen toimenpiteet etenevät aivan liian hitaasti. Se määritti aihealueet, joihin tulisi panostaa ensisijaisesti nyt ja joista odotetaan nopeimmin tuloksia. Nämä kärjet ovat ihmisten hyvinvointi, oikeudenmukainen talous, elintarvikejärjestelmät ja ravitsemus, energian hiilineutraliteetti ja kaupunkialueiden kehittäminen ja globaalit ekosysteemipalvelut.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia annettu Suomessa yli 2 000 kappaletta

Suomessa laadittiin kestävän kehityksen strategia, jonka todettiin olevan varsin tehoton ohjaamaan kehitystä kestävämpään suuntaan. Vuonna 2013 Kestävän kehityksen toimikunta päätyi esittämään, että yksityiset henkilöt, yritykset ja julkinen hallinto voisivat tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia kestävään kehitykseen liittyen. Tämä varsin erilainen lähestymistapa on saanut paljon huomiota ulkomailla. Tällä hetkettä kestävän kehityksen sitoumuksia on annettu Suomessa yli 2 000 kappaletta.

Suomen Akatemia huomioi kestävän kehityksen tutkimusrahoituksessaan sekä viraston toiminnassa

Suomen Akatemia teki ensimmäiset kestävän kehityksen sitoumuksensa vuonna 2015. Tähän kannusti Opetus- ja kulttuuriministeriön tulossopimuksen vaatimus tukea kestävän kehityksen tavoitteita. Akatemian tekemät kestävän kehityksen sitoumukset käsittivät erityisesti ohjelmatoimintaan kohdistuvan, tutkimusrahoitukseen liittyvän sitoumuksen sekä viraston toimintaan kohdistuvan sitoumuksen. Virastossa pyrittiin sitoumuksen myötä vähentämään ulkomaan matkoja, kannustamaan joukkoliikenteen hyödyntämistä ja lisäämään etätyömahdollisuutta.

Akatemian hallitus laajensi tutkimusrahoitukseen liittyvää sitoumusta koskemaan kaikkia rahoitusmuotoja vuonna 2018. Kyseessä ei ole rahoituskriteeri, vaan Suomen Akatemia kannustaa tutkijoita kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden toteutumisen edistämiseen omassa tutkimuksessaan osana vastuullista tiedettä. Kysymys ei ole kuitenkaan pakollinen, eivätkä kestävän kehityksen tavoitteet ole monessa tutkimusaiheessa ensisijaisesti fokuksessa.

Tutkimuksen vastaavuutta kestävän kehityksen tavoitteisiin selvitetty Akatemiassa: ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistäminen korostuvat vastauksissa

Vuoden 2018 syyshaussa tutkijoilta kysyttiin ensimmäisen kerran, millä tavalla heidän tutkimuksensa vastaa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kysymys oli ymmärretty hyvin. Yli 90 prosenttia oli kommentoinut tutkimuksensa roolia juuri kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Olemme analysoineet Suomen Akatemiassa myönnön saaneiden akatemiatutkijoiden vastaukset suhteessa ”Suomi, jonka haluamme 2050” -yhteiskuntasitoumuksen (pdf) määrittämiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Alla olevassa kuvassa myönnön saaneiden akatemiatutkijoiden vastaukset on esitetty suhteessa kahdeksaan Suomen kestävän kehityksen tavoitteeseen. Kaikki kestävän kehityksen tavoitteet olivat edustettuina. Näistä ihmisten hyvinvoinnin edistäminen oli koettu ehdottomasti tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Suomen Akatemia tulee analysoimaan myös syksyllä 2020 edellisen vuoden syyshaun hakemusten ja myönteisen päätöksen saaneiden tutkijoiden osalta kestävän kehityksen tavoitteiden ilmenemisen. Tulokset raportoidaan Opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja Akatemian hallitus pohtii tulosten pohjalta seuraavan sitoumuksen sisältöä. Tällä hetkellä voimassa oleva sitoumus on vuosille 2019-2021.

Kuva 1. Vuoden 2018 syyshaussa tutkijoilta kysyttiin ensimmäisen kerran, millä tavalla heidän tutkimuksensa vastaa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kuvassa myönnön saaneiden akatemiatutkijoiden vastaukset on esitetty suhteessa kahdeksaan Suomen kestävän kehityksen tavoitteeseen.

Laura Raaska, johtaja