Osaaminen ei synny hetkessä. Vahva tieteelliseen tutkimukseen perustuva tietopohja rakentuu pitkäjänteisesti. Vaikka tieteellistä työtä tehdessä ei lähtökohtaisesti miettisikään tutkimuksen lyhyen tai pitkän aikavälin vaikuttavuutta, sitä syntyy useilla erilaisilla tavoilla yhteiskunnan hyväksi.

Tutkimusalallamme ilmasto- ja ilmanlaatututkimuksessa tutkimustiedon hyödyntäminen näkyy esimerkiksi niin, että pitkien aikasarjojen mittaustulosten ansiosta metsäalan toimijat voivat toteuttaa metsänhoidollisia tai puunkäyttöön liittyviä toimia ilmastonäkökulmat huomioon ottaen. Lisäksi tutkimustiedon hyödyntäminen näkyy ilmastomalleina, jotka ohjaavat päätöksentekijöitä tekemään ilmastokestäviä päätöksiä. Mittaus- ja analyysitulokset ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä auttavat luomaan ratkaisuja, joilla parannetaan ilmanlaatua ja sitä kautta ihmisten terveyttä. Kun tutkimuksella on monipuolista yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ymmärryksemme tieteellisen tutkimuksen moniulotteisuudesta ja merkityksestä kasvaa.

Tutkimukseen kannattaa sijoittaa. Tutkimuksessa siihen kohdennetut resurssit (raha, osaavat ihmiset) tuottavat (luovat) uutta tietoa, joka tuottaa innovaatioiden kautta uutta resurssia (rahaa, osaamista) hyödyttäen monipuolisesti yhteiskuntaa. Yhteiskunnan eli siinä elävien ihmisten kannattaa valita sellaisia päättäjiä, jotka ymmärtävät antaa tutkimukselle riittävästi resursseja pitämään tämän pyörän pyörimässä.  

Eturivin teknologiayritysten ja teknologisten ratkaisujen perustana on kovan luokan tieteellinen työ, kuten esimerkiksi teknologiayritys Vaisalan historia osoittaa. Tutkimustieto ja siihen perustuva osaaminen tuottavat innovaatioita ja ratkaisuja monilla eri aikajänteillä. Ja osaaminen mahdollistaa myös muualla tehdyn työn hyödyntämisen.

Oma kiinnostukseni tutkimukseen lähti aikoinaan puhtaasti halustani vastata tieteellisiin kysymyksiin: miten ilmakehässä muodostuu pienhiukkasia ja miten metsä ja maaperä vaikuttavat siihen.

Sittemmin olen miettinyt, miten kehitän työkaluja, esimerkiksi uutta mittausteknologiaa, jotta löytäisimme kyseisiin kysymyksiin vastauksia. Tämän ohella olen myös miettinyt, miten käytän aikaa uuden tutkijasukupolven kouluttamiseen ja erilaisten kumppanuuksien luomiseen sekä miten hankin pitkäjänteistä rahoitusta tutkimukseemme.

Globaalin tason ratkaisut vaativat kansainvälistä yhteistyötä ja tiedediplomatiaa

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii globaalia yhteistyötä ja yhdessä toteutettavia ratkaisuja. Siksi myös tutkimusyhteisön ja eturivin tutkijoiden tehtävä on rakentaa sellaisia toimintatapoja, joissa uusin tutkimustieto ja parhaat käytännöt otetaan laajasti kansainvälisesti käyttöön.

Teen oman tutkimusryhmäni kanssa paljon yhteistyötä erityisesti Kiinassa ja Venäjällä, jossa meillä on suurkaupunkien ilmanlaatua ja varsinkin niiden ilmansaastecocktaileja mittaavia asemia. Esimerkiksi Pekingissä olemme mitanneet ilmanlaatua keskeytyksettä kolme vuotta, Nanjingissä jo yli 10 vuotta. Seuraavaksi mittauksia ryhdytään tekemään Moskovassa.

Tämäntyyppinen toimintatapa ja yhteistyö vaatii onnistuakseen kansainvälisesti tunnustettua tutkimuksen tasoa ja myös vahvaa tieteellistä katu-uskottavuutta. Tiedediplomatia on tärkeää, jotta ovet avautuvat ja yhteistyö on mahdollista. Onnistuessaan tällaisella yhteistyöllä on erittäin paljon vaikuttavuutta: tutkimustieto otetaan monipuolisesti käyttöön ja parhaimmillaan uuden tiedon ja ymmärryksen avulla saadaan aikaan muutoksia ─ vaikka kyseessä olevien maiden ilmastopolitiikkaan.

Lippulaiva vauhdittaa kehitystä ja vahvistaa monipuolista yhteistyötä

Tämän vuoden alussa aloittanut uusi Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskittymä, ACCC-lippulaivamme (www.acccflagship.fi) on esimerkki siitä, miten pitkäjänteisen, vuosikymmeniä kestäneen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen perustalle pystyy luomaan monipuolista osaamista ja kumppaneita, laadukkaita tutkimusinfrastruktuureja sekä vahvaa kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttamista yhdistävän toimintatavan. Lippulaivan tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä metsien ja maan hiilensidontaa kasvattamalla sekä ilmanlaadun parantaminen maailmanlaajuisesti.