Kansainvälisessä Itämeritutkimuksen BONUS-ohjelmassa tehtiin pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä yli kymmenen vuoden ajan. Suomalaiset tutkijat osallistuivat aktiivisesti ohjelmaan ja koordinoivat osallistujamaista eniten tutkimuskokonaisuuksia. Lisäksi suomalaisia rahoitettuja tutkimuskumppaneita oli toiseksi eniten kaikista ohjelman jäsenmaista. Suomen Akatemia rahoitti ohjelmaa yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla.

BONUS-tutkimus- ja kehitysohjelman vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Bonuksen myötä muun muassa Itämeren alueella tehtävän tieteellisen tutkimuksen laatu parani, Itämeri-aiheisten julkaisujen kokonaismäärä kasvoi sekä kansainvälinen tutkimusyhteistyö lisääntyi. Lisäksi tutkimusohjelma kannusti entistä monitieteellisempään tutkimukseen ympäristöongelmien ja kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi.

BONUS-ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 48 kansainvälistä tutkimusyhteenliittymää. Ne tuottivat uutta tietoa ja edistivät teknistä kehitystä Itämeren alueella niin sosiaalitieteiden, evoluutiobiologian, genetiikan kuin ympäristötekniikankin aloilla.

BONUS-ohjelmaan osallistui kahdeksan EU:n jäsenmaata (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa), joiden kansalliset tutkimusrahoitusorganisaatiot rahoittivat yhdessä Euroopan komission kanssa ohjelmaa yhteensä vajaalla 100 miljoonalla eurolla. Ohjelma jakautui viiteen tutkimusrahoitushakuun: Innovation 2014–2017, Viable ecosystem 2014–2018, Sustainable ecosystem services 2015–2018, Blue Baltic 2017–2020 sekä Synthesis 2018–2020.

Yhteisrahoitteisen BONUS-ohjelman yksi suurimmista haasteista tutkimuksen rahoittamisessa oli jäsenmaiden vaihteleva rahoitus sekä maakohtaisen budjetin riittäminen, jotta toivottu määrä hankekokonaisuuksia saatiin rahoitettua.

_{Kuva 1. BONUS-ohjelman viidestä hausta ja niissä rahoitetuista konsortioista on julkaistu tuloksia monissa katsauksissa. Ohjelmasta on myös tehty vaikuttavuusarvio sekä vertaisarvioituja julkaisuja. Julkaisut ovat saatavilla Bonuksen verkkosivuilla: BONUS EEIG (bonusportal.org).}

Suomalaisten aktiivisuus Itämeren tutkimusta kohtaan näkyi BONUS-ohjelmassa

Suomalaiset tutkijat menestyivät BONUS-ohjelmahauissa hyvin vertailussa muihin ohjelman jäsenmaihin. Suomalaisia hakijoita rahoitettiin yhteensä 60 kappaletta, ja he jakautuivat 35:een rahoitettuun konsortioon, eli suurimpaan osaan kaikista rahoitetuista konsortioista. Suomalaisia rahoitettiin yhteensä noin 14 miljoonalla eurolla, josta Suomen Akatemia rahoitti 6,3 miljoonaa euroa. Suomalaisia rahoitettuja partnereita oli toiseksi eniten kaikista jäsenmaista – vain ruotsalaisia hakijoita rahoitettiin enemmän (77 partneria).

BONUS-ohjelmassa oli mukana suomalaisia yhteistyökumppaneita monipuolisesti 23 eri organisaatiosta, kuten Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta sekä Åbo Akademista. SYKE menestyi hauissa hyvin ja koordinoi jopa viittä konsortiota. Suomalaiset tutkijat hakeutuivat mukaan erityisesti teemoihin, jotka käsittelivät hallinnon rakennetta, toimintaa ja käytännön instrumentteja sekä näiden kehittämistä. Lisäksi suomalaisia oli paljon mukana tutkimusteemoissa, jotka kohdistuivat merialueiden riskien arviointiin, analysointiin sekä hallinnointiin ja innovatiivisten sekä ympäristöystävällisten mittaustekniikoiden kehittämiseen.

_{Kuva 2. Vasemmalla kuvaajassa näkyy BONUS-maiden rahoitetut hakijat ja oikealla koordinaattorien määrä maittain. Ruotsalaisia hakijoita rahoitettiin eniten, mutta suomalaiset koordinoivat eniten hankkeita.}

Konsortiot, joissa suomalaisia partnereita oli mukana, jakautuivat hakuihin tasaisesti. Vaikka Ruotsin, Tanskan sekä Saksan ohjelmarahoitukseen osoittamat budjetit olivat kokonaisrahoitukseltaan selvästi Suomen budjettia isommat, suomalaiset tutkijat osoittivat menestyksensä koordinoimalla eniten konsortioita (yhteensä 13 koordinaattoria).

• Lue lisää raportista: Suomalaisten menestyminen Itämeren tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa (BONUS) (pdf)