Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö Suomen Akatemiassa: panostusta todellisiin tekoihin toiveiden sijaan
Suomen Akatemian toimintaa ohjaavia arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys, luotettavuus sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Akatemian hallitus ja strategisen tutkimuksen neuvosto ovat sitoutuneet vastuulliseen tieteeseen, jonka tärkeitä osia ovat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimusrahoituksessa. Sukupuolten tasa-arvo ja ihmisten yhdenvertaisuus ovat Akatemialle myös tärkeitä tiedepoliittisia tavoitteita. Seuraavat askeleet Akatemian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä vievät kohti valtavirtaistamista ja monimuotoisuutta.
Suomen Akatemian tiedepolitiikka rakentuu yhteiselle eurooppalaiselle tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa on edelleen yksi keskeisistä päämääristä eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) toteuttamisessa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa. Ohjelmien tavoitteena ovat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät rakenteelliset ja institutionaaliset muutokset, jotka koskevat erityisesti tutkijanuria ja tutkijoiden arviointia. Lisäksi muutoksilla tähdätään laajemmin tutkijayhteisöjen, tutkimusorganisaatioiden ja myös eurooppalaisten rahoittajaorganisaatioiden toimintaan sekä digitaaliseen ja vihreään siirtymään.
Eurooppalaisessa yhteistyössä korostetaan inklusiivista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto korostaa syyskuussa 2021 hyväksymässään tutkimusta ja innovointia koskevassa strategiassa tieteellisen tutkimuksen vapautta ja sukupuolten tasa-arvoa. Myös 2021 annetussa Slovenian puheenjohtajuuskauden Ljubljanan julistuksessa korostetaan, että on tärkeää vaalia sukupuolten tasa-arvoa ja toimia ennakoivasti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi koko tutkimuksen ja innovoinnin alaan. EU:n jäsenmaissa kehitetään vuosina 2022–2024 muun muassa inklusiivisia tasa-arvosuunnitelmia ja periaatteita, joilla arvioida sukupuolinäkökulmaa tutkimuksen ja innovaatioiden sisällöissä yhteistyössä kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa. Inklusiivisilla tasa-arvosuunnitelmilla tavoitellaan sukupuolten välisen tarkastelun laajentamista (risteävästi) muihin mahdollisiin syrjintäperusteisiin, kuten kansallisuuteen, etnisyyteen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Systemaattista seurantaa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta
Akatemia on edistänyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tutkimuksessa ja tutkijanurilla jo 1980-luvulta asti. 2000-luvun alusta lähtien tasa-arvonäkökulmat ovat olleet mukana tutkimusrahoitusmuotojen ja rahoitusehtojen toimeenpanossa ja kehittämisessä. Myös arvioinnin ja päätöksenteon prosesseissa pyritään siihen, että naiset ja miehet ovat tasapuolisesti edustettuina.
Arviointipaneeleja koottaessa pyritään mahdollisimman tasaiseen panelistien sukupuolijakaumaan. Akatemiassa seurataan panelistien sukupuolijakaumia vuosittain. Panelisteista naisia on noin joka kolmas, joskin eri hakujen paneelien välillä on vaihtelua.
Akatemia raportoi vuosittain tiedot rahoitusta hakeneiden ja saaneiden sukupuolijakaumista opetus- ja kulttuuriministeriölle osana tilinpäätöskertomustaan. Naisten määrä hakijoista on 2010-luvulla suurimmillaan ollut noin puolet tutkijatohtorihakijoissa. Akatemiatutkijahakijoista noin 40 prosenttia ja akatemiahankehakijoista noin 30 prosenttia on ollut naisia.
Yksi tasa-arvon seurannan mittareista on läpimenoprosentti, eli se kuinka suuri osuus nais- ja mieshakijoista on saanut rahoitusta. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla naisten ja miesten läpimenoprosentit ovat vaihdelleet noin 10–20 prosentin välillä eikä näissä luvuissa näy juurikaan eroja sukupuolten välillä. Läpimenoprosenttien eroja selittää enemmän vuosittainen vaihtelu kuin sukupuoli.
