Akatemiaprofessori- ja huippuyksikkörahoitusmuotojen yhdistämistä selvittäneen sidosryhmäkyselyn tulokset osoittavat, että molemmille rahoitusmuodoille koetaan olevan selkeästi tarvetta. Saamamme palautteen perusteella huippuyksikkörahoitus koetaan hyvin toimivaksi nykymuodossaan, akatemiaprofessorin rahoitusmuodon tavoitteista on paljon erilaisia näkemyksiä.

Suomen Akatemian uuden strategian toiminta-ajatuksena on avata uusia väyliä korkealaatuiseen, vastuulliseen ja vaikuttavaan tutkimukseen. Osana strategian toimeenpanoa käymme läpi nykyisiä rahoitusmuotoja ja arvioimme niiden ajantasaisuutta. Tavoitteemme on rakentaa tasapainoinen ja ajanmukainen rahoituskokonaisuus.

Arvioimme parhaillaan akatemiaprofessori- ja huippuyksikkörahoitusmuotoja. Loppuvuonna 2023 selvitimme tutkijayhteisön ja sidosryhmiemme näkemyksiä mahdollisuudesta yhdistää kyseisten rahoitusmuotojen hakuajat ja arviointi tai rahoitusmuodot kokonaan.

Selvityshankkeen taustalla on ollut Akatemian tavoite kehittää rahoitusmuotoja toisiaan täydentävinä, ei päällekkäisenä kokonaisuutena. Nykymuodossaan akatemiaprofessorin ja huippuyksiköiden rahoitusmuodoilla on osin samoja tavoitteita ja hakijoita, mikä on tarkoittanut paljon päällekkäistä työtä hakijoille sekä työlästä arviointiprosessia myös Akatemialle. Lisäksi etenkin akatemiaprofessorihaun matala läpimenoprosentti on puoltanut kyseisen rahoitusmuodon perusteellista tarkastelua. Myös Akatemian kansainvälisen arvioinnin suosituksissa tuotiin esille vaatimus rahoitusmuotojen perusteellisemmasta arvioinnista erityisesti akatemiaprofessorirahoituksen yhteydessä.

Kyselyn tulokset: nykymuotoiselle huippuyksikkörahoitukselle hyvät arviot

Osana selvitystyötä avasimme tutkijoille ja muille sidosryhmille suunnatun webropol-kyselyn 16.11.2023. Kysely oli avoinna 3.12.2023 asti, ja siihen vastasi yhteensä yli 340 vastaajaa. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko avoimesti marraskuussa julkaistun blogikirjoituksen kautta tai kohdennettuna Akatemian sidosryhmille lähetetyn viestin kautta.

Huippuyksikkö-rahoitusmuotoa koskevissa vastauksissa korostui tutkijalähtöisyyden merkitys. Vastaajat pitivät tärkeänä sitä, että tutkijat toimivat hakijoina. Myös haun avoimuus kaikille tieteenaloille nähtiin keskeiseksi. Kiitosta sai rahoitusmuodon pitkäjänteinen, kahdeksan vuoden rahoituskausi.

Pääsääntöisesti huippuyksikköohjelma koettiin toimivaksi ja hyväksi rahoitusmuodoksi nykyisellään. Vastaajat arvostivat rahoituksen kohdentamista perustutkimukseen, tieteen uudistumiseen, potentiaaliin ja uusiin avauksiin, uutta luovaan ajatteluun, ajankohtaisiin aiheisiin sekä tieteenalakohtaisiin kärkiin.

Kehitysehdotuksina esitettiin näkemyksiä muun muassa huippuyksiköiden kokojen ja yksittäisten yksiköiden rahoituksen pienentämisestä ja rahoituksen suuntaamisesta suuremmalle joukolle yksiköitä. Myös ehdotuksia rahoituskauden lyhentämisestä tuotiin esille. Lisäksi keventämistä toivottiin aiehakuvaiheen materiaaleihin sekä haastatteluihin.

Suorituspaikan tukea ja sitoutumista huippuyksikkörahoitukseen kuvattiin muun muassa seuraavasti avoimissa vastauksissa:

’’Yliopistossamme huippuyksikön toimintaedellytyksiin suhtaudutaan vakavasti.’’

’’Olemme saaneet tenure-paikan, tohtoriohjelmapaikan, sekä rahaa. Lisäksi tuki tuntuu myös henkisenä. Meitä todella arvostetaan.’’

’’Suorituspaikan tuki luvattiin, mutta lupauksesta kiinnipitäminen vaati pitkällisiä neuvotteluita ja lopulta ylempien tahojen väliintuloa.’’

’’Nykyään tuki yliopistolta on parantunut mutta vielä kymmenen vuotta sitten se oli olematonta.’’

Kuva 1. Vastaukset kysymykseen: Jos olet johtanut huippuyksikköä tai ollut mukana sellaisessa, onko suorituspaikan sitoutuminen/tuki ollut mielestäsi riittävää? (Vastaajia kohdennettuun kyselyyn yhteensä 158 henkilöä, avoimeen kyselyyn 183 henkilöä).

Akatemiaprofessorihakuun toivotaan säännöllisyyttä ja riittävää rahoitusta

Akatemiaprofessorin rahoitusmuodon osalta kyselyn vastauksissa painotettiin myös haun tutkijalähtöisyyttä. Lisäksi tärkeäksi arvioitiin haun avoimuus kaikille tieteenaloille sekä tutkimusaiheille ja viiden vuoden pituinen rahoituskausi.

’’Akatemiaprofessuuri ja sen hakeminen on tärkeä motivaattori professoreille ja selkeä tavoite, mitä kohti voi pyrkiä.’’ (avovastaus kyselystä)

Kehitysehdotuksina kyselyssä mainittiin akatemiaprofessorihakujen säännöllisyys ja ennakoitavuus sekä laajentaminen suuremmalle tutkijajoukolle. Samanaikaisesti toivottiin enemmän hakukohtaista rahoitusta, jotta haun läpimenoprosentti olisi kohtuullisempi. Lisäksi ehdotettiin esimerkiksi kausien peräkkäisyyden rajaamista. Muuten hakuihin menevän työmäärän keventämistä koskevia ideoita kyselystä saatiin melko vähän.

Kyselyssä esitetyistä muutosideoista suurin kannatus oli vaihtoehdolla: ”En kannata akatemiaprofessori- ja huippuyksikköhakujen tai niiden rahoitusten yhdistämistä”. Toiseksi eniten kannatusta sai vaihtoehto: ”Akatemiaprofessori- ja huippuyksikköhakujen aikataulu ja hakemusten arviointiprosessi yhdistetään, rahoituspäätökset ovat toisistaan riippumattomia.”

Miten tästä eteenpäin?

Kyselyn tulosten läpikäyntiä jatkettiin ja syvennettiin sidosryhmätyöpajassa 14.12.2023. Työpajan keskusteluissa huippuyksikkörahoitusmuodon keskeisiksi tavoitteiksi summattiin:

• Tiedelähtöinen ja pitkäjänteinen rahoitusinstrumentti, joka mahdollistaa uudet avaukset, riskinoton ja tukee tieteen uudistumista
• Tukee sekä huipulla jo olevia että sinne pyrkiviä – organisaation/suorituspaikan tuki tärkeää
• Vahvaa perustutkimusta tukevaa rahoitusta, jossa vaikuttavuus voi tulla vuosien päästä
• Kansainvälinen laatu ja verkostot keskiössä
• Vastaa kansalliseen tiedon huoltovarmuuteen

Akatemiaprofessorin rahoitusmuodon kohdalta tavoitteiksi kirjattiin muun muassa seuraavat kohdat:

• Tutkimuksen tieteellinen, kansainvälisesti vertaisarvioitu korkealuokkaisuus ja laatu keskiössä – tukee läpimurtotutkimusta ja tunnistaa jo aallon harjalla olevaa tutkimusta
• Mahdollistetaan myös nuorempien tutkijoiden onnistuminen haussa, näyttö pätevyydestä tutkijana
• Keskiössä vapaus ja rohkeat avaukset: eri alojen tukeminen monipuolisesti tärkeää
• Painotusta uudistumiseen ja uusien alojen mahdollisuuksiin
• Huomioidaan ERC-rahoitusmuodot ja rahoitusmuotojen yhteensopivuus

Sidosryhmätyöpajan jälkeen keskustelua selvityksen tuloksista on jatkettu Akatemian tieteellisissä toimikunnissa ja Akatemian hallituksen iltakoulussa tammikuun lopulla. Akatemian hallitus jatkaa aiheen parissa helmikuun lopulla, ja päätöksiä rahoitusmuotojen tavoitteista sekä alustavista hakuaikatauluista on määrä tehdä huhtikuussa.

Tiedotamme päätöksistä Akatemian verkkosivuilla.