Nuorelle tutkijasukupolvelle suunnattu rahoitus uudistuu. Nykymuotoisista tutkijatohtorin ja akatemiatutkijan tehtävän sekä nuoren tutkijasukupolven akatemiahankerahoituksista luovutaan. Uuden akatemiatutkijan tehtävän tiedepoliittisia tavoitteita on selkeytetty.

Akatemian nuoren tutkijasukupolven akatemiahankkeen, tutkijatohtorin tehtävän ja akatemiatutkijan tehtävän rahoitusmuodot ovat olleet osittain päällekkäiset. Tutkijan on ollut ajoittain vaikea valita rahoitushakua. Myös akatemiatutkijan palkan ja tutkimuskulujen erilaiset kustannusmallit ovat olleet hallinnollisesti raskaita. Tavoitteenamme on yksinkertaistaa rahoitusmuotojen kokonaisuutta, sujuvoittaa rahoituksen hakemista ja joustavoittaa rahoituksen käyttöä rahoituskauden aikana. Lisäksi tarkoituksenamme on keventää tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja Suomen Akatemian hallinnollista työtä.

Uudistusta edelsi laaja selvitystyö

Akatemia selvitti nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotojen kehittämismahdollisuuksia vuonna 2021. Selvityksessä kävi ilmi, että nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotojen valikoima on viime vuosina monimutkaistunut, ja etenkin nuoren tutkijasukupolven akatemiahanke on koettu tavoitteiltaan epämääräiseksi. Lisäksi palautteissa korostettiin sitä, että rahoitusta tulisi voida käyttää joustavasti uravaiheen, tutkimusalan luonteen ja hakijan tilanteen tarpeen mukaan hakijan omaan palkkaan, tutkimuskuluihin tai molempiin. Tulkinnanvaraisesta liikkuvuusedellytyksestä tulisi myös luopua ja yhdistää sen tavoitteet paremmin hakemusarviointiin.

Hakukelpoisuus 2–7 vuotta tohtorintutkinnosta

Tutkijoilta saadun palautteen perusteella heidän tärkeimpiä huolenaiheitaan on ollut hakemusten matala onnistumisprosentti. Kiristyvä kilpailu johtaa alhaiseen läpimenoprosenttiin, mikä aiheuttaa myös Akatemian hallituksen mielestä monenlaisia ongelmia niin eri toimijoille aiheutuvan työn kuin rahoituksen kohdentamisen näkökulmasta. Tästäkin syystä Akatemian on tärkeää tarkistaa ja terävöittää omaa tiedepoliittista tavoitettaan nuoren tutkijasukupolven rahoituksessa.

Nyt toteutettavassa uudistuksessa tiedepoliittisena tavoitteena on lupaavimpien nuoren tutkijasukupolven tutkijoiden tunnistaminen ja tukeminen niin, että tutkija voi rahoituskaudella edetä urallaan merkittävästi kohti vaativimpia tutkijatehtäviä. Tämän tavoitteen valossa on tärkeää määritellä hakukelpoisuus siten, että Akatemia voi hakemusarvioinnin avulla tunnistaa ne hakijat, joiden on mahdollista rahoituskaudella saavuttaa toivottu merkittävä pätevöityminen.

Hakukelpoisuuden ikkunaksi kaavaillaan aikaväliä 2–7 vuotta ensimmäisestä tohtorintutkinnosta. Tässä uran vaiheessa hakija on jo tehnyt väitöskirjan jälkeistä tutkimusta ja tietoisia valintoja tutkijanuran edistämiseksi, mutta ei pääsääntöisesti ole vielä akatemiahankkeen vastuulliselta johtajalta edellytettävässä uravaiheessa.

Hakukelpoisuuden rajaus jättää valitettavasti aina jonkin osan hakijoista haun ulkopuolelle. Nyt esitettyä suunnitelmaa voidaan pitää monenlaisten toiveiden ja tavoitteiden suhteen välttämättömänä kompromissina. Kohdentamalla akatemiatutkijahaku melko tarkasti määritellylle hakijajoukolle pyritään rahoitusmuodon tiedepoliittisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden parhaaseen mahdolliseen saavuttamiseen.

