Akatemiapalkinnot Matti Jalasvuorelle ja Ville Kivimäelle

Suomen Akatemia palkitsee kaksi ansioitunutta tutkijaa akatemiapalkinnoin. Tieteellisestä rohkeudesta palkitaan akatemiatutkija Matti Jalasvuori Jyväskylän yliopistosta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta tutkijatohtori Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta. Jalasvuori on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta kehittämällä virushoitoa antibiooteille vastustuskykyisiin bakteeri-infektioihin. Kivimäki käsittelee tutkimuksissaan erityisesti Suomen sota-ajan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodan jälkeisen ajan tunnehistoriaa.

Suomen Akatemia myöntää palkinnon tieteellisestä rohkeudesta tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Palkinnon voi saada esimerkiksi rohkeasta tai omaperäisestä uudesta tutkimusideasta, ennakkoluulottomasta tieteellisten rajojen ylittämisestä tai valmiudesta tutkimuksellisen riskin ottamiseen.

Palkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta saa tutkija, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Palkinnot luovutetaan tutkijoille torstaina 15.2. Suomen Akatemiassa pidettävässä tilaisuudessa.

Palkinto tieteellisestä rohkeudesta antibioottiresistenssiä tutkivalle virustutkijalle

Akatemiatutkija Matti Jalasvuori (s. 1982) palkitaan akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Hänen tutkimusalansa on virustutkimus, erityisesti virusten hyötykäyttö antibiooteille vastustuskykyisten bakteeri-infektioiden hoidossa. Jalasvuoren tutkimusaiheet ovat kuitenkin olleet vuosien   varrella moninaisia. Hän on tutkinut muun muassa virusten ja elämän synnyn yhteyttä, virusten alkuperää, virusten ja seksuaalisen lisääntymisen evoluutiota sekä virusten käyttämistä syöpähoitona. 

"Opintojeni loppupuolella tajusin, että geneettisen tiedon siirtyminen organismista toiseen on hyvin merkittävä osa elämää ja viruksilla on siinä iso rooli. Ymmärryksemme tästä kokonaisuudesta on kuitenkin vielä kovin vajavainen”, Matti Jalasvuori kertoo. ”Se on sittemmin toiminut yhdistävänä tekijänä hyvinkin erilaisissa tutkimuksissa, joiden pariin olen usein päätynyt vain, koska olen unohtunut pohtimaan tieteellisiä ongelmia illasta toiseen. Tällä niin sanotulla horisontaalisella geeninsiirrolla on myös paljon käytännön sovelluksia, ja se on pitkälti syypää antibioottivastustuskyvyn nopeaan leviämiseen."

Antibioottivastustuskyky on yksi merkittävimmistä ja kiireellisimmistä lääketieteen ongelmista. Matti Jalasvuori tutkii antibioottivastustuskyvyn leviämistä bakteereissa ja kehittää uudenlaisia virus- ja plasmidipohjaisia keinoja tämän vastustuskyvyn leviämisen estämiseksi. Tutkimuksessaan hän yhdistää virustutkimuksen osaamistaan rohkean monitieteisellä tavalla, ja luo näin mahdollisuuksia uudenlaisten ratkaisujen löytymiseen antibioottivastustuskyvyn käytännön haasteisiin.

Matti Jalasvuori on valmistunut vuonna 2007 maisteriksi ja 2010 tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan molekyylibiologia. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa Suomen Akate­mian tutkijatohtorina vuosina 2011-2014. Tutkijatohtorikaudestaan vuonna 2012 Jalasvuori työskenteli Australian National -yliopistossa Canberrassa. Akatemiatutkijaksi Jalasvuori nimitettiin kaudeksi 2016-2021. Vuonna 2014 hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston virusgenetiikan dosentiksi. Jalasvuori kuuluu tutkimusryhmineen Suomen Akatemian rahoittaman Biologisten vuorovaikutusten huippuyksikköön (2012-2017). Jalasvuorella on yhteistyörahoitusta myös muun muassa Medical Research Councililta Britanniasta.

Matti Jalasvuori tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa, ja julkaisee erittäin aktiivisesti tutkimustuloksiaan arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa. Jalasvuori on julkaissut yleistajuisen ”Virus – elämän synnyttäjä, kuoleman kylväjä, ajatusten tartuttaja” -teoksen.

Historioitsijalle palkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta

Tutkijatohtori Ville Kivimäki (s. 1976) saa akatemiapalkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kivimäki on historioitsija, joka on tutkimuksissaan käsitellyt erityisesti sota-ajan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä mielenterveyden ja psykiatrian historiaa.  

Ville Kivimäki kykenee tutkimusotteensa kautta avaamaan keskustelua Suomen historiassa pitkään vaietuista, monia koskettaneista, kivuliaistakin aiheista. Kivimäen tutkimukset ovat nostaneet näkyville sodan piileviä vaikutuksia ja lähentäneet näin eri sukupolvien kokemuksia. Ymmärrys siitä, kuinka monin tavoin sota vaikuttaa yksilöihin ja yhteiskuntaan, voi auttaa hahmottamaan paremmin myös oman aikamme väkivaltaisten konfliktien seurauksia. Kivimäen tutkimukset ovat tutkijayhteisön ohella puhutelleet suurta yleisöä. Hän tuo tutkimustaan ja historian aineistoja laajasti yleisön ulottuville ja julkaisee paljon suomeksi. Hänen väitöskirjaansa pohjautunut teos Murtuneet mielet sai Vuoden historiateos- ja Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2013.  

”Erityisesti juuri historioitsijoilla on toinen yleisö akateemisen tutkijayhteisön ulkopuolella. Suomessa on erittäin sivistynyt suuri lukijakunta, joka harrastaa laajasti historiantutkimusta ja täyttää penkit historiaa käsittelevissä yleisötilaisuuksissa”, Ville Kivimäki kuvailee. ”Tämän yleisön kanssa historiantutkijat keskustelevat menneisyyden ja nykyisyyden suhteesta – ja siis myös nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tälle yleisölle kirjoittaminen on tutkijoiden tehtävä siinä missä kansainväliselle tiedeyhteisöllekin kirjoittaminen.” Kivimäen mielestä on mahdotonta mitata tämän keskustelun arvoa tai merkitystä, mutta monien aiheiden kannalta historiantutkimuksen yhteiskunnallinen vaikutus syntyy juuri keskustelussa suuren yleisön kanssa.

Ville Kivimäki on valmistunut vuonna 2002 maisteriksi Joensuun yliopistosta pääaineenaan Suomen historia ja 2013 tohtoriksi Åbo Akademista pääaineenaan pohjoismainen historia. Tutkijana Helsingin yliopistossa Kivimäki työskenteli vuosina 2012-2014 ennen siirtymistään Tampereen yliopistoon. Kivimäki on parhaillaan Suomen Akatemian tutkijatohtori Tampereen yliopistossa vuosina 2016-2019. Vuonna 2017 hänet nimitettiin Tampereen yliopiston dosentiksi. Hän on ryhmänjohtaja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä (2018-2025). Kivimäki on viettänyt tutkimusjaksoja Tübingenin yliopistossa, Yalen yliopistossa sekä Max Planck -instituutissa Berliinissä.

Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo viisitoista kertaa. Palkittavien tutkijoiden tulee olla akatemiatutkijan tehtävässä tai työskennellä Suomen Akatemian rahoittamina tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinnot antavat tunnustusta ja kannustusta urallaan dynaamisessa vaiheessa oleville tutkijoille sekä kiinnittävät huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos nimeltä ”Hetki”.