Miten covid-19-tutkimuksen painopisteet ovat muuttuneet vuodesta 2020 vuoteen 2021?

Suomen Akatemiassa on kartoitettu, miten covid-19-pandemian näkyvyys on muuttunut Akatemiaan lähetetyissä hakemuksissa. Tulokset osoittavat, että covid-19-tutkimus on siirtynyt tarkastelemaan pandemiaa entistäkin laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Hakemusten fokus kohdistuu useissa tapauksissa esimerkiksi rajoitusten vaikutusten tutkimiseen.

Vuonna 2020 maailmalla ja Suomessa uudeksi tutkimusaiheeksi nousi covid-19-pandemia ja sen seuraukset. Toteutimme Akatemialle osoitettujen hakemusten perusteella analyysin, jossa tarkasteltiin koronapandemian esiin nostamia uusia tutkimuskysymyksiä. Analysoimme, mihin tutkimusaloihin uudet tutkimuskysymykset liittyivät ja millaisia tulokulmia tutkijat olivat valinneet ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteenamme oli tunnistaa hakemuksista koronapandemiaan liittyviä laajempia yhteisiä aihepiirejä, joita monet tutkijat olivat priorisoineet.

Analyysi Kuinka suomalaiset tutkijat ovat reagoineet koronapandemiaan ja sen seurauksiin? osoitti, että tutkijat nostivat esille covid-19-aiheisia tutkimuskysymyksiä niin terveystieteissä kuin yhteiskuntatieteissäkin.

Vuonna 2022 osa näistä 2020 asetetuista tutkimuskysymyksistä ei ollut enää ajankohtaisia. Joko niihin on jo löydetty vastauksia tai pandemian kehitys on johtanut tutkijoita priorisoimaan muita kysymyksiä.

Vuodesta 2020 asti tärkeinä pysyneiden tutkimuskysymysten rinnalle on noussut uusia kysymyksiä ja -alueita, jotka tutkijat ovat työssään tunnistaneet.

Covid-19-aiheisten hakemusten fokus on siirtynyt laajemmin pandemian ja rajoitusten vaikutusten tutkimiseen yhteiskunnassa

Analyysimme osoittaa, että covid-19-aiheisten tutkimussuunnitelmien sanasto on muuttunut vuodessa. Vuoden 2020 hakemuksissa esimerkiksi puhuttiin epidemiasta, kun vuonna 2021 on siirrytty käyttämään pandemia-sanaa.

Lisäksi tutkimuskysymysten fokus on muuttunut. Vuoden 2020 hakemuksissa oli esimerkiksi esillä paljon biolääketieteellisiä tutkimuskysymyksiä, jotka liittyivät itse SARS-CoV-2-viruksen rakenteeseen, toimintaan ja leviämiseen sekä lääkkeiden kehittämiseen. Vuotta myöhemmin covid-19-aiheisissa hakemuksissa fokus on siirtynyt laajemmin pandemian ja rajoitusten vaikutusten tutkimiseen yhteiskunnassa. Samalla tutkimuskysymysten perspektiivi on laajentunut käsittämään muitakin yhteiskunnallisia kriisejä kuin pandemiat. Vuoden 2021 hakemuksissa – esimerkiksi poliittisiin narratiiveihin, etäopetukseen tai terveydenhuollon toimintaan liittyvissä tutkimushankkeissa − covid-19 esiintyykin monissa yhteyksissä yhtenä tapausesimerkkinä muiden kriisien joukossa.

Muutos hakemussisällöissä näkyy myös eroissa yleisimmin hakemuksissa esiintyvissä tutkimusaloissa ja useimmin käytetyissä avainsanoissa. Biotieteiden ja farmasian alan hakemusten osuus covid-hakemuksista on laskenut vuoteen 2020 verrattuna, kun taas nousua nähdään kansantalouden, kansanterveyden sekä sosiaalitieteiden osuuksissa. Avainsanojen esiintyvyydessä on huomattavissa laskua sanojen ”coronavirus”, ”biology” ja ”evolution” kohdalla, kun taas avainsanat ”mobility”, ”media”, ”public health” ja ”pandemics” ovat yleistyneet.

