Suomen Akatemiassa laaditussa analyysissä selvitettiin ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliustutkimusta hakemusaineistomme valossa. Akatemia vastaanotti vuonna 2020 yli 600 kyseisiin tutkimusaiheisiin kytkeytyvää hakemusta, jotka edustivat laajaa kirjoa eri tutkimusaloja aina teknologiasta yhteiskunta- ja ihmistieteisiin asti. Analysoidut hakemukset esittivät tutkittaviksi esimerkiksi ympäristöystävällisempään akkuteknologiaan, ilmansaasteiden terveysvaikutuksiin, ruokahävikin vähentämiseen, ilmastonmuutoksen havainnointiteknologiaan sekä päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. Ilmastonmuutokseen ja hiilineutraaliuteen suoraan tai välillisesti kytkeytyvää tutkimusta rahoitettiin vuonna 2020 yhteensä noin 68 miljoonalla eurolla.

Ilmastokriisi on yksi aikamme tärkeimmistä ratkaisuja vaativista globaaleista haasteista. Laaja-alaisena ilmiönä ilmastokriisi edellyttää monipuolista tutkimusta. Tarve ratkaista ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä onkin osa Suomen Akatemian strategiaa. Akatemia rahoittaa ilmastonmuutokseen ja hiilineutraaliuteen kytkeytyvää tutkimusta vuosittain sekä syyskuun rahoitushaussa että temaattisesti rajatuissa erityishauissa.

Vuosittain vastaanottamamme noin 5 000 – 6 000 hakemusta muodostavat kattavan aineiston niistä tutkimuskysymyksistä, joita suomalaiset tutkijat pitävät juuri nyt kaikkein merkittävimpinä. Halusimmekin selvittää, mitä tämä aineisto kertoo Suomessa tehtävästä ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliustutkimuksesta. Kuinka paljon tutkimusta aiheesta tehdään ja millaisia kokonaisuuksia ja kysymyksenasetteluja teeman tutkimus kattaa?

Toteutimme analyysin käyttäen aineistona vuoden 2020 syyskuun yleiseen rahoitushakuun sekä ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliusteeman kannalta relevantteihin temaattisiin erityishakuihin lähetettyjä hakemuksia (yhteensä 3 148 hakemusta). Tarkempi analyysi tuloksista on luettavissa raportistamme.

Ilmastonmuutokseen kytkeytyvän tutkimuksen kirjo vuoden 2020 rahoitushakemuksissa oli aloiltaan laaja ja monitieteinen

Tunnistimme analyysissamme hakemusaineistosta yhteensä 620 ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliusteemaan kytkeytyvää hakemusta. Tämä oli yhteensä noin viidennes (20 %) analysoitujen hakujen hakemuksista. Aineistomme suuri koko ei mahdollistanut hakemusten tarkastelua yksittäin, vaan hyödynsimme tunnistamisessa koneellisia menetelmiä. Tunnistamisen pohjana oli asiantuntijatyönä laadittu 110 hakusanaa kattava sanasto, ja mukaan valikoituivat ne hakemukset, joissa tätä sanastoa esiintyi merkittävästi.

Eräs päällimmäisistä havainnoista oli, että ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliusteeman hakemuksille myönnettiin merkittävä määrä rahoitusta: Suomen Akatemia ja sen yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittivat ilmastonmuutokseen ja hiilineutraaliuteen suoraan tai välillisesti kytkeytyvää tutkimusta vuonna 2020 yhteensä noin 68 miljoonalla eurolla.

Hakemukset kattoivat teeman sisällä laajan kirjon eri tutkimusaloja. Hakijoiden hakemuksilleen valitsemista tutkimusaloista yleisimpiä olivat geotieteet ja ympäristötiede, mutta yhteensä hakemusten edustamia tutkimusaloja oli kuitenkin mukana kymmeniä. Niiden joukossa oli myös aloja, joita ei kenties perinteisesti liitetä ilmastonmuutostutkimukseen, kuten oikeustiede, ravitsemustiede, viestintätieteet ja liiketaloustiede. Tutkijat monilta eri aloilta ovat siis tunnistaneet oman alansa mahdollisuudet osallistua ilmastokriisin ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen.

Hakemukset olivat myös monitieteisiä, ja yksi hakemus edusti keskimäärin 3,4 eri tutkimusalaa. Ilmastonmuutos aikamme suurimpana kestävyyshaasteena edellyttää yhteistyötä yli tieteenalarajojen, ja tämä ulottuvuus tuli aineistostammekin vahvasti esille.

