Suomen Akatemiassa laaditussa tilastopohjaisessa raportissa on selvitetty tohtorikoulutettujen sijoittumista eri työnantajasektoreille 2010-luvulla. Tohtorikoulutettujen osaamista tarkastellaan tohtorintutkinnon koulutusalan mukaan. Tarkastelunäkökulmina ovat myös sukupuoli, kansalaisuus ja akateeminen ikä. Suomessa oli 25 800 tohtorikoulutuksen saanutta työllistä vuonna 2017. Yksityisellä sektorilla tai yrittäjinä tohtoreista työskenteli 31 prosenttia, julkisella sektorilla 34 prosenttia ja yliopistoissa 35 prosenttia.

Tohtorikoulutettujen työllisten (25–64-vuotiaat) määrä on kasvanut 22 prosenttia vuosina 2011–2017. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on ollut yksityisellä sektorilla ja yrittäjien määrässä. Yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtoreiden osuus (21 % vuonna 2011) on kasvanut 25 prosenttiin. Tämän lisäksi kuusi prosenttia tohtoreista työskenteli yrittäjinä vuonna 2017. Julkisen sektorin yhteenlaskettu osuus (kunnat, julkisen sektorin tutkimuslaitokset ja valtio) on pienentynyt 36 prosentista 34 prosenttiin. Suurin osa julkisen sektorin tohtoreista työskentelee kuntatyönantajilla. Yliopistoissa tohtoreista työskenteli 35 prosenttia. Osuus on pienentynyt vuodesta 2011 (38 %).

Työllisten tohtoreiden (25–64-vuotiaat) sijoittuminen työnantajasektoreille vuosina 2011, 2014 ja 2017.

_{Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Korkeakoulutus ja T&K-toiminta, T&K-henkilövoimavarat.}

Työllisistä tohtoreista lähes puolet oli naisia. Naisten osuus tohtoreista vaihteli yksityisen sektorin 40 prosentista 60 prosenttiin kuntasektorilla.

Ulkomaalaisia tohtoreita Suomessa työskenteli noin 1 260. Ulkomaalaiset tohtorit sijoittuvat suomalaisia useammin yliopistoihin (52 % ulkomaalaisista tohtoreista) ja yksityiselle sektorille (29 %), kun vastaavat suomalaisten tohtoreiden osuudet olivat 34 ja 25 prosenttia. Valtiosektorille ulkomaalaiset tohtorit eivät työllisty juuri lainkaan ja myös kuntasektorille (7 %) selkeästi harvemmin kuin suomalaiset tohtorit (23 %). Kaikkiaan ulkomaalaisten tohtoreiden osuus tohtorikoulutetuista työllistä oli viisi prosenttia vuonna 2017.

Koulutusaloittain tarkasteltuna terveys- ja hyvinvointialojen (26 %, 6 700 henkilöä) ja tekniikan alan tohtoreiden (16 %, 4 100 henkilöä) osuudet työllisistä tohtoreista olivat suurimmat. Vaikka työllisten tohtoreiden määrä on kasvanut kaikilla koulutusaloilla, alojen väliset voimasuhteet ovat muuttuneet hyvin vähän vuodesta 2011 vuoteen 2017. Naisten osuus työllisistä tohtoreista on kasvanut kaikilla koulutusaloilla, mutta koulutusalojen välillä sukupuolirakenteessa on suuria eroja. Kasvatusalojen työllisistä tohtoreista 72 prosenttia oli naisia, ICT-aloilla vain 18 prosenttia vuonna 2017.

Tilastoraportissa on tarkasteltu erikseen tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteleviä tohtoreita, jotka tekivät lähes 10 000 t&k-työvuotta (19 % kaikista t&k-työvuosista) vuonna 2019. Tohtorikoulutettujen tekemien t&k-työvuosien osuus oli suurin yliopistoissa (41 %) ja pienin yrityssektorilla (7 %).

Sijoittumistilastoja taustoitetaan kuvaamalla tohtorintutkintojen ja ylempien korkeakoulututkintojen määrällistä kehitystä eri koulutusaloilla. Raportin aineisto kokonaisuudessaan tarjoaa yhden tavan tarkastella tohtorikoulutuksen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Tilastoraportti on laadittu osana Suomen Akatemian tieteen tila -työtä, jonka tavoitteena on tuottaa materiaalia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten oman kehitystyön tueksi sekä vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa.