Vuosille 2014–2020 asetettu EU:n tutkimuksen ja innovaation kahdeksas puiteohjelma Horisontti 2020 vaihtui uuteen jo useampi vuosi sitten. Vanha puiteohjelma kuitenkin nousee taas pöydälle uuden datan myötä, sillä sen viimeiset tutkimusohjelmat päättyivät vasta vuoden 2023 aikana. Viimeisin humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen läpileikkausta Horisontti 2020 -ohjelmassa tarkasteleva seurantaraportti julkaistiin marraskuussa 2023.

Horisontti 2020 -ohjelman tavoitteena on ollut tukea tieteen ja tutkimuksen kautta taloudellista kasvua ja luoda työpaikkoja. Yksi tärkeä osa ohjelmaa on, että humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat (Social Sciences and Humanities: SSH) otetaan läpileikkaavasti huomioon koko puiteohjelmassa eli niin sanotusti integroidaan koko puiteohjelmaan. Kyseisten alojen kautta oli tarkoitus lisätä ohjelman yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Horisontti 2020 -ohjelman noin 80 miljardin euron budjetista yli viidennes kohdistui SSH-liputettuihin aiheisiin, eli projekteihin, joissa pitää ottaa SSH-alat huomioon. Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen läpileikkausta tarkkailtiin Horisontti 2020 -ohjelmassa yhteensä kuudella raportilla.

Viimeisimmäksi julkaistu seurantaraportti esittelee SSH-alojen määrällistä ja laadullista integraatiota koko Horisontti 2020 -ohjelmassa ja koko kauden ajalta. Tässä blogissa keskitytään kuitenkin vain yhteen ohjelman kolmesta pilarista: yhteiskunnalliset haasteet. Integraatiota tarkastelemalla saadaan tietoa SSH-alojen menestyksestä yleisesti sekä maa-, että tieteenalakohtaisesti. Raportti esittelee SSH-aloja puiteohjelmassa käytetyn budjetin, SSH-kumppanuuksien sekä projektien toimeenpanossa mukana olevien tieteenalojen kautta. Raportin tarkoituksena on kerätä tietoa SSH-alojen menestymisestä Horisontti 2020 -ohjelmassa. Lisäksi raportti auttaa nykyisen Horisontti Eurooppa -ohjelman seurannassa sekä SSH-alojen läpileikkausta tulevissa puiteohjelmissa.

Raportissa eritellään myös hankkeet, jotka ovat niin sanotusti SSH-liputettuja ja joilla on SSH-kumppanuuksia. Raportissa konsortiokumppanit lasketaan SSH-kumppanuuksiksi, mikäli niiden asiantuntijoista vähintään 66 prosentilla on SSH-asiantuntijuutta. Näiden lisäksi on hankkeita, joilla voi olla tärkeä SSH-ulottuvuus. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa rahoitetuista SSH-liputetuista projekteista 71–86 prosentilla on SSH-kumppaneita. Raportissa kerrotaan 90 prosentin SSH-kumppanuuksista tulevan EU-jäsenmaista. Kuusi maata, joissa SSH-alojen edustus on suurinta ovat (suuruusjärjestyksessä): Belgia, Italia, Saksa, Iso Britannia, Espanja ja Alankomaat.

_{Kuva 1. Kaksikymmentä suurinta maata SSH-kumppanuuksien mukaan. Lähde: Integration of social sciences and humanities in Horizon 2020 - Participants, budgets and disciplines 2014 - 2020: final monitoring report.}

SSH-alojen projektit erityistarkastelussa

Horisontti 2020 -ohjelman yhteiskunnallisten haasteiden pilari muodostui seitsemästä kohdasta:

• SC1: Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi (terveyshaaste)
• SC2: Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous (ruokahaaste)
• SC3: Turvallinen, puhdas ja tehokas energia (energiahaaste)
• SC4: Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne (liikennehaaste)
• SC5: Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet (ilmastohaaste)
• SC6: Eurooppa muuttuvassa maailmassa: osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat (yhteiskuntahaaste)
• SC7: Turvalliset yhteiskunnat: Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen (turvallisuushaaste)

Yksi edellä luetelluista haasteista eli yhteiskuntahaaste, koostuu lähes täysin SSH-alojen projekteista. Myös ilmasto- ja turvallisuushaasteessa yli 40 prosenttia projekteista on SSH liputettuja, kun taas liikennehaaste sisältää vain 13 prosenttia SSH-alojen projekteja.

Raportissa arvioidaan myös SSH-liputettujen projektien laadullista puolta. Tarkasteltavana on, kuinka suuri osa budjetista kohdistui SSH-alojen edustajille ja kuinka suuressa osassa he ovat projektissa. Yli puolet SSH-liputetuista projekteista sisältää hyväksi arvioitua integraatiota. Yhteiskuntahaasteen lisäksi ilmasto- ja turvallisuushaasteen aloilla hyvän integraation taso on korkein, kun taas terveyshaasteen aloilla SSH-integraatio on heikointa.

SSH-liputettujen aiheiden 30 miljardin euron budjetista noin seitsemän prosenttia kohdistui SSH-kumppaneille. Projekteja, joilla on SSH-kumppanuuksia, rahoitetaan yhteiskuntahaasteen lisäksi erityisesti terveys- ja ruokahaasteen aloilta. Tieteenalat, joissa SSH-kumppanuuksia rahoitetaan eniten ovat puolestaan taloustiede, liiketoiminta ja markkinointi sekä valtio-oppi, julkinen hallinto ja laki. Alojen edustusta tarkasteltaessa korostuu erityisesti ero humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen välillä. SSH-alojen rahoitus sekä kumppanuuksien määrä on selkeästi painottunut yhteiskuntatieteille.

_{Kuva 2. SSH-kumppanien tieteenalakohtainen edustus hankkeissa (SSH-liputetut aiheet). Lähde: Integration of social sciences and humanities in Horizon 2020 - Participants, budgets and disciplines 2014 - 2020: final monitoring report.}

Suomi seurantaraportin vertailussa

Raportin vertailussa Suomi sijoittuu 16. sijalle SSH-kumppanien määrää tarkasteltaessa. Suomen SSH-alojen integraatiossa on havaittavissa jonkin verran nousua aiempaan puiteohjelmaan verraten. Erityisesti eron huomaa suomalaisten tutkijoiden asemassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa 17 projektissa on suomalainen johtaja. Näistä seitsemän sijoittuu yhteiskuntahaasteeseen ja viisi ruokahaasteeseen. Edeltävässä puiteohjelmassa puolestaan vain yhdeksän projektia oli suomalaisten johtamia.

Suomalaisten osuus projektien SSH-kumppaneista on jokaisen haasteen kohdalla kahden prosentin tienoilla. Korkeinta osuus on yhteiskuntahaasteen lisäksi ilmastohaasteessa, ja alin energiahaasteessa. Suomen ja sen vertailumaiden (Irlanti, Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Norja) sijoittumista tarkasteltaessa on havaittavissa eroa varsinkin Itävallan kohdalla. Itävalta sijoittuu Suomea korkeammalle jokaisen haasteen kohdalla, varsinkin energiahaasteessa. Norja, Ruotsi ja Irlanti pärjäävät keskimääräisesti Suomen tasoisesti, kun taas Tanska sijoittuu Suomeen verraten vaihtelevasti.

Tulevaisuuden tavoitteeksi raportin johtopäätöksissä nostetaan tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikutuksen vahvistaminen sekä monitieteellisyyden tärkeys tavoitteen saavuttamisessa. Raportti osoittaa, että SSH-integraatiolla on merkitystä. Raportissa ei kuitenkaan tarjota selitystä esimerkiksi eri maiden välisille eroille SSH-alojen integraation tasossa, vaikka tätä kautta saakin muodostettua yleiskuvaa kehityksestä. Varsinkin Itävallan ja Suomen välinen ero herätti kiinnostusta ja kysymyksiä siitä, millaisia oppeja voisimme saada itävaltaisilta Suomen SSH-alojen aseman parantamiseksi.