On kuitenkin tärkeää, että erityisesti lahjakkailla, ammattitutkijan uralle tähtäävillä vastaväitelleillä tutkijoilla olisi mahdollisuuksia kerätä uuteen akatemiatutkijahakuun tarvittavia näyttöjä. Jo nykytilanteessa post doc -vaiheen tutkijoita työskentelee Akatemian rahoittamissa hankkeissa palkattuina useammin kuin omalla tutkijatohtorirahoituksella. Akatemia jatkaa tiivistä vuoropuhelua tutkimusorganisaatioiden kanssa, jotta monipuolisia mahdollisuuksia pätevöitymiseen olisi jatkossakin.

Liikkuvuusedellytyksestä luovutaan

Tutkijatohtorin ja akatemiatutkijan tehtävien hakukelpoisuuden vaatimuksena ollut liikkuvuusedellytys on koettu tutkijoiden antamissa palautteissa hankalaksi ja nykyisin myös vaikeasti toteutettavaksi. Palautteen mukaan liikkuvuusedellytyksen tarkoituksenmukainen täyttäminen koetaan erityisen haastavaksi esimerkiksi perhe- tai muun yksityiselämän tarpeiden näkökulmasta. Akatemia on sitoutunut tukemaan työn ja perheen yhteensovittamista kaikissa rahoitusmuodoissaan osana tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä tutkimusrahoitustoiminnassa. Vaikka työskentely-ympäristön vaihto fyysisenä liikkumisena on usein edelleen tärkeä osa tutkijan menestyksellisen uran kehittymistä, hedelmällistä yhteistyötä voi nykyään toteuttaa myös muilla keinoin.

Tutkijoilta saamamme palautteen ja hakemuksista ilmi käyneen tiedon perusteella liikkuvuusedellytyksestä onkin perusteltua luopua sellaisenaan. Tämä muutos on osa hakukelpoisuuden avulla tehtävää rahoituksen kohdentamista. Kun Akatemia nykyisin pyrkii liikkuvuusedellytyksellä varmistamaan tutkijan itsenäistymisen ja monipuolisen osaamisen kehittämisen, jatkossa hakijalta edellytetään vastaavia näyttöjä jo hakuhetkellä. Näyttöjen ei kuitenkaan pidä välttämättä olla juuri liikkuvuutta, vaan urakehitystä arvioidaan monipuolisemmin.

Painopisteenä hakijan urakehityksen arviointi

Hakijalta odotetaan hakuvaiheessa uravaiheeseen nähden riittäviä näyttöjä siitä, että hän on määrätietoisesti lähtenyt etenemään ammattitutkijan uralla. Etenemisen merkit vaihtelevat tutkimusaloittain ja tilanteittain. Tutkijan ammattitaidon osa-alueet ovat monipuolistuneet ja ammattitutkijan uralle voi päätyä monenlaisella tavalla. Uuden rahoitusmuodon suunnitelmassa kuvaamme esimerkinomaisesti joitakin tapoja osoittaa uralla etenemistä, mutta tarvitsemme tutkijayhteisön apua kehittääksemme arviointia huomioimaan monipuolisesti eri tutkimusalojen ja tutkimuksen tekemisen tapojen tilanteita. Toivomme siksi tutkijoilta vilkasta osallistumista kuulemisiin.  

Akatemia painottaa tutkimussuunnitelman tieteellisen laadun ja hakijan kompetenssin arviointia, joka ei perustu määrällisiin mittareihin, vaan laadulliseen kansainväliseen vertaisarviointiin. Tutkijan arvioinnissa jatketaan Akatemian kaikessa rahoitustoiminnassa käytössä olevan vastuullisen tutkijanarvioinnin  periaatteita. Vastuullisella, meritoitumisen moninaisuuden huomioon ottavalla arvioinnilla varmistamme hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja pyrimme tunnistamaan hakijoista lupaavimmat ja siten vahvistamaan rahoituksen vaikuttavuutta.

