Tutkijan liikkuvuuden muutostrendejä kartoittaneen kyselyn tulokset osoittavat, että digitaalinen liikkuvuus nähdään merkittävänä liikkuvuuden muotona jo tällä hetkellä. Kyselyyn vastanneet pitävät kansainvälistä liikkuvuutta merkityksellisenä tutkijanuran kannalta. Keskeinen huoli liittyy liikkuvuusedellytyksen yhdenvertaisuuteen. Suomen Akatemialle kysely muun muassa antaa arvokasta tietoa erilaisista mahdollisuuksista liikkuvuustavoitteiden toteuttamiseen.

Tutkijan liikkuvuus on ollut muutoksessa jo ennen COVID-19-pandemiaa muun muassa digitaalisten työskentelymahdollisuuksien ja työympäristöjen kehittymisen vuoksi. Koska fyysinen siirtyminen tutkimusympäristöstä toiseen on ollut erityisen haastavaa pandemian aikana, koronaviruspandemia teki ajankohtaiseksi tarkastella liikkuvuusedellytystä akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin rahoitusmuodoissa. Lisäksi samalla on ollut ajankohtaista pohtia liikkuvuuden muutoksen merkitystä rahoitusmuotojemme kehittämisessä.

Toteutimme Tutkijan liikkuvuus -hankkeen puitteissa vuoden 2020 lopulla kyselyn, jolla kartoitimme tutkijan liikkuvuuden muutostrendejä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton kanssa.

Kyselyn tulokset auttavat meitä kehittämään rahoitusmuotojamme siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin tiedeyhteisöä ja yhteiskuntaa sekä vastaavat tutkijantyön ja toimintaympäristön muutoksiin.

Digitaalinen liikkuvuus nähdään merkittävänä liikkuvuuden muotona jo tällä hetkellä

Liikkuvuus -kyselyn kysymykset käsittelivät liikkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä, kansainvälisen liikkuvuuden seurauksia sekä liikkuvuuden eri muotoja. Kunkin kolmen teeman kohdalla arvioitiin Likert-asteikolla eri tekijöiden merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Jokaista vastausta oli mahdollisuus tarkentaa avovastauksella.

Kysyimme, millaisia liikkuvuuden muotoja tutkijoilla jo on sekä miten digitaalinen liikkuvuus voitaisiin todentaa ja mitata Akatemian rahoitushauissa ja hakemusten arvioinnissa. Pyysimme hakijoita myös kertomaan kuinka Akatemian tulisi kehittää rahoitusmuotoja vastaamaan paremmin nykytilannetta.

Saimme jokaiseen kysymykseen 100-200 kappaletta perusteellisia, syvällisen näkökulman liikkuvuuteen ja tutkijan uraan tarjoavia avovastauksia. Tulosten analysoinnissa yhdistelimme eri vastauksissa usein toistuvia teemoja tunnistaaksemme sekä yhteisiä huolenaiheita että toisaalta liikkuvuuden eri muotoihin liittyviä mahdollisuuksia. Nostamme seuraavassa esiin muutamia havaitsemiamme teemoja.

Kyselyyn vastanneiden näkemys liikkuvuuden muotojen merkityksestä tulevaisuudessa.

^{Digitaalinen liikkuvuus nähdään merkittävänä liikkuvuuden muotona jo tällä hetkellä. Sen merkityksen nähdään kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana, ja merkityksen kasvua pidetään verrattain myönteisenä asiana.}

Kansainvälistä liikkuvuutta pidetään merkityksellisenä – huolta liikkuvuusedellytyksen yhdenvertaisuudesta

Keskeinen avovastauksissa esiintynyt huoli oli liikkuvuusedellytyksen yhdenvertaisuus. Erityisesti henkilökohtaisten syiden, kuten hoivavastuiden, nähtiin vaikuttavan mahdollisuuksiin siirtyä fyysisesti toiseen tutkimusympäristöön.

Toisaalta vastauksissa korostuivat uudet tavat tehdä yhteistyötä, joihin ei vaadita fyysistä läsnäoloa tietyssä fyysisessä ympäristössä. Digitaalisen liikkuvuuden tavoin kestävän kehityksen merkityksen nähtiin kasvavan, ja tämä kasvu nähtiin myönteisenä asiana.

Tutkimusyhteistyö nähtiin olennaisena liikkuvuuden tavoitteiden toteutumisen kannalta, tapahtui se sitten etänä tai fyysisesti toisessa tutkimusympäristössä.

Vastaajat myös pitivät kansainvälistä liikkuvuutta merkityksellisenä tutkijanuran, kuten kansainvälisen yhteistyön ja tutkijan itsenäistymisen kannalta. Vastauksissa kuvattiin monipuolisesti liikkuvuuden ─ eli käytännössä tutkimusyhteistyön ─ eri muotoja. Näihin lukeutuivat kyselyn perusteella esimerkiksi:

• yhteisjulkaisut
• tutkimusraportit
• yhteinen rahoitus tai sen hakeminen
• aineistojen jakaminen
• tieteellisten tapahtumien järjestäminen
• kansainvälisten opiskelijoiden yhteisohjaus
• yhteiset patentit
• koodin kehittäminen

Kyselyn tulokset näkyvät syyskuun 2021 haussa

Käytämme syyskuun haun 2021 hakuilmoituksessa esimerkkeinä yllä mainituista yhteisjulkaisemista ja/tai aineistojen jakamista sekä yhteisrahoituksen hakemista muiden kuin oman tutkimusympäristön tutkijoiden kanssa. Mikäli COVID-19-pandemia on estänyt täyttämästä vuoden 2021 syyskuun haun liikkuvuusedellytystä eikä kyse ole liikkuvuusjakson katkeamisesta tai peruuntumisesta, näillä toimilla hakija voi kuvata sitä, mitä hän on tehnyt tohtorintutkinnon jälkeen täyttääkseen edellytyksen tutkimusympäristön vaihtamisesta.

Tulevassa syyskuun haussa hyväksymme ensimmäistä kertaa myös muita kuin fyysisen liikkuvuuden muotoja liikkuvuusedellytyksen vaatimusten täyttämiseen. Tärkeintä on liikkuvuuden tavoitteiden toteutuminen tutkimusympäristön vaihdon avulla. Voit lukea tarkemmin liikkuvuutta koskevista poikkeuksista edellisestä blogikirjoituksestamme: Tutkijan liikkuvuus vuonna 2021.

Liikkuvuusedellytys säilyy hakukelpoisuuden ehtona tutkijatohtorin tai akatemiatutkijan tehtävää hakeville syyskuun haussa 2021, mutta samalla Akatemia ottaa huomioon myös COVID-19-pandemian tuomat vaikeudet liikkuvuudessa akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin tehtävien hakijoiden osalta.

Tunnistimme kyselyyn vastanneiden avulla mahdollisuuksia toteuttaa liikkuvuuden tavoitteita, vaikka tutkimusympäristön fyysinen vaihto ei COVID-19-pandemian vuoksi olisi ollut lainkaan mahdollista. Kysely myös tuki ajatustamme Akatemian liikkuvuusneuvontatiimin perustamisesta.

Liikkuvuusneuvontatiimi huolehtii hakijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta yhtenäisillä linjauksilla liikkuvuusedellytyksen osalta. Hakijat myös saavat liikkuvuusneuvontatiimiltä yhtenäistä neuvontaa yli toimikuntarajojen.

Kiitämme siis vielä kerran kaikkia vastanneita. Kaikissa liikkuvuusedellytykseen liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä osoitteeseen mobility(at)aka.fi