Suomelle ollaan parhaillaan laatimassa ulkoministeriön johdolla omaa Afrikka-strategiaa. Tavoitteissa korostetaan tasa-arvoista kumppanuutta ja yhteistyötä Afrikan kanssa, ei sen puolesta. Suomen Akatemia on mukana tukemassa tutkimusyhteistyötä Afrikan suuntaan. Tutkimusyhteistyö on parasta kehitysyhteistyötä, ja se voi myös avata ovia kaupallisiin toimiin.

EU-komissio julkaisi maaliskuussa 2020 Afrikka-strategiansa tiedonannon, ja strategia on tarkoitus vahvistaa tulevana keväänä EU:n ja Afrikan Unionin huippukokouksessa. Ilokseni huomasin, että tutkimus ja tiede olivat EU:n tiedonannossa vahvasti esillä! Afrikka on kirjattu myös Suomen hallitusohjelman yhdeksi painopisteeksi, ja ulkoministeriön johdolla ollaan parhaillaan laatimassa Suomelle omaa Afrikka-strategiaa.

Afrikka on myös yksi Team Finland Knowledge (TFK) -verkoston kahdeksasta painopistealueesta, ja myös suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat lisänneet toimintaansa Afrikassa. Esimerkiksi Helsingin yliopistolla on omia tutkimusasemia Keniassa ja Madagaskarilla, samoin Turun yliopistolla Namibiassa.

Miksi Afrikka sitten kiinnostaa juuri nyt? Se on yksi maailman nopeimmin kasvavista markkina-alueista. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä neljäkymmentä prosenttia maailman ihmisistä asuu Afrikan alueella. Pretorian TFK-lähettilään Iina Sorin sanoja lainaten: ”Tulevaisuuden huiput tulevat Afrikasta”. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa tutkijoiden määrä kasvaa nopeasti, ja osuus maailman tieteellisistä julkaisuista on noussut 2000-luvulla, vaikka maan panostus tutkimukseen ja kehitykseen on edelleen matala (0,8 % BKT:sta).

Samaan aikaan maapallon resurssien ylikäyttöön liittyvät ongelmat ovat meille kaikille ─ niin Suomelle kuin Afrikan maille ─ yhteisiä. Tutkimustyöllä on mahdollista löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja energiatalouden globaaleihin haasteisiin. Tässä afrikkalaisilla on paljon annettavaa, ja meillä paljon opittavaa. Yhteistyöllä afrikkalaisten tutkijoiden kanssa voidaan löytää ongelmiin ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko globaalia yhteisöä.

Suomen Akatemia on mukana tukemassa Afrikka-yhteistyötä

Suomen Akatemia rahoittaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä – myös Afrikka-yhteistyötä – kaikissa rahoitusmuodoissaan osana hankkeiden tutkimusmäärärahaa. Tämän lisäksi Akatemia rahoittaa suomalaisten ja afrikkalaisten toimijoiden tutkimusyhteistyötä rahoittajayhteistyöverkostojen kautta, yhdessä Afrikan maiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa ja osana Kehitystutkimus – DEVELOP -akatemiaohjelmaa.

Akatemialla on ollut kahdenvälinen sopimus rahoittajayhteistyöstä Etelä-Afrikan National Research Foundationin (NRF) kanssa vuodesta 2011 lähtien. NRF:n kanssa on tähän mennessä järjestetty kaksi yhteishankehakua. Vuonna 2012 teemalla ’Lapset ja Nuoret’ ja vuonna 2015 aiheesta ’Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit’ osana MISU-Akatemiaohjelmaa.

Tutkimusyhteistyötä Afrikan kanssa, ei Afrikan puolesta

Sekä EU, Suomi että Afrikan valtiot ovat korostaneet yhteistyötavoitteissaan tasa-arvoista kumppanuutta. Suomen Akatemia oli mukana EU:n 7. puiteohjelmasta rahoitetussa ERAfrica-verkostossa, jossa edistettiin tutkimusyhteistyötä Euroopan ja Afrikan välillä. ERAfrica merkitsi muutosta EU:n ja Afrikan tutkimusyhteistyölle: ensimmäistä kertaa Afrikan maat osallistuivat tasaveroisina kumppaneina tutkimusaloitteiden suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen.

