R’Life -akatemiaohjelman lisähankerahoitus toi nostetta molekyylibiologian tutkimukseen

Elämän molekulaariset säätelyverkostot R’Life-akatemiaohjelmassa tutkittiin, miten erilaiset mekanismit luovat kontakteja eliöiden genomin eri osien ja geeniverkostojen välille ja miten nämä yhteydet ohjaavat elämän toimintoja. Ohjelman tavoitteena oli ymmärtää laajempia kokonaisuuksia genomin toiminnasta ja sen rakenteesta sekä tuottaa merkittävää ja kokonaisvaltaista tietoa solujen, kudosten, solukkojen ja yksilön toimintaa ohjaavista säätelyverkostoista. Ohjelmassa yhdistettiin uusia molekyylibiologian ja bioinformatiikan työkaluja, minkä lisäksi keskeisenä tavoitteena oli hyödyntää olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja tutkimuksen teon tukena.

R'Life-ohjelmasta rahoitettiin seitsemää tutkimuskonsortiota ja kahdeksaa yksittäistä tutkimusryhmää. Konsortiot, jotka koostuivat useista tutkimusryhmistä, saivat yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Yksittäiset tutkimusryhmät saivat puolestaan lisärahoitusta laajentaakseen käynnissä olevia projektejaan.

Haastattelimme huhtikuussa 2024 kuutta R'Life-lisärahoitushankkeen hankejohtajaa. Haastatteluissa keskityttiin rahoitusmuodon erityispiirteisiin, hankkeiden edistymiseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Erilaisia tutkimuskohteita – monia samoja tutkimusmenetelmiä

R’Life-ohjelman keskiössä oli uusien molekyylibiologisten menetelmien käyttöönotto. Rahoitetut hankkeet kohdistuivat laaja-alaisesti niin solu-, kudos- kuin yksilötasoon aina syöpägeeneistä metsämansikkaan ja siittiösoluista täpläverkkoperhosiin. Siksi myös tutkimustulokset olivat monipuolisia.

Vaikka hankkeiden tutkimuskohteet erosivatkin toisistaan, niitä yhdisti molekyylibiologinen lähestymistapa sekä useimmissa tapauksissa tutkimustulosten laskennallinen analysoiminen bioinformatiikan menetelmin. Tämä näkyy hyvin hankkeiden avainsanoista muodostetussa sanapilvikuvassa.

Lisärahoitus mahdollisti hankkeiden laajentamisen ja syventämisen

Valtaosa haastelluista hankejohtajista koki, että lisärahoitus oli nimenomaan laajennus alkuperäiselle hankkeelle pikemmin kuin kokonaan uusi avaus. Alkuperäisten hankkeiden aikana oli usein havaittu mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä, jotka vaativat lisäresursseja. Lisärahoituksen avulla tutkijat pystyivät syventymään näihin kysymyksiin esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä, hankkimalla ja laajentamalla tarvittavia tutkimusaineistoja sekä rekrytoimalla lisähenkilöstöä. Aiemmin kerätty data auttoi arvioimaan laajennuksen toteutettavuutta, ja monet tutkijat kokivat R’Life-ohjelman haun ajoituksen täydelliseksi omaan projektiinsa.

Yksi hankejohtaja kuvaili kokemusta seuraavasti:

"Hanke oli laajennus aiempaan hankkeeseen, tajuttiin, että tarvitaan paljon laajempi materiaali kuin mitä ajateltiin alun perin. Lisärahoituksen avulla pystyttiin keräämään kaikki aikapisteet mitä tarvittiin. Alkuperäisellä rahoituksella ja henkilöstöllä ei olisi pärjätty. Nyt on hurja database."

Myös mahdollisuutta suuremman tutkimuksellisen riskin ottamiseen lisärahoitushaun puitteissa kiitettiin:

’’Uskalsi ottaa riskiä vähän enemmän kuin tavallisessa hankkeessa, mikä näkyy tuotoksessakin. Löytyi mielenkiintoisia juttuja, mutta aika (3 v) on vähän lyhyt isoon riskinottoon.’’

Covid-pandemian vaikutukset tutkimuksen tekemiseen

Kaikkien R’Life-projektien rahoituskausi käynnistyi tammikuussa 2020, mikä tarkoitti, että projektit joutuivat hyvin nopeasti ottamaan Covid-pandemian vaikutukset huomioon rekrytoinneissaan ja työskentelyssään: laboratoriotyötä kun ei tavallisesti ole mahdollista tehdä etänä kotoa käsin.

Ohjelman lisähankkeet kuitenkin osoittivat erinomaista sopeutumiskykyä pandemian aikaisissa haastavissa olosuhteissa. Hankkeet onnistuivat pysymään pääosin suunnitellussa aikataulussa ja toimimaan tavoitteidensa mukaisesti.

Pandemia vaikeutti myös R’Lifen ohjelmatilaisuuksien järjestämistä merkittävästi. Pandemian jälkeen järjestetyt, lähiosallistumisen mahdollistaneet ohjelmaseminaarit saivat tutkijoilta kiitosta. Monimuotoisesti erityyppisiä hankkeita rahoittanut ohjelma toi pienessäkin maassa yhteen tutkijoita, jotka eivät olleet tuttuja toisilleen aikaisemmista yhteyksistä. Verkostoituessa myös uudet ideat liikkuivat.

Tutkimuksen vaikuttavuus ja vaikutukset: biologisten järjestelmien ymmärryksestä monenlaisiin sovelluksiin

R-Life-ohjelma on tukenut molekyylibiologian tutkimusta tavalla, joka laajentaa ymmärrystämme solujen ja yksilöiden toimintaa ohjaavista mekanismeista. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa myös monenlaisia sovelluksia niin ihmisen terveyden edistämiseksi kuin vaikkapa hyötykasvien tuotannon tehostamiseksi tai luonnon biodiversiteetin säilyttämiseksi.

Kuten koronapandemia on osoittanut, etukäteen on usein täysin mahdotonta sanoa sitä, minkä asian tai ilmiön tarkasta tuntemuksesta on konkreettista hyötyä tulevaisuudessa.

Syöpägeenitekijöiden toiminnan ymmärtäminen voi mahdollistaa syöpätyyppien tarkemman ja aikaisemman tunnistamisen sekä entistä yksilöllisempiä hoitomenetelmiä, joilla on vähemmän sivuvaikutuksia potilaille. Samaan tapaan ymmärrys sileiden lihassolujen merkityksestä sepelvaltimotaudin synnyssä saattaa paremmin mahdollistaa niin sairauden ennaltaehkäisyn kuin uusia, yksilöllisemmin kohdistettuja hoitomuotojakin. Miehen lisääntymisbiologian tuntemus voi auttaa kehittämään parempia hedelmöityshoitoja lapsettomuuteen. Ekologian ja evoluutiobiologian puolella ymmärrys geneettiseen monimuotoisuuteen johtavista tekijöistä voi auttaa ymmärtämään sitä, miten biodiversiteetti muodostuu. Lajienvälisen monimuotoisuuden ymmärtäminen voi puolestaan auttaa vaikkapa tietylle kasvituholaislajille kohdennettujen torjuntamuotojen kehittämisessä ja parantaa torjunnan tehoa sekä vähentää sen haittavaikutuksia muille kasveille ja eläimille.

Lisähankehaussa rahoitettiin eri uravaiheissa olevia tutkijoita, joiden tutkimusryhmien koko sekä samanaikaisesti käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä vaihtelivat. Kuten olettaa saattaa, R’Life -akatemiaohjelman ohjausvaikutus tutkimukseen oli yleisesti ottaen suorempi pienempien, vain muutamaan hankkeeseen kerrallaan keskittyvien ryhmien kohdalla. Kuitenkin myös isompien ryhmien vetäjät kertoivat tehneensä uusia aluevaltauksia lisähankkeen mahdollistamalla rahoituksella. Useat R'Life-lisähankkeiden vetäjistä ovat jo onnistuneet hankkimaan EU-rahoitusta tai kotimaista kilpailtua lisärahoitusta tutkimuksensa jatkamiseksi. Tämä osoittaa, että ohjelma onnistui luomaan vankan pohjan tulevillekin tutkimushankkeille.