Kokonaisuudessaan covid-aiheisten hakemusten kokonaismäärä on myös laskenut. Yksi syy tähän on oletettavasti se, että vuonna 2021 Akatemialla oli vain yksi temaattinen tutkimusrahoitushaku, jonka teema liittyi pandemiaan. Vuonna 2020 näitä pandemiaan liittyviä temaattisia hakuja oli kolme. Teemoiltaan rajaamattomassa syyshaussamme covid-19-aiheisten hakemusten määrä on sen sijaan pysynyt samana.

Tutkimussuunnitelmien aihepiirit ovat säilyneet samankaltaisina

Tarkastelimme analyysissämme lähemmin, millaisista näkökulmista ja minkä tutkimusalojen parista tutkijat ovat ryhtyneet tukimaan covid-19-aihetta. Tavoitteena oli tunnistaa hakemuksia yhdistäviä teemoja, eli tutkimusaiheita, jotka useampi tutkija on tunnistanut tärkeäksi. Vertailimme näitä teemoja vuoden 2020 rahoitushakujen analyysissa hakemuksista tunnistettuihin teemoihin.

Analyysiä varten loimme hakemuksien tutkimusalojen pohjalta verkoston, jossa hakemukset jaettiin koneellisesti tutkimusalaryhmittymiin. Tämän jälkeen analysoimme tutkimusalaryhmittymiä laadullisin menetelmin. Tunnistimme teemakokonaisuuksia (aihepiirejä), jotka antavat varsin rikkaan kokonaiskuvan rahoitushakuihimme jätettyjen hakemuksien monitieteisyydestä sekä yhteisistä tutkimusaloista. Kuvassa 1. jokainen viiva edustaa yhtä hakemusta, joka yhdistää kaksi eri aihepiiriä toisiinsa.

_{Kuva 1: Kuva esittää yksinkertaistetussa muodossa, miten vuoden 2021 tutkimusrahoitushakemuksista tunnistetut aihepiirit ovat linkittyneet toisiinsa. Viivat kuvaavat aihepiirien hakemusten välisiä tieteenalayhteyksiä. Yksi viiva edustaa yhtä hakemusta.}

Havaitsimme, että covid-19-aiheisten tutkimussuunnitelmien aihepiirit vuonna 2021 ovat säilyneet samankaltaisina vuotta aiempaan hakemusaineistoon verrattuna. Biotieteet nousivat esille molempien vuosien analyyseissä aihepiirin keskeisimpänä tutkimusalana. Myös kiinteästi biotieteisiin linkittyvät tutkimusalat, kuten kliininen tutkimus, kansanterveys ja ympäristöterveys ovat edelleen vahvasti edustettuina.

Vuoden 2021 hakemuksissa toiseksi merkittävin covid-19-aihepiiri koskettaa yhteiskunnan toimintaa, ja kansantaloustiede on noussut keskeiseen monitieteiseen rooliin useissa hankkeissa. Myös kansanterveys on vahvasti edustettuna tälläkin kertaa. Uusia tutkimusaloja vuoden 2021 hakemuksissa ovat teologia ja kielitieteet. Havainto vahvistaa käsityksemme siitä, että covid-19-tutkimus on siirtynyt tarkastelemaan pandemiaa laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Vuoden 2020 rahoitushakemusten analyysissä nostimme mielenkiintoisena havaintona esille sen, että ”child” ja ”children” olivat kaksi yleisimmin käytettyä avainsanaa covid-19-hakemuksissa, niin lääketieteellisissä kuin yhteiskunnallisissakin teemoissa. Tutkijakunta oli siis tunnistanut lapset väestöryhmäksi, jonka osalta pandemia on herättänyt eniten uusia tutkimuskysymyksiä. Vuoden 2021 hakemusanalyysissä ”children” on yhä edelleen yksi yleisimmistä avainsanoista. Lisäksi se on yksi niistä harvoista avainsanoista, joka esiintyy jokaisessa tutkimusala-aihepiirissä.