Yhteistyölle on seurannut jatkoa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmassa LEAP-Agri-verkoston muodossa. LEAP-Agri edistää EU:n ja Afrikan välistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä ruoka- ja ravitsemusturvan sekä kestävän maatalouden aloilla. Akatemia osallistuu verkostoon yhtenä 30 afrikkalaisesta ja eurooppalaisesta partnerista.

Tuorein EU:n ja Afrikan välinen yhteistyöverkosto on LEAP-RE (Long-Term Joint EU-AU Research and Innovation Partnership on Renewable Energy), jonka tavoitteena on toteuttaa tutkimus- ja innovaatiotoimia ja kapasiteetin vahvistamista uusiutuvan energian alalla. Suomen Akatemia on mukana myös tässä verkostossa, joka valmistelee parhaillaan tutkimushankehakua vuodelle 2021.

Lisäksi Akatemia on mukana Euroopan, Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden ja Euroopan unionin välisessä EDCTP (European and Developing Countries Clinical Trials Partnership) -kumppanuusohjelmassa. Ohjelma tukee ensisijaisesti kliinisessä vaiheessa olevaa tutkimusyhteistyötä, jonka tavoitteena on uusien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan kehittäminen tartuntatautien hoitoon ja ehkäisyyn.

Suomalais-afrikkalaista tutkimusyhteistyötä antropologiasta ympäristötieteisiin

Tekemäni pienen selvityksen perusteella Suomen Akatemia rahoitti vuosina 2011─2019 Afrikka-yhteistyötä yhteensä noin 24 miljoonalla eurolla (yhteensä 74 rahoitettua hanketta). Eniten rahoitusta kulki Akatemian ja ulkoministeriön yhteisen kehitystutkimusrahoituksen kautta (35 hanketta). Akatemian ja eteläafrikkalaisen NRF:n kanssa järjestettyjen kahdenvälisten yhteishankehakujen kautta rahoitettiin yhteensä 9 hanketta sekä EU:n ja Afrikan monenvälisten rahoittajayhteistyöverkostojen kautta 8 hanketta.

Suosituimmat yhteistyökumppanimaat rahoitetuissa hankkeissa olivat Etelä-Afrikka, Kenia, Tansania, Etiopia ja Uganda. Kaiken kaikkiaan yhteistyötä tehtiin 22 eri Afrikan maan tutkijoiden kanssa.

Myös tutkimusalakirjo oli huomattava: eniten rahoitettuja hankkeita oli kehitystutkimuksen, antropologian ja etnologian, mikrobiologian, sosiaalitieteiden sekä maataloustieteiden aloilta. Rahoitettujen hankkeiden joukkoon mahtui myös ympäristötieteen, geotieteen, elintarviketieteiden, kliinisten lääketieteiden kasvatustieteiden kuin historiatieteidenkin hankkeita.

Tutkimusyhteistyö on parasta kehitysyhteistyötä ­– ­ja voi avata ovia myös kaupallisiin toimiin

Afrikka-strategioita luodessa on hyvä muistaa, ettei ole olemassa yhtä Afrikkaa. Afrikka on kulttuurisesti ja taloudellisesti moninainen maanosa, joka koostuu yli 50 valtiosta. Suomalaisilla tutkijoilla on yhteistyötä ympäri Afrikkaa laajalla tutkimusalakirjolla. Ajateltaessa tätä tulee mieleen, että heillä voisi olla paljonkin annettavaa Suomen Afrikka-suhteiden syventämisessä.

Suomalaisyrityksiä kannustetaan investoimaan Afrikkaan, mutta menestyäkseen yritysten tulee kyetä luomaan luottamukselliset suhteet afrikkalaisiin kumppaneihinsa ja tuntea sikäläinen kulttuuri ja toimintaympäristö. Tutkimusyhteistyö voi myös avata ovia kaupallisiin toimiin. Tätä varten kaivattaisiin verkottumista ja syvempää yhteistyötä Afrikassa toimivien ja Afrikasta kiinnostuneiden suomalaisten sidosryhmien välillä. Peräänkuulutankin tässä kohtaa myös Suomen afrikkalaisyhteisön, ja eritoten suomalaisissa korkeakouluissa opiskelleiden alumnien kuulemista ja osallistamista yhteistyöhön.

Tutkimusyhteistyö on parasta kehitysyhteistyötä. Kehitystutkija, taloustieteen nobelisti Amartya Seniä lainaten, kehitys on pohjimmiltaan ihmisten vapauden ja kyvykkyyksien kehitystä. Tätä tutkimus ja siihen perustuva osaaminen edistävät mitä parhaimmalla tavalla.