Joustavuutta rahoituksen käyttöön

Akatemiatutkijan tehtävän palkka ja tutkimuskulut haetaan nykymallissa erikseen, koska käytössä on kaksi eri kustannusmallia. Vaikka erillisellä hakemuksella rahoitettu akatemiatutkija on voinut hakea niin sanottua käyttötarkoituksen muutosta, tämä on ollut raskasta sekä tutkijalle että tutkimusorganisaation hallinnolle. Akatemiatutkijauudistuksessa on tarkoitus siirtyä yhteen kustannusmalliin ja tehdä rahoituspäätös koko rahoituskaudelle yhdellä kertaa. Rahoitusta voi joustavasti käyttää omaan palkkaan ja tutkimuskuluihin, ja kululajien muutokset hakemuksessa esitettyyn kustannusarvioon voidaan tehdä helposti rahoitusehtojen puitteissa.

Akatemia pitää eri tutkimusalojen erityispiirteiden huomioon ottamista tärkeänä osana rahoituksen uudistamista. Siksi uuden rahoitusmuodon halutaan olevan sekä haettavan rahoituksen kustannusarvion rakenteen että rahoituksen käytön ehtojen osalta niin joustava kuin mahdollista.

Kyselyistä ja keskusteluista tärkeää tietoa uudistuksen pohjaksi

Kysyimme syksyllä 2021 tutkijoilta, tutkimusorganisaatioiden johdolta ja hallinnolta sekä säätiöiltä ja järjestöiltä, mitkä ovat nuoren tutkijasukupolven rahoituksen tärkeimpiä seikkoja. Sidosryhmiltä saadun palautteen käsittelyä jatkettiin keskustelutilaisuuksissa.

Tutkijoille suunnattuun webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 828 tutkijaa. Tutkijat pitivät tärkeimpinä asioina nuoren tutkijasukupolven rahoituksessa mahdollisuutta käyttää rahoitusta omaan palkkaan, rahoituskauden riittävää pituutta sekä haun kohtuullista onnistumisprosenttia. Sen sijaan kansainvälistä liikkuvuutta pidettiin selvästi harvemmin tärkeänä seikkana. Etenkin naiset arvostivat mahdollisuutta käyttää rahoitusta omaan palkkaan ja toisaalta hyviä edellytyksiä tutkimustyön ja perhe-elämän yhdistämiselle.

Lisäksi tutkijat toivoivat nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuodoilta ennen kaikkea joustavuutta. Esimerkiksi liikkuvuusedellytyksen tiukat määritelmät herättivät huolta etenkin perheellisten vastaajien keskuudessa. Tutkijat kaipasivat myös mahdollisuutta käyttää rahoitusta joustavammin omiin tutkimustarpeisiinsa.

_{Tutkijoiden tärkeimpinä pitämät seikat nuoren tutkijasukupolven rahoituksessa. Vastaajat saivat valita korkeintaan viisi vaihtoehtoa. Vastaajien määrä: 826, valittujen vastausten lukumäärä: 4007.}

Lue lisää: Akatemiatutkijauudistuksen tutkijakyselyn vastausraportti (pdf)

Miten uudistus etenee?

Akatemian hallitus on hyväksynyt 4.2.2022 uudistuksen suunnitelman eli uuden akatemiatutkijan tehtävän pääpiirteet. Vielä on kuitenkin aikaa vaikuttaa uudistuksen yksityiskohtiin. Järjestämme 14.2. suomenkielisen ja 17.2. englanninkielisen kuulemistilaisuuden. Kirjallinen kysely on auki 22.2.2022 asti. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan syyshaussa 2022.

Miksi akatemiatutkijauudistus tehdään ja mitä uudella rahoitusmuodolla tavoitellaan? Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju kertoo lisää. Katso video:

Seuraa uudistushankkeen etenemistä: www.aka.fi/earlycareer