Hakemusten muodostamat teemakokonaisuudet kattavat monipuolisesti ilmastonmuutoksen etenemisen sekä sen vaikutusten ja torjuntakeinojen tutkimusta

Saadaksemme kokonaiskuvan ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliusaiheen tutkimusteemoista tarkastelimme myös, millaisiin aihepiireihin tutkimusta voidaan jaotella. Hyödynsimme analyysissä koneellisia menetelmiä, joiden avulla lajittelimme ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliusaiheiset hakemukset temaattisiin ryhmittymiin niiden välisten tutkimusalayhteyksien perusteella.

_{Temaattiset tutkimusalaryhmittymät sekä niihin kuuluvien hakemusten määrä ja osuus kaikista ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliusaiheisista hakemuksista.}

Hakemukset jakautuivat kuuteen temaattiseen ryhmittymään. Yhdessä tarkasteltuna eri ryhmittymät kattavat monipuolisesti aihealueita sekä ilmastonmuutoksen etenemisen että sen vaikutusten ja torjuntakeinojen tutkimukseen liittyen.  

1. Noin neljännes teeman hakemuksista sijoittui materiaali- ja energiatekniikka -ryhmittymään. Kyseisestä ryhmittymästä esiin nousevia hakusanoja olivat esimerkiksi uusiutuva energia, CO₂-päästöt ja aurinkoenergia. Monia ryhmittymän hakemuksia yhdistävänä tutkimusteemana oli ympäristöystävällisemmän teknologian kehittäminen.
2. Lähes yhtä suuren kokonaisuuden edellä mainitun kanssa muodosti ihminen ja yhteiskunta -ryhmittymä, jossa yleisiä tutkimusaloja olivat esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus, sosiaalitieteet ja valtiotieteet. Tähän ryhmittymään liittyivät esimerkiksi hakusanat kiertotalous, hiilineutraali ja kestävä kulutus. Tutkimusaiheena hakemuksissa saattoi olla esimerkiksi ilmastonmuutos lainsäädännössä tai koulutuksessa.
3. Kolmanneksi suurin ryhmittymä oli biologia ja ympäristötieteet. Tässä ryhmittymässä esiin nousivat esimerkiksi hakusanat kuivuus, ikirouta ja hiilinielu. Ryhmittymän tutkimusaiheisiin lukeutui esimerkiksi ilmansaasteiden terveysvaikutukset.
4. Neljäs ryhmittymistä oli geotieteet ja maantiede. Tässä ryhmittymässä monen hakemuksen tutkimusaiheena oli ilmastonmuutosilmiö itsessään, mitä kuvastavat esimerkiksi ryhmittymälle tyypilliset hakusanat ilmastomalli, ilmansaate ja musta hiili.
5. Viidennen, jo selvästi edellisiä ryhmittymiä pienemmän ryhmän muodosti sähkö- energia- ja tietotekniikka. Ryhmittymälle olennaisia hakusanoja olivat esimerkiksi energiajärjestelmä, akku ja älykäs sähköverkko.
6. Pienin tunnistetuista ryhmittymistä oli ympäristö, kemia ja ravinto. Muista ryhmittymistä poiketen se ei muodostanut järin yhtenäistä kokonaisuutta, vaan kattoi useita eri teemoja. Kyseisestä ryhmittymistä esiin nousivat muun muassa hakusanat bioenergia, ilmansaaste ja hiilen sitominen.

Ilmastonmuutos ja hiilineutraalius ovat merkittäviä tutkimusteemoja myös tulevaisuudessa

Ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliustutkimuksen merkitys ei tule vähenemään. Esimerkiksi maaliskuussa julkistettu Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi painottaa, että Suomen TKI-järjestelmän tulee ottaa keskiöön yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaiseminen.

Osaltaan tähän haasteeseen vastaa jo esimerkiksi tuore akatemiaohjelma Climate-Synergy, joka kokoaa yhteen eri hankemuodoin rahoitettua ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliustutkimusta. Ohjelma pyrkii vahvistamaan alan tutkimusta, edistämään tutkimustulosten hyödyntämistä sekä tuomaan esiin laadukkaan tutkimuksen merkitystä ilmastokriisin ratkaisemisessa.

Ilmastonmuutos- ja hiilineutraaliusteeman sisäiset tutkimusaiheiden painopisteet saattavat muuttua esimerkiksi uusien teknologisten innovaatioiden tai tutkimustulosten myötä, mutta päämäärä – ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen – pysyy.