Toukokuun puolivälissä julkistettu julkisen talouden suunnitelma ei edistä valtioneuvoston korkeakoulupoliittisen selonteon tavoitteita. Suunnitelmassa leikataan yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta vähentämällä Suomen Akatemian mahdollisuuksia myöntää rahoitusta korkeatasoiseen tutkimukseen. Tutkimuksesta leikkaaminen merkitsee aina myös koulutuksesta leikkaamista.

Huhtikuun alussa julkaistun valtioneuvoston korkeakoulupoliittisen selonteon tavoitteiden mukaan ”koulutus ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden tuottama osaaminen uudistavat suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää.” Selonteossa tavoitteeksi otetaan myös, että ”Suomi on edelläkävijä uuden tiedon ja osaamisen tuottamisessa, käyttöönotossa ja soveltamisessa. Suomalainen tutkimus on korkealla kansainvälisellä tasolla, tutkimus kytkeytyy saumattomasti koulutukseen ja sitä hyödynnetään monipuolisesti.”

Toukokuun puolivälissä julkistettu julkisen talouden suunnitelma ei valitettavasti edistä näitä tavoitteita. Suunnitelmassa leikataan yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta vähentämällä Suomen Akatemian mahdollisuuksia myöntää rahoitusta korkeatasoiseen tutkimukseen. Tutkimuksesta leikkaaminen merkitsee aina myös koulutuksesta leikkaamista.

Osana hallituksen puoliväliriihen päätöksiä julkisen talouden suunnitelmassa alennetaan strategisen tutkimusrahoituksen myöntövaltuutta pysyvästi 25 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian tutkimushankkeiden myöntövaltuutta 10 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. Myöntövaltuudella tarkoitetaan sitä summaa, joka on vuosittain käytettävissä uusien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Julkisen talouden suunnitelma toteaa lisäksi, että Suomen Akatemian myöntövaltuutta laskee myös rahapelitoiminnan tuottoarvion aleneminen ja määräaikaisen kompensaation päättyminen vuonna 2024. Ratkaisut saattavat vaikuttaa Akatemian tutkimusrahoitukseen jo vuonna 2022 ja siitä eteenpäin. Tämän muutoksen vaikutus voi olla jopa moninkertainen nyt julkistettuihin leikkauksiin nähden. Julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa tähän näkymään lisätietoja tai yksityiskohtia. Rahapelituottojen alenemisen kompensaatioon kytkeytyvät kysymykset tulisikin ratkaista pikaisesti.

Yliopistojen tutkimusedellytykset heikkenevät

Suomen Akatemian rahoituksesta noin 90 prosenttia kohdistuu yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Strategisen tutkimuksen rahoituksesta vastaava osuus on noin 70 prosenttia. Muu osa rahoituksesta käytetään tutkimustyöhön pääosin valtion tutkimuslaitoksissa. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetyt 35 miljoonan euron leikkaukset tarkoittavat vuodesta 2023 alkaen yliopistoissa noin 26-27 miljoonan euron pysyvää vähennystä tutkimukseen käytettävissä oleviin varoihin. Valtion tutkimuslaitoksiin kohdistuu leikkauksista arviolta 8-9 miljoonan euron pysyvä vähennys.

Tutkimuksesta leikkaaminen leikkaa myös opetuksesta ja koulutuksesta. Tutkimus on yliopistoissa opetuksen perusta, ja Suomen Akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella toimivat tutkijat ovat opetuksessa merkittävässä roolissa sekä suoraan että epäsuorasti.

Kertaluonteiset rahoitukset eivät ratkaise leikkausten aiheuttamia ongelmia

Julkisen talouden suunnitelman kanssa liki samanaikaisesti on eduskunnassa tarkasteltavana lisätalousarvio, jossa Suomen Akatemian tämän vuoden myöntövaltuuteen esitetään kertaluonteista 45 miljoonan euron lisäystä. Tämä ns. elpymisrahoitukseen liittyvä rahoitusvaltuus on tarpeellinen ja tervetullut. Se ei kuitenkaan millään lailla vähennä tulevan pysyvän leikkauksen haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi koulutuspoliittisen selonteon tavoite: ”koulutus ja tutkimus vetävät Suomeen osaajia kaikkialta maailmasta” edellyttää, että ulkomaiset osaajat voivat luottaa siihen, että tutkimusrahoituksen tasoon ei tehdä yllättäviä leikkauksia.

Strategisen tutkimuksen arviointi loppusuoralla

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tehtävänä on rahoittaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka avulla etsitään ratkaisuja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä tiedontuottajien ja -hyödyntäjien kesken. Vuosittain rahoitus on ollut noin 55 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lähtien.

Strategisen tutkimuksen rahoituksella on tähän mennessä toteutettu 16 monivuotista tutkimusohjelmaa, joista neljä on päättynyt. Näiden neljän ohjelman arviointi on valmistumassa kesäkuussa. Tulokset ovat erittäin lupaavia: hankkeiden julkaisutoiminta ja vaikuttavuus ovat korkeatasoisia. Rahoitusmuodon kokonaisvaltaisempi arviointi on vasta alkamassa.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tärkeä osa korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen rahoitusta. Siihen kohdistuva leikkaus aiheuttaa merkittäviä muutoksia tutkimusohjelmissa ja saattaa jopa keskeyttää meneillään olevia tutkimushankkeita.

Kokonaisuutena julkisen talouden suunnitelman tutkimusrahoitusleikkaukset ja epävarmuus rahapelituottoihin sidotun tutkimusrahoituksen tilanteesta vaikuttavat merkittävästi tutkimusmahdollisuuksiin Suomessa. Samalla suunnitelmat heikentävät Suomen osaamispohjaa, joka on tulevaisuuden perusta.