Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on mukana strategisesti merkittävissä kansainvälisissä hauissa. Toimikunta kuuntelee tutkijoilta saatua palautetta kansainvälisen yhteistyön hyödyistä toimintansa kehittämisen tueksi.

Pandemia ja epävakaa geopoliittinen maailmantilanne ovat vaikuttaneet merkittävästi kansainvälisellä tutkimuskentällä tapahtuvaan liikkuvuuteen ja yhteistyöhön. Keväällä 2022 julkaistussa Akatemian kansainvälisessä arvioinnissa annetaan kansainvälisiin toimiin liittyviä suosituksia. Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta tulee vaikuttamaan myös osaltaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön: Lain odotetaan parantavan kansainvälisten toimien ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Toisaalta hallintoviraston käytettävissä olevat toimintamäärärahat vaativat kaikkien toimien kriittistä tarkastelua ja priorisointia.

Tutkijapalautetta kansainvälisestä yhteistyöstä ja liikkuvuudesta

”LT-toimikunnan mielestä kansainvälisen yhteistyön tukeminen on tärkeää erityisesti tutkimuksen laadun, uudistumisen ja vaikuttavuuden edistämiseksi”, toimikunnan puheenjohtaja, professori Leena Ukkonen toteaa. Ukkonen avasi toimikunnan 15.11.2022 järjestämässä tutkijatapaamisessa periaatteita, joiden pohjalta LT-toimikunta päättää kansainvälisiin hakuihin osallistumisesta.

Keskeistä on, että rahoitushaku koetaan hyödylliseksi niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla että myös Akatemian sekä toimikunnan tasolla.

Tutkijatapaamisessa esille tuodut kokemukset osoittavat, kuinka tärkeässä, ja joskus jopa ratkaisevassa roolissa tutkijaliikkuvuus on urakehityksen kannalta ollut. Liikkuvuuden nähtiin myötävaikuttavan urakehitykseen muun muassa ammatillisen osaamisen syventymisen, tutkimuksen uudistumisen ja aktiivisen yhteistyöverkoston laajentumisen kautta. Lisäksi opit erilaisista tutkimusympäristöistä koettiin antoisiksi, ja mukaan oli tarttunut uusia tapoja tehdä tutkimusta ja johtaa tutkimusryhmää. Liikkuvuuden hyödyksi mainittiin myös vertaistuen saaminen.

Samanaikaisesti kuitenkin muistutettiin, että liikkuvuudesta ja kansainvälisyydestä puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että ”tutkijat hyödyttävät aina sen maan tiedettä, jossa he työskentelevät, vaikka he muuttaisivatkin myöhemmin toiseen maahan”.

Tutkijapalautteen perusteella kohdennetuille temaattisille kansainvälisille yhteistyöhauille nähtiin olevan yhä oma paikkansa. Hakujen katsottiin tuovan selkeää lisäarvoa edistämällä sekä tutkijoiden uraa että tiedettä. Kiitosta sai myös se, että kohdennetut temaattiset haut ovat hallinnollisesti kevyempiä kuin EU-hankkeet, ja ne mahdollistavat laajemman ja syvemmän kansainvälisen yhteistyön kuin tavalliset akatemiahankkeet. Lisäksi kohdennettujen hakujen puitteissa aloitetun yhteistyön mainittiin usein laajentuneen EU-hankkeiksi.

Liikkuvuuden toteuttaminen kansainvälisissä konsortioissa koettiin toisinaan haastavaksi, jos rahoituksen käytön ehdot olivat erilaiset eri maissa. Myös osaprojektien eri aloitusajankohdat saattoivat asettaa käytännön haasteita. Hakemisen näkökulmasta kesällä avautuvat haut saattoivat puolestaan olla ongelmallisia, jos konsortioiden rakentamiseen ja yhteisen hakemuksen kirjoittamiseen jäi hyvin vähän aikaa.

Edellä mainittujen huomioiden ohella palautekeskustelussa tuotiin esiin myös tärkeä näkökulma tutkijaliikkuvuuden tasapuolisuuden turvaamisesta: ”Kaikilla lahjakkailla tutkijoilla ei ole välttämättä mahdollisuutta pidempikestoisiin ulkomaan liikkuvuusjaksoihin. Myös heidän uransa ja kehittymisensä tukemiseksi tulee olla toimivia keinoja”.

_{Pekka Peljo (vasemmalla), Mark van Gils (seuraavana vasemmalta), Marko Huttula (toinen oikealla) ja Jaana Vapaavuori (oikealla) pitivät ansiokkaat alustuspuheenvuorot. Kuva: Henriikka Katila.}

_{Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan jäsenet keskustelemassa tutkijoiden kanssa. Kuva: Henriikka Katila.}