Suomen Akatemia on julkaissut Tieteen tila -tilastot. Tässä blogikirjoituksessa taustoitetaan tieteellistä julkaisutoimintaa käsittelevää materiaalia.

Tieteellistä julkaisutoimintaa kuvaavia indikaattoreita (bibliometriset indikaattorit) käytetään tarkasteltaessa eri maiden tutkimusjärjestelmien kehitystä. Lisäksi tieteellistä julkaisutoimintaa kuvaavia indikaattoreita käytetään myös esimerkiksi yliopistojen tutkimuksen arviointien tukena. Bibliometriset indikaattorit eivät yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta, mutta ne tarjoavat kuitenkin yhden hyödyllisen näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun. Voit lukea lisää bibliometrisistä analyyseistä esimerkiksi Hanken Svenska handelshögskolanin kirjaston verkkosivuilta. 

Tieteen tila -tilastoissa tarkastellaan Suomen ja vertailumaiden tieteellistä julkaisutoimintaa bibliometrisiä indikaattoreita käyttäen. Tarkastelemme muun muassa julkaisujen määrän tai tutkimusyhteistyön kehittymistä eri maissa ja tieteenaloilla sekä julkaisujen tieteellisessä kirjallisuudessa saamien viittausten määrää. Tilastoissa on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-palvelussa avoimesti saatavilla olevia bibliometrisiä tietoja, jotka perustuvat Web of Science- ja Scopus-tietokantoihin. Käytetty aineisto päivittyy vuosittain.

Web of Science ja Scopus -viittaus- ja tiivistelmätietokannat

Web of Science ja Scopus ovat kansainvälisiä, monitieteisiä viittaus- ja tiivistelmätietokantoja, joissa aineistona käytetään muun muassa tieteellisiä lehtiä, konferenssijulkaisuja, ammattilehtiä, kirjasarjoja sekä patentteja. Maatason tarkastelussa Web of Science -pohjainen ja Scopus-pohjainen aineisto antavat hyvin samansuuntaisia tuloksia, mutta tieteenaloittaisessa tarkastelussa tulokset eroavat jonkin verran toisistaan. Tätä selittää muun muassa aineistojen erilainen kattavuus. Scopus kattaa suuremman määrän tieteellisiä lehtiä ja lisäksi lehtien tieteenalaluokittelussa on eroja.

Julkaisukäytännöt ovat osin hyvin erilaisia eri tieteenaloilla. Erityisesti humanististen alojen ja monien yhteiskuntatieteiden julkaisut ovat puutteellisesti edustettuna kansainvälisissä viitetietokannoissa, joten pelkästään niissä ilmestyneiden julkaisujen laskeminen ei kuvaa julkaisutoiminnan todellista laajuutta näillä tieteenaloilla. Voit lukea lisää Web of Sciencen ja Scopuksen eroista Tieteen tila -tilastoja täydentävästä materiaalista.

Viittausindikaattorit

Viittausindikaattorit kuvaavat tieteellisten artikkeleiden ja muiden tieteellisten julkaisujen viittauksina saamaa huomiota tiedeyhteisössä. Tätä kutsutaan tieteelliseksi vaikuttavuudeksi. Top 10 -indeksi tarjoaa yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun, mutta se ei yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta. Julkaisumäärältään suhteellisen pienellä tieteenalalla voi esiintyä top 10 -indeksin arvoissa suuria vaihteluja analyysissä käytettyjen nelivuotiskausien välillä, vaikka tieteen tasossa ei olisikaan tapahtunut yhtä nopeasti näin suuria muutoksia. Luotettavamman kuvan tieteen ja tutkimuksen tason kehityksestä saa tarkastelemalla usean vuoden trendiä.

Viittausindikaattoreiden antama kuva tieteellisestä vaikuttavuudesta on luotettavampi, jos uusimpiinkin analysoitaviin julkaisuihin on kertynyt viittauksia tarpeeksi kauan, tyypillisesti vähintään kahden vuoden ajan julkaisuhetken jälkeen. Näin ollen Tieteen tila -tilastoissa esitetyissä uusimmissa arvoissa on aina muutaman vuoden viive.

Mikä on top 10 -indeksi?

Teknisen määritelmänsä mukaan top 10 -indeksi kuvaa eniten viittauksia saaneeseen 10 prosentin julkaisujoukkoon kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta, jolloin tieteenalan keskitaso maailmassa on 1. Top 10 -indeksin arvo, joka on suurempi kuin 1, tarkoittaa, että maan tai organisaation julkaisuista yli 10 prosenttia kuuluu tieteenalallaan eniten viittauksia saaneiden julkaisujen joukkoon. Top 10 -indeksiä laskettaessa kunkin tieteellisen julkaisun viittauskertymää verrataan vain muiden saman tieteenalan samana vuonna ilmestyneiden julkaisujen viittauskertymiin.

Tieteen tila -tilastoissa top 10 -indeksin arvoja ei esitetä, jos tarkasteltava julkaisumäärä on alle 50 julkaisua tai näiden julkaisuiden sisäinen kattavuus on alle 40 prosenttia. Kyseiset rajat on asetettu laskennassa, jotta tilastoihin ei sisältyisi mahdollisesti harhaanjohtavia indikaattoriarvoja. Sisäinen kattavuus tarkoittaa sitä osuutta tarkasteltavien tieteellisten julkaisuiden lähdekirjallisuudesta, joka on myös indeksoitu aineistona käytettyyn tietokantaan.

Voit lukea lisää bibliometrisiin analyyseihin liittyvistä käsitteistä Eduuni-wiki-yhteistyöalustalta.

Julkistetusta materiaalista nähdään muun muassa, että Suomen tieteellinen taso top 10 -indeksillä mitattuna on vakaa, mutta jäljessä eräistä keskeisistä verrokkimaista. Kiinan julkaisumäärä ja julkaisujen saamat viittaukset ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kun kiinalaisten julkaisujen määrä on kasvanut, niin top 10 -indeksejä laskettaessa käytettävä normalisointi johtaa siihen, että muiden maiden suhteellinen taso laskee. Siten useiden maiden top 10 -indeksin aikasarjoissa näkyvä laskeva trendi juontaa juurensa myös Kiinan noususta. Suomen yleisimmät yhteistyömaat kansainvälisissä yhteisjulkaisuissa ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa ja Kiina ─ kun tarkastellaan julkaisuja, joissa on tekijöitä vain kahdesta maasta.

_{Lähde: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC Oy, 2021.}

Kokeileva analyysi tutkimusaiheiden ja yhteistyöverkostojen tunnistamisesta julkaisutietojen perusteella

Samassa yhteydessä Tieteen tila -tilastojen kanssa julkaistaan Suomen Akatemian ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen yhteistyössä tuottama raportti Identifying research topics and collaboration networks in Finland using topic modeling on scientific publications in 2008–2019 (pdf). Raportissa on kokeiltu tutkimusaiheiden ja yhteistyöverkostojen tunnistamista julkaisutietojen perusteella. 

Tyypillisesti bibliometriset analyysit nojautuvat valmiisiin tieteenalaluokitteluihin. Monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimus kuitenkin haastaa tällaisia luokitteluja. Yhä useammin on tarpeellista ymmärtää, millaisia aiheita tutkitaan, ja analysoida eri aiheita koskevan tutkimuksen määrää, viittausvaikuttavuutta ja tutkimusyhteistyötä. Edellä mainitun raportin tavoitteena oli datalähtöisesti kartoittaa Suomessa tutkittavia aiheita ja ilmiöitä Web of Science -tietokannassa olevien, vuosina 2008–2019 julkaistujen tieteellisten julkaisujen pohjalta. Kokeilevan analyysin tarkoituksena oli selvittää, voiko tekstinlouhintaa ja bibliometrisiä menetelmiä käyttää ilmiöpohjaisten tutkimusaiheiden ja niihin liittyvän tutkimusyhteistyön tunnistamiseen.

Tieteen tila -tilastot kokonaisuutena

Suomen Akatemian tieteen tila -työn tavoitteena on tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa.

Akatemia on siirtynyt Tieteen tila -raportoinnissa vuosittaiseen julkaisuformaattiin. Samalla luovutaan laajojen yhtenäisten Tieteen tila -raporttien julkaisemisesta ja tiedepoliittisista suosituksista osana Tieteen tila -raportteja. Koronavirusepidemian takia vuodelle 2020 suunniteltu Tieteen tila -tilastojen julkaisu siirtyi, joten uusimpien vuosien tietoja puuttuu taulukoista ja kuvista.

Tieteen tila -tilastoissa käytetään vuosittain päivittyviä, avoimesti saatavilla olevia aineistoja seuraavista lähteistä:

• opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
• Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastot
• OECD:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastot