Suomen Akatemiassa vastuullisuus tarkoittaa sitä, että luonnon, ihmisten ja talouden näkökulmat huomioidaan sekä Akatemian tutkimusrahoitustoiminnassa että Akatemian toiminnassa valtion virastona. Seuraavassa Akatemian vastuullisuusraportissa keskitytään vuonna 2023 tehtyihin, Agenda 2030 -tavoitteita edistäviin toimiin, hyödynnetään muutamia edistymistä kuvaavia mittareita sekä kerrotaan myös hallintovirastossa tehdyistä toimista kestävän kehityksen edistämiseksi.

Suomen Akatemia asetti Vastuullisuusraportoinnin ja kestävän kehityksen työryhmän 24.1.2023. Työryhmän tehtävänä on laatia vuosittain vastuullisuusraportti ja vastata kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumisesta ja seurannasta sekä vastuullisuusviestinnästä. Lisäksi ryhmä seuraa aktiivisesti valtion vastuullisuusverkoston toimintaa ja osallistuu kestävän kehityksen toimikunnan toimintaan. Työryhmän asettaminen on osa Suomen Akatemian kolmannen, vuonna 2022 laaditun yhteiskuntasitoumuksen toteuttamista.

Huomiota vastuullisuusviestinnän termistöön

Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä oli laatia Akatemian toinen vastuullisuusraportti keväällä 2023. Raportin laatimista edelsivät keskustelut käytettävästä termistöstä sekä termien välisestä hierarkiasta. Kuten Sitran tuoreessa selvityksessä (Vastuullisuuden tulevaisuus) todetaan, julkiset organisaatiot eivät tyypillisesti ole raportoineet yhteiskuntavastuustaan samalla tavalla kuin yritykset: Niiden tehtävät ovat usein lakisääteisiä, jolloin toiminnan on jo lähtökohtaisesti ajateltu olevan vastuullista. Lisäksi vastuullisuudesta, kestävyydestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on monia tulkintoja, joten käsitteet voidaan myös yhdistää toisiinsa eri tavoin. Vastuullisuus näyttäisi kuitenkin yhteiskunnallisessa keskustelussa nousevan kattokäsitteeksi, jonka kautta muita näkökulmia voidaan jäsentää ja tarkastella. Näin ollen myös Akatemian viestinnässä uudistettiin kestävyyttä käsittelevät verkkosivuosiot ja yhtenäistettiin käytettävää termistöä. Akatemiassa vastuullinen tiede mielletään yläkäsitteeksi, jonka alle kuuluvat kestävä kehitys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, avoin tiede, tutkimusetiikka sekä vastuullinen tutkijanarviointi.

Valitut Agenda 2030 -tavoitteet

Akatemia edistää kestävän kehityksen tavoitteita laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti. Vuoden 2022 vastuullisuusraportti painottui erityisesti tutkimusrahoitukseen liittyviin toimenpiteisiin ja Akatemian kädenjälkeen. Akatemia on valinnut erityisiksi raportoinnin kohteikseen seitsemästätoista Agenda 2030 -tavoitteesta neljä. Tavoitteet jakaantuvat lisäksi useaan alatavoitteeseen, joista Akatemian kannalta tärkeimmät on kirjattu kunkin tavoitteen yhteyteen.

Tavoite 4: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

• 4.3: Varmistaa vuoteen 2030 mennessä kaikille mahdollisuus edulliseen ja laadukkaaseen tekniseen, ammatilliseen ja kolmannen asteen koulutukseen korkea-asteen koulutus mukaan lukien.
• 4.4: Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi niiden nuorten ja aikuisten määrää, joilla on työllistymiseen, säällisiin työpaikkoihin ja yrittäjyyteen tarvittavat taidot, kuten tekninen ja ammatillinen osaaminen.
• 4.5: Poistaa vuoteen 2030 mennessä sukupuolten eriarvoisuus koulutuksessa ja varmistaa heikossa asemassa oleville, kuten vammaisille, alkuperäiskansoille ja huono-osaisille lapsille, yhtäläinen mahdollisuus kaiken tasoiseen koulutukseen ja ammatilliseen valmennukseen.
• 4.7: Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämistä, maailmankansalaisuutta, kulttuurien monimuotoisuuden sekä kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä arvostavan koulutuksen kautta.

Tavoite 5: Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.

• 5.1: Lopettaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä kaikkialla.
• 5.5: Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä.
• 5.c: Kehittää ja vahvistaa järkeviä käytäntöjä ja täytäntöönpanokelpoista lainsäädäntöä, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisen sekä tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia kaikilla tasoilla.

Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.

• 9.1: Kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria, kuten alueellista ja rajat ylittävää infrastruktuuria, taloudellisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin tueksi panostamalla sen edulliseen ja yhtäläiseen saantiin kaikille.
• 9.2: Edistää laajamittaista ja kestävää teollistumista ja nostaa vuoteen 2030 mennessä merkittävästi teollisuuden osuutta työllistäjänä ja bruttokansantuotteessa kansallisten olosuhteiden mukaisesti sekä tuplata sen osuus vähiten kehittyneissä maissa.
• 9.4: Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa jokaisen maan omien valmiuksien mukaisesti.
• 9.5: Lisätä tieteellistä tutkimusta, uudistaa teollisuudenalojen teknologisia valmiuksia kaikissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, esimerkiksi kannustamalla innovointiin ja lisäämällä merkittävästi tutkimus- ja kehityshenkilöstön määrää miljoonaa ihmistä kohti sekä julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.

• 13.1: Parantaa kaikkien maiden kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin.
• 13.2: Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun.
• 13.3: Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.

Kestävän kehityksen mittaaminen

Akatemian Vastuullisuusraportoinnin ja kestävän kehityksen työryhmä on käynyt runsaasti keskustelua siitä, millaiset mittarit soveltuvat kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen (kädenjälki) ja toisaalta Akatemian toimintojen negatiivisten vaikutusten (jalanjälki) kuvaamiseen. Kädenjälki painottuu tutkimusrahoitustoimintaan ja jalanjälki hallintoviraston toimintaan. Akatemiassa kädenjälki viittaa erityisesti toimintaamme yhteiskunnallisena palveluntuottajana, eli näkyvimmin rahoitustoimintamme tuottamiin välittömiin ja välillisiin hyötyihin yhteiskunnassa. Kädenjälkeä voi toistaiseksi mitata Akatemian rahoitustoimintaa ja sen vaikuttavuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla.

Tavoitteisiin 4 ja 5 liittyvät tunnusluvut käsittävät muun muassa Akatemian rahoituksella vuosittain tehdyt henkilötyövuodet, avointen julkaisujen määrän Akatemian rahoittamissa hankkeissa sekä sukupuolijakaumat niin hakijoiden ja rahoitettujen tutkijoiden kuin asiantuntijapaneeleidenkin kohdalla. Sen sijaan tavoitteiden 9 ja 13 osalta kuvaavien mittareiden tunnistaminen on haasteellisempaa. Tällä hetkellä mittareina hyödynnetään kyseisten tavoitteiden osalta toteutunutta rahoituksen euromäärää, mutta jatkossa on tärkeää pohtia myös Akatemian tavoitteita suhteessa käytettäviin mittareihin.

Kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän tutkimusjulkaisun volyymiä ja tieteellistä vaikuttavuutta seurataan Akatemiassa

Akatemian rahoittamaan tutkimukseen liittyvät julkaisut kuvaavat Akatemian kädenjälkeä näkyvällä ja pysyvällä tavalla. Parhaillaan Akatemiassa kehitetään mittaria, jolla voidaan tarkastella YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) -teemoihin liittyvän julkaisutoiminnan volyymiä ja tieteellistä vaikuttavuutta Suomessa rahoitetussa ja Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. Alkuvuodesta 2024 julkaistun raportin mukaan 47 % kaikista Akatemian rahoittamista julkaisuista käsitteli SDG-teemoja vuosina 2018-2021. Lisäksi SDG-teemoihin liittyvien julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on korkea: näiden Top 10 -viittausindeksi on 1,49 (maailman keskiarvo 1,0). Yleisin SDG-teema julkaisuissa oli terveys ja hyvinvointi. Lue lisää aiheesta: Kestävän kehityksen teemat ovat vaikuttavasti esillä suomalaisissa tieteellisissä julkaisuissa.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavassa Akatemian laatimassa vastuullisuusraportissa keskitytään vuonna 2023 tehtyihin, Agenda 2030 -tavoitteita edistäviin toimiin, hyödynnetään muutamia edistymistä kuvaavia mittareita sekä kerrotaan myös hallintovirastossa tehdyistä toimista kestävän kehityksen edistämiseksi. Yksi Akatemian yhteiskuntasitoumuksen tavoitteista on lisätä hakijoiden tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista. Tämän vuoksi Akatemia muun muassa pyrkii keräämään Talvihaun 2024 hakemuksista sekä rahoitetuista hankkeista tietoja tutkijoiden kirjauksista, jotka liittyvät Agenda 2030 -tavoitteisiin.