Suomen Akatemia vastaanotti vuonna 2020 covid-19-aiheisia hakemuksia eniten biolääketieteiden, sosiaalitieteiden ja mikrobiologian aloilta. Tutkimusaiheissa esiin nousivat muun muassa rokote- ja lääkekehitys, huoltovarmuus ja kriisivalmius, pandemian vaikutukset kriittisten alojen työhön ja työntekijöihin, sosiaalinen epätasa-arvo, mielenterveys ja hyvinvointi sekä covid-19-disinformaatio. Avaamme tässä katsauksessa covid-19-pandemian näkyvyyttä Akatemiaan lähetetyissä hakemuksissa ja myönnetyssä rahoituksessa.

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Maailmalla jyllännyt covid-19-pandemia ravisteli yhteiskuntaamme perusteellisesti ja pitkään. Pandemiasta huolimatta Suomen Akatemia vastaanotti vuoden aikana yli 4 000 tutkimusrahoitushakemusta. Vuosittaisen ja teemoiltaan avoimen syyshakumme lisäksi avasimme myös tiettyihin teemoihin suunnattuja hakuja. Nämä kohdennetut haut toteutuivat lisärahoituksella, jonka eduskunta osoitti Akatemialle kevään ja kesän 2020 lisätalousarvioissa.

Viime vuonna vastaanottamamme yli 4 000 hakemusta muodostavat ainutlaatuisen aineiston, joka heijastaa pitkälti suomalaisen tutkijakunnan parhaita ja uusimpia ideoita. Aineisto tarjoaa sekä laajan että syvällisen ymmärryksen niistä tutkimuskysymyksistä, joita suomalaiset tutkijat pitävät tällä hetkellä kaikista merkittävimpinä ja ajankohtaisimpina.

Koronapandemia ja sen seuraukset tutkimusaiheissa vuonna 2020

Analysoimme Akatemialle vuoden 2020 aikana toimitettuja hakemuksia tunnistaaksemme koronapandemiasta esiin nousseita uusia tutkimuskysymyksiä, tutkijoiden valitsemia näkökulmia ja tutkimusaiheita. Tavoitteenamme oli tunnistaa koronapandemiaan liittyviä yhteisiä aihealueita, joita tutkijat ovat priorisoineet. Laadimme analyysistä raportin (pdf), jossa esitellään tunnistamiamme teemoja.

Analyysi antaa ainutlaatuisen käsityksen siitä, minkälaiseen koronatutkimukseen suomalaiset tutkijat keskittyvät. Tulosten mukaan covid-19 on keskeinen teema 3,2 prosentissa vuonna 2020 jätetyistä hakemuksista. Noin 19 prosenttia näistä analyysissämme mukana olevista, niin sanotuista covid-19-hakemuksista sai rahoitusta, ja yhteensä kyseisten hakemusten kokonaisrahoitus oli noin 20 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdistui erityisesti lääkekehitykseen ja yhteiskuntamme resilienssin tutkimukseen.

Analyysissämme mukana olevien hakujen lisäksi Akatemia myönsi rahoitusta vuonna 2020 avoinna olleissa, covid-19-aiheissa hauissa 8,45 miljoonaa euroa covid-19-epidemiaan ja sen vaikutusten hillintään liittyvässä erityishaussa ja 15 miljoonaa euroa Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmassa Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS).

Olemme tarkastelleet analyysimme puitteissa olevia covid-19-hakemuksia tarkemmin sekä koneellisesti että laadullisesti, ja tunnistaneet niistä yhdeksän eri aihealuetta.

Kuva 1. Covid-19-aiheisissa hakemuksissa esiintyvät keskeisimmät aihealueet.

1. Eniten hakemuksia liittyy aihealueeseen ”covid-19 ja biotieteet”. Tämän ryhmän hakemusten avainsanoja ovat esimerkiksi infektio, vasta-aine, inhibiittori ja virus. Monet hakemuksista on jätetty covid-19-rokote- ja lääkekehitystutkimukseen suunnattuun hakuun.
2. Toiseksi suurin aihealue on ”covid-19 ja kansalaisuus”. Kyseisen ryhmän hakemuksia voidaan kuvailla avainsanoilla: yhteiskunta, politiikka, media ja luottamus.
3. Kolmas aihealue on ”covid-19-pandemian vaikutukset liike- ja työelämään”. Kyseisen aihealueen hakemuksia voidaan kuvata sanoilla yrittäjyys, strategia, kriisi ja motivaatio.
4. Neljäs aihealue on ”covid-19 ja kansanterveys”. Tämän aihealueen avainsanoja ovat väestö, terveys, lapset ja mielenterveys.
5. Viides aihealue hakemuksissa on ”covid-19 ja julkishallinto”. Aihealue kattaa hakemuksia, joita voidaan kuvata avainsanoilla: resilienssi, talous, politiikka, ilmasto ja hallinto.
6. Kuudes aihealue on ”kliininen covid-19-tutkimus ja ympäristöterveys”. Tätä aihealuetta voidaan kuvata avainsanoilla epidemiologia, hoito, kuolleisuus ja infektiotaudit.

Koronapandemia on inspiroinut tutkijoita tutkimaan niin itse tautia kuin sitä aiheuttavaa virusta ja pandemian lukuisia vaikutuksia

Tunnistamamme aihealueet osoittavat pandemian synnyttämien tutkimuskysymysten moninaisuuden sekä nostavat esiin tutkijoiden yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Suomalainen tutkijakunta on aktiivisesti sitoutunut vastaamaan uusiin haasteisiin laaja-alaisesti ja etsimään uusia tutkimukseen perustuvia ratkaisuja.

Mielenkiintoisia havaintoja pandemian esille nostamien tutkimuskysymysten moniuloitteisuudesta nousee esiin, kun tarkastelemme hakemuksia, joissa yhdistyy kaksi eri aihealuetta. Näitä havainnollistetaan kuvan 1. viivoilla. Kutsumme analyysissämme kaksi aihealuetta yhdistävää hakemusryhmää teemaksi, ja tarkastelemme näistä lähemmin kolmea.

Ensimmäinen teema yhdistää aiheet ”covid-19 ja biotieteet” sekä ”kliininen covid-19-tutkimus ja ympäristöterveys”. Kyseinen teema kattaa sekä rokote- ja lääkekehitystutkimuksen että sen vaatimat tutkimusinfrastruktuurit ja näihin liittyvän kliinisen hoidon. Tämä on epäilemättä teema, jossa tutkimustarve on ollut ─ ja on edelleen ─ akuutti, ja jossa tutkimus on suoraan myötävaikuttanut pandemian hillitsemiseen ja vähentänyt sen aiheuttamia terveyshaittoja.

Kaksi muuta analysoimaamme teemaa nostavat esiin pehmeämpiä arvoja. Toinen näistä kattaa hakemukset, jotka yhdistävät aihealueet ”covid-19 ja kansalaisuus” sekä ”covid-19 ja julkishallinto”. Kolmas teema yhdistää puolestaan aihealueet ”covid-19 ja kansalaisuus” sekä ”covid-19 ja kansanterveys”. Molemmat kyseisistä teemoista kattavat hyvinvointiin, yhteiskuntaan, eriarvoisuuteen ja järjestelmätason haasteisiin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Pandemia näyttäytyy siten paitsi lääketieteellisenä tutkimuskysymyksenä, myös moniulotteisena yhteiskunnallisena haasteena.

Mielenkiintoisena havaintona on, että ”child” ja ”children” ovat kaksi yleisimmin käytätetyistä sanoista covid-19-hakemuksissa, niin lääketieteellisissä kuin yhteiskunnallisissakin teemoissa. Tutkijakunta on siis tunnistanut lapset väestöryhmäksi, jossa pandemia on aiheuttanut eniten uusia kysymyksiä. Kyseessä on toisin sanoen ryhmä, joka eniten tarvitsee tutkimustietoa pandemian haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Tutkittua tietoa tarvitaan pandemioiden ja muiden kriisien vaikutusten lieventämiseksi ja kriisivalmiuden vahvistamiseksi

Vuoden 2021 syyshaussa saimme jälleen tuhansia hakemuksia, joissa suomalaiset tutkijat kuvaavat relevanteiksi ja ajankohtaisiksi katsomiaan tutkimuskysymyksiä. Miten pandemia näkyy näissä hakemuksissa? Mitä aihealueita ja teemoja löydämme, jos toistamme analyysin uudella aineistolla? Löytyykö esimerkiksi uusia ratkaisuja lasten tukemiseen heidän arjessaan ja kehityksessään pandemian jälkeen? Tärkeämpää tutkimusaihetta tuskin on olemassa.

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi, ja koronapandemia on tosiaankin osoittanut laaja-alaisen tutkimuksen merkityksen. Kuka tietää, mitkä haasteet odottavat kulman takana ja millaista tietoa tarvitsemme selviytyäksemme seuraavasta kriisistä?

Lisätietoa Suomen Akatemian rahoittamasta covid-19-pandemian ja muiden yhteiskunnallisten kriisien tutkimuksesta löydät osoitteesta www.aka.fi/resilience. Tavoitteemme on tukea ohjelman avulla tutkimustulosten hyödyntämistä yhteiskunnassa pandemioiden ja muiden kriisien vaikutusten lieventämiseksi ja kriisivalmiuden vahvistamiseksi.