Tutkimus vahvistaa varautumista kriiseihin

Pitkäjänteinen ja laaja-alainen tutkimus synnyttää valmiuden tarttua äkillisesti ilmeneviin kriiseihin. Monialainen yhteistyö ja vuorovaikutus tutkijoiden sekä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä ovat avainasemassa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden vahvistamisessa, painotetaan Suomen Akatemian raportissa kyseisen teeman tutkimushankkeista.

COVID-19-pandemia on korostetusti tuonut esiin korkealaatuisen tieteen ja osaamisen merkityksen hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle.

Vahva tutkimuspohja ja siihen pohjautuva hyödyntämiskyky mahdollistavat valmiuden nopeaan reagointiin tuleviin, tässä vaiheessa vielä tuntemattomiin yhteiskunnallisiin uhkiin ja kriiseihin.

Tutkimus luo osaamista ja kyvykkyyttä vastata haasteisiin ja sitä kautta edistää yhteiskunnan ennakointikykyä sekä resilienssiä, eli kapasiteettia sopeutua ja selviytyä muutostilanteissa.

Suomen Akatemia on rahoittanut laaja-alaisesti pandemioihin ja muihin kriiseihin sekä näihin varautumiseen liittyvää tutkimusta. RESILIENCE-akatemiaohjelman tutkimusrahoitus on kohdistunut rokotteiden ja lääkkeiden kehittämiseen, yhteiskunnan suojaamiseen ja kriisien ennakointiin sekä kriisien vaikutusten minimointiin. Ohjelmalla Suomen Akatemia on tukenut korkeatasoista, uudistuvaa ja vaikuttavaa tutkimusta, edistänyt kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja vahvistanut alan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Rahoitusta on myönnetty kyseisiin teemoihin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on rahoittanut 15 miljoonalla eurolla teemaa käsittelevää tutkimusohjelmaa Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS).

Vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa

Akatemia rahoittaa strategiansa mukaisesti vastuullista ja rohkeaa tutkimusta Suomen ja maailman parhaaksi. Tutkimuksen tärkeä tavoite on tieteellisten läpimurtojen lisäksi vahvistaa korkeatasoista osaamista. RESILIENCE-ohjelman tieteelliset tulokset ja osaaminen ovat luoneet vahvan pohjan tutkimuksen laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, koska tutkimushankkeet ovat pyrkineet myös laajaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen.

Vuonna 2020 Akatemia rahoitti 16 tutkimushanketta Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimuksen erityisrahoituksella, johon valtioneuvosto osoitti 20 miljoonaa euroa.

Hankkeiden loppuraporteista käy ilmi, että kolmen vuoden aikana nämä erityisrahoituksella rahoitetut hankkeet ovat tehneet tutkimusyhteistyötä yli kahdensadan eri kumppanin kanssa (kuva 1). Niistä melkein puolet on uusia kumppaneita, joiden kanssa yhteistyötä ei ole tehty ennen kyseisen tutkimushankkeen alkamista. Suurin osa kumppaneista on ulkomaalaisia tutkimusorganisaatioita, ja kotimaassa julkinen sektori on ollut tärkein yhteistyökumppani.

_{Kuva 1. Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimuksen erityisrahoituksella rahoitettujen hankkeiden raportoimia yhteistyötahoja. Palkit osoittavat yhteistyökumppaneiden määrää.}

Tutkimushankkeet ovat myös raportoineet vuorovaikutuksesta, jota tutkimustyö on sisältänyt. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa vaihdetaan tietoa ja näkemyksiä esimerkiksi tutkimuksen aiheesta, tutkimuskysymyksen asettelusta tai tutkimuksen (alustavista) tuloksista ja niiden hyödyntämisestä. Tyypillisesti toinen osapuoli on sidosryhmä, joka on kiinnostunut tutkimuksen sisällöstä, mutta jolla ei ole omaa intressiä, osaamista tai resursseja sen tekemiseen.

_{Kuva 2. Kriisivalmius- ja huoltovarmuushankkeet ovat kolmen vuoden aikana olleet vuorovaikutuksessa noin 140 eri alojen toimijan kanssa.}

Oman tutkimusyhteisön ulkopuoliset tieteelliset toimijat ovat merkittävin ryhmä, jonka kanssa tutkijat ovat olleet vuorovaikutuksessa. Monessa hankkeessa on aktiivisesti pyritty vuorovaikutukseen myös päätöksentekijöiden kanssa. Tutkijat ovat osallistuneet eduskunnan kuulemistilaisuuksiin ja ministeriöiden, aluehallintovirastojen sekä hyvinvointialueiden asiantuntijatyöhön. Lisäksi vuorovaikutustyötä on tehty esimerkiksi puolustusvoimien ja huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Vuorovaikutusta on ollut myös kansalaisjärjestöjen, teollisuuden, yrityssektorin ja median kanssa.

_{Kuva 3. Hankkeiden raportoimia vuorovaikutustahoja.}

Yhteistyö avainasemassa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden vahvistamisessa

Akatemian rahoittamat kriisivalmius- ja huoltovarmuushankkeet ovat tutkineet monenlaisia tulevaisuuden skenaarioita ja uhkia, joita yhteiskunta saattaa kohdata. Tutkimushankkeet ovat osoittaneet, että niin COVID-pandemia kuin myös muut yhteiskunnan kriisit ovat moniulotteisia eivätkä kohdistu vain yhteen viranomaiseen, tutkimusalaan tai väestöryhmään. Siksi monialainen yhteistyö ja vuorovaikutus tutkijoiden sekä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä ovat avainasemassa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.

Yhteistyön merkitys korostuu myös strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman PANDEMICS-ohjelman julkaisemassa raportissa, jonka tarkoituksena on tarjota tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin ja päätöksentekoon. Akatemia on myös edistänyt kriisivalmiuden vahvistamiseen tähtäävää tutkimusyhteistyötä tekemällä aloitteen yhteispohjoismaiseen Welfare among Children and Young People in the Post-Pandemic Nordics -ohjelmaan, jota hallinnoi Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen tutkimusrahoittaja NordForsk. Kaikki nämä toimet luovat myös vahvan tutkitun tiedon pohjan Suomen puheenjohtajakauteen Pohjoismaisessa ministerineuvostossa vuonna 2025. Kauden teemaksi hallitus on valinnut juuri pohjoismaisen yhteiskuntaturvallisuuden, sekä lapset ja nuoret.

_{Kuva 4. Kriisivalmius- ja huoltovarmuushankkeiden tutkimuksissa esille nousseita tulevaisuuden skenaarioita ja uhkia, joita yhteiskunta saattaa kohdata.}