Tutkimusalat ovat kuitenkin vahvasti sukupuolen mukaan segregoituneita. Tämä näkyy myös tutkijatohtori- ja akatemiatutkijahakijoiden kohdalla: kulttuuri- ja yhteiskunta-aloilla sekä biotieteiden, terveyden- ja ympäristötutkimuksen aloilla naisia on yli puolet hakijoista. Sen sijaan luonnontieteiden ja tekniikan aloilla hakijoista on naisia noin 20–25 prosenttia.
Akatemiassa kehitetään parhaillaan toimielinkohtaisten tilastojen seurantaa rahoitusta saaneiden naisten ja miesten osuuksista. Tavoitteena on kyetä jatkossa seuraamaan tarkemmin myönnetyn rahoituksen jakautumista naisten ja miesten välillä, erityisesti STEM-aloilla (science, technology, engineering, mathematics), sekä tutkimushankkeiden johtopaikkojen jakautumista naisten ja miesten kesken. Esimerkiksi strategisen tutkimuksen neuvosto on edellyttänyt vuodesta 2018, että konsortion johtotehtävissä on tasapuolinen sukupuolijakauma tai että konsortio esittää toimet sukupuolijakauman tasoittamiselle rahoituskautensa aikana.
Hakijoiden ja rahoituksen saaneiden sukupuolijakauman tarkastelujen ja seurannan lisäksi Akatemian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on laajentunut 2020-luvulla kohti tapoja, joilla tuetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä myös tutkimuksen sisällöissä ja tutkimushankkeissa. Vuodesta 2020 lähtien sukupuolten tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistäminen hankkeissa ja yhteiskunnassa laajemmin on tullut osaksi arviointikriteerejä.
Akatemian askeleita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden valtavirtaistamisessa
Suunnitelmakaudella 2022–2023 Akatemian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimenpiteiden painopisteenä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman valtavirtaistaminen vahvemmin Akatemian toimintaan ja valtavirtaistamista tukevien käytäntöjen edistäminen. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan Akatemiassa sitä, että jokaisen virkahenkilön työhön kuuluu pohtia ja arvioida tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä ja toteuttamista tutkimusrahoituksessa. Vahvemmilla valtavirtaistamisen keinoilla varmistetaan myös sitä, että tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo voi toteutua. Muodollinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät aina riitä mahdollisen rakenteellisen epätasa-arvon poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.
Kun sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden esteitä on opittu tunnistamaan, voidaan kehittää keinoja tosiallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen. Esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä olevassa akatemiatutkijauudistuksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma on ollut mukana alusta lähtien. Uudistuksen vaikutusarvioinnin sykliin sisältyy etukäteisarviointia ja toiminnan seurantaa, kun muutokset esimerkiksi rahoitusmuotoon tai sen ehtoihin on tehty. Lisäksi laaditaan jälkikäteisarviointi osana muita prosesseja, joilla seurataan ja arvioidaan rahoitusmuotojen kehitystä.
Akatemiatutkijauudistuksen kohdalla vaikutusarvioinnin tuottamaa tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta hyödynnetään päätöksenteon tukena esimerkiksi tutkijan uran ja perheen tai muun yksityiselämän yhteensovittamisen haasteiden yhteydessä. Arviointitiedolla on ollut muun muassa vaikutusta siihen, miten Akatemian hallitus on arvioinut liikkuvuusedellytyksen tarpeellisuuden tässä ajassa ja lähitulevaisuudessa: suunnitelmissa on kyseisen edellytyksen poistaminen.
Valtavirtaistaminen on myös keino saada aikaan muutosta. Jotta muutostarpeet voidaan hahmottaa, on tarpeen hankkia relevanttia tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta Akatemian toimissa tai toimien vaikutuspiirissä. Akatemia on kehittänyt osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluprosessiaan hakijoiden (hakijamäärät ja läpimenoprosentit) tarkasteluja niin, että tarkasteluissa huomioidaan samaan aikaan ristikkäin sukupuoli ja ikä, sukupuoli ja kansalaisuus sekä kansalaisuus ja ikä. Risteävien erojen ymmärtäminen ja erilaisten hakijaryhmien tarkastelu Akatemian rahoitushaussa ovat olennaisia keinoja mahdollisen rakenteellisen epätasa-arvon tunnistamisessa. Näiden tarkastelujen toteuttaminen osana suunnitteluprosessia on säännöllistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointia Akatemian perusrahoitusinstrumenttien kohdalla.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa kannattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä
Akatemian toimintamahdollisuuksiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämisessä vaikuttavat tiedemaailmassa ja eri tieteenaloilla yleisesti vallitsevat rakenteet ja ilmapiiri. Näillä on vaikutusta siihen, miten eri sukupuolia olevat ja eritaustaiset tieteentekijät ja tutkijat pääsevät kehittymään tutkijanurallaan. Tunnistamalla näitä toimintaympäristössämme olevia asioita ja tekemällä aktiivista sidosryhmätyötä, voimme suhteuttaa omaa toimintaamme ja tiedepoliittisia tavoitteitamme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Nykyistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa valmisteltaessa tapasimme Tieteentekijöiden liiton ja Sivistystyönantajien asiantuntijoita. Keskustelut heidän kanssaan vahvistivat näkökulmiamme sen suhteen, mihin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävissä toimissa Akatemian kannattaa keskittyä. Kummatkin sidosryhmistä nostivat esille kansainvälisten (muualta Suomeen tulleiden) tutkijoiden määrän merkittävän lisääntymisen. Toisaalta myös naisten tutkijanuran haasteet nousivat esille: naiset päätyvät herkemmin opetustehtäviin kuin etenemään tutkijanuran ylemmille portaille. Professorikunta onkin Suomessa yhä hyvin miesvaltaista: kokoaikaisista professoreista noin joka kolmas on nainen.
Kohti monimuotoisuutta
Tulossopimuksensa mukaisesti Akatemia tulee tulevien lähivuosien aikana kehittämään toimintaansa myös monimuotoisuuden suhteen. Monimuotoisuuden tai diversiteetin kysymys liittyy Akatemiassa erityisesti siihen, miten saamme taustatekijöiltään erilaisia ihmisiä ja tieteentekijöitä mukaan toimintaamme niin viraston henkilökunnassa kuin arviointipaneelien asiantuntijoiden ja rahoituksen saajien joukossa. Lisäksi monimuotoisuuden tavoitteeseen kuuluvat vahvasti inkluusion eli tasavertaisen osallisuuden näkökulmat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan KOTAMO-hankkeessa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumista korkeakouluissa. Hankkeen tulokset ovat myös Akatemian työlle arvokkaita, sillä monimuotoisuuden kysymyksistä Suomen akateemiselta kentältä on toistaiseksi vähän tietoa tarjolla.
Monimuotoisuuden tunnistamisessa ja tunnustamisessa sekä sen hyödyntämisessä Akatemian toiminnassa olemme alkuvaiheissa, mutta työ on kuitenkin käynnistynyt lupaavissa merkeissä. Akatemian hallitukselta on tälle työlle vahva tuki ja myös sidosryhmien kanssa näihin aiheisiin tarttumiselle on otollinen aika meneillään. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus − myös tutkimusrahoituksessa − ovat tällä maailmanpoliittisella hetkellä entistäkin tärkeämpiä.
Suomen Akatemialla on sille itselleen asettamia sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen tavoitteita. Lisäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että Akatemia sekä työnantajana että kaikessa toiminnassaan edistää tasa-arvoa- ja yhdenvertaisuutta. Akatemiassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä ohjaa suunnitelma, joka on juuri päivitetty ja kattaa vuodet 2022–2023.
Akatemiaa velvoittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa myös tulossopimus opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Nykyisessä tulossopimuksessa Akatemian yhtenä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteena on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja diversiteettiä tieteessä sekä kestävän kehityksen tavoitteita. Tulostavoite kattaa tutkimusrahoitusmuotojen, rahoitusehtojen, arviointikäytäntöjen ja sidosryhmätyön toimeenpanon sekä niiden kehittämisen.
