Akatemia arvioi parhaillaan akatemiaprofessori- ja huippuyksikkörahoitusmuotoja. Tavoitteena on selvittää, kannattaisiko rahoitusmuodot yhdistää ja avata niille yhteinen haku loppukeväästä 2024. Tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita kuullaan kyselyn kautta ja keskustelutilaisuudessa marras-joulukuussa.

Suomen Akatemian uuden strategian toiminta-ajatuksena on avata uusia väyliä korkealaatuiseen, vastuulliseen ja vaikuttavaan tutkimukseen. Osana strategian toimeenpanoa käymme läpi nykyisiä rahoitusmuotoja ja arvioimme niiden ajantasaisuutta. Tavoitteemme on rakentaa tasapainoinen ja ajanmukainen rahoituskokonaisuus.

Akatemian toiminnan ja talouden suunnitelmassa 2024–2027 todetaan, että uusi huippuyksikköohjelma alkaa vuonna 2026. Lisäksi on tarkoitus avata akatemiaprofessorihaku vuonna 2024. Tutkimme nyt mahdollisuutta yhdistää akatemiaprofessorihaku huippuyksikköhakuun. Selvitämme mahdollisuuksia yhdistää esimerkiksi hakuajat ja arviointi tai rahoitusmuodot kokonaan, jolloin huippuyksikön johtaja olisi aina myös akatemiaprofessori. Lisäksi kyseeseen voi tulla rahoitusmuotojen haun toteutus jollain edellä mainittujen välimuodolla. 

Tavoitteena toisiaan täydentävien rahoitusmuotojen kokonaisuus

Akatemiaprofessori- ja huippuyksikköhakujen selvityshankkeen taustalla on Akatemian tavoite kehittää rahoitusmuotoja toisiaan täydentävinä, ei päällekkäisenä kokonaisuutena. Nykymuodossaan akatemiaprofessorin ja huippuyksiköiden rahoitusmuodoilla on ollut pitkälti samoja tavoitteita ja samoja hakijoita. Voimmekin tilastoista nähdä, että hauissa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 56 % samoja hakijoita. Näistä hakijoista 27 % on jättänyt yhteensä neljä tai useamman – monesti jopa kahdeksan – hakemusta kyseisiin hakuihin. Tämä on tarkoittanut paljon päällekkäistä työtä hakijoille sekä työlästä arviointiprosessia myös Akatemialle. Lisäksi etenkin akatemiaprofessorihaun matala läpimenoprosentti puoltaa kyseisen rahoitusmuodon kehittämisen perusteellista tarkastelua, ja myös Akatemian kansainvälisen arvioinnin suosituksissa tuotiin esille vaatimus rahoitusmuotojen perusteellisemmasta arvioinnista erityisesti akatemiaprofessorirahoituksen yhteydessä.

Synergianäkökulmien lisäksi selvityshankkeen tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja suomalaiseen tutkimusrahoituskokonaisuuteen muuttuneessa toimintaympäristössä, missä rekrytointivastuut ovat nykyään yliopistolain mukaisesti yliopistoilla, ja Akatemian rooli tutkijaurien tukemisessa on vähentynyt. Osaltaan muuttuneeseen toimintaympäristöön on jo vastattu Akatemiassa kehittämällä nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotoja.

Akatemian näkökulmasta huippuyksikköohjelmat tarjoavat tärkeän, tutkijalähtöisen väylän uraauurtavan tutkimuksen tekijöille. Rahoitusmuodossa on läsnä vahva tieteellinen vapaus, minkä lisäksi huippuyksiköt luovat pohjaa monelle muulle tutkimukselle, kuten esimerkiksi Lippulaivaohjelman kaltaisiin organisaatiolähtöisiin rahoituksiin. Huippuyksiköiden toiminta on myös lähtökohtaisesti kansainvälistä, ja sitäkin kautta tieteellisesti erittäin vaikuttavaa.

Tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita kuullaan marras-joulukuussa – tavoitteena avata haku loppukeväästä 2024

Selvitystyön osana avaamme tutkijoille ja muille sidosryhmille suunnatun webropol-kyselyn marraskuussa. Lisäksi järjestämme joulukuussa sidosryhmillemme keskustelutilaisuuden, jossa jatkotyöstetään näkemyksiä, huomioita ja toiveita tutkijoilta sekä tutkimusorganisaatioilta akatemiaprofessori- ja huippuyksikkörahoitusmuodon tulevan haun järjestämisestä. Tämän jälkeen määrittelemme kyseisen rahoitusmuodon tiedepoliittisten tavoitteiden pääpiirteet alkuvuodesta 2024, ja Akatemian hallitus päättää niistä osana tutkimusrahoituspäätösten perusteita.

Rahoitusmuodon hakuilmoitus, hakemuksen osat, arviointikriteerit ja arviointiprosessi on tarkoitus määritellä ja päättää keväällä 2024. Tavoitteena on julkaista hakuilmoitus ja avata haku loppukeväästä 2024.

Vastaa kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/F1729